Elinvoimavaliokunta, kokous 10.3.2026

Perustelut

Kuntaan on tullut 3.12.2025 korvausvaatimus kiinteistön 98-414-1-1051 omistajalta. Kiinteistö sijaitsee Kukkilassa Tasatarhankaaren varrella. Korvausta vaaditaan siksi, että kunnan 19.6.2023 myymän tontin maaperä on poikennut siitä, mitä omistaja teettämänsä maaperätutkimuksen perusteella oli odottanut ja että tästä maaperän poikkeavuudesta aiheutui maanvaihtoa, lisätyötä ja näistä johtuvia kustannuksia.

Hallintosäännön päätöksentekotaulukon kohdan 1.2.7 mukaan vahingonkorvausasian toimivalta on valiokunnalla, kun vaatimus on yli 10 000, mutta alle 25 000 euroa.

Korvausvaatimuksen sisältö

Korvausvaatimus koostuu maa-aineksen kuljettamisen polttoainekuluista, ylimääräisestä työstä, ajamisesta ja kaivinkonetyöstä sekä täytesorasta, jota tontille piti kuljettaa, koska sitä ei maaperässä ollut tutkimuksen mukaista määrää. Kiinteistön omistaja on ilmoittanut kunnalle antamassaan laskelmassa, että maata on kuljetettu pois kaikkiaan 1200 m3. Laskelma on tämän päätöksen oheismateriaalissa. Perustamis- ja maanrakennustyöt on kiinteistöllä tehty vuoden 2024 aikana. Korvausvaatimuksen määrä on kokonaisuudessaan 15 000 € ja vaatimus on tämän päätöksen oheismateriaalina.

Kiinteistön omistaja perustelee kunnan korvausvastuun sillä, että kunta on eräässä aiemmassa tapauksessa korvannut Tasatarhankaarella toiselle omakotitontin rakentajalle maaperästä aiheutuneita odottamattomia rakentamiskustannuksia.

Maankäytön kanta asiaan

Kiinteistön kauppakirjassa todetaan kohdassa 6, että ”ostaja vastaa rakennushankkeen suunnitteluun liittyvien maaperä-, radon ym. tutkimusten ja selvitysten tekemisestä sekä maaperän edellyttämistä hankkeen toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista”.

Maankäyttö katsoo, ettei kauppakirjassa taikka muussakaan tontin markkinointiaineistossa ole annettu ymmärtää, ettei maanvaihtoja jouduttaisi kiinteistölle tekemään. Maankäyttö pitää selvänä, etteikö kiinteistö olisi omaisuuksiltaan sellainen kuin on sovittu, ja että kunta ei ole ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellistä tietoa kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta. Kiinteistö ei myöskään salaisen virheen vuoksi laadultaan merkittävästi poikkea siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.

Kauppakirjassa on maininta, että ” Ympäristönsuojelulain 139 §:ssä tarkoitettuna selontekona myyjä toteaa, että alue on ollut normaalissa maa- ja metsätalouskäytössä ja tonttikäytössä, eikä alueella ole todettu olevan sellaisia jätteitä ja aineita, jotka voisivat aiheuttaa maaperän pilaantumista”. Seikka, että alueella on maisemoitu maa-aineksen ottamispaikka, ei tarkoita, että alueella olisi YSL 139 §:ssä tarkoitettuja aineita taikka jätteitä, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Asiassa ei ole tällaiseen vedottu, ja jos alueelta tällaista ainetta taikka jätettä löytyy, saattaa kunnalla olla puhdistamisvastuu. Tämänhetkisen tiedon mukaan alueella ei yllä mainittuja jätteitä taikka aineita ole.

Näin ollen Hollolan maankäyttö katsoo, ettei kiinteistössä ei ole maakaaren toisen luvun 17 §:n mukaista virhettä ja että kunta on täyttänyt YSL 139 §:n mukaisen selontekovelvollisuutensa.

Kuntaa ei reklamoitu maanrakennustöiden aikana, joten kunnalla ei ole Insinööritoimisto Lepistö Oy:n lausunnon mukaan ”ollut mahdollisuutta vaikuttaa kiinteistön omistajan tekemään taikka teettämään työhön tai sen hintaan”. Muutoinkaan kyseisessä lausunnossa ei puolleta kunnan korvausvastuuta asiassa vaan sitä pidetään vieraana. Kiinteistön omistajan teettämässä maaperätutkimusten mittausraportissa todetaan, että kiinteistöllä on paikoitellen kaivettava useita metrejä. Kunta ei ole maaperätutkimuksia teettänyt, eikä näin ollen ole vastuussa niiden oikeellisuudesta. On kuitenkin ollut jo tutkimusten mukaan selvää, että alueella on kaivettava maata reilusti.  Ottaen lisäksi huomioon rakennustarkastajan asiasta antama lausuma, katsoo Hollolan maankäyttö, ettei kunnalla ole kiinteistö- eikä rakentamisoikeudellisesti korvausvelvollisuutta asiassa.

Maankäytön selvitys asiasta ja perustelut maankäytön kannalle löytyvät liitteestä 1: Maankäytön selvitys ja perustelut.

Asiaan sovelletut ja vaikuttavat lainkohdat ja säännöt:
Maakaari 2. luku 17 §
Rakentamislaki 61 §
Ympäristönsuojelulaki 139 §
Hallintolaki 6 §
Hallintosääntö, päätöksentekotaulukon kohta 1.2.7

Päätösehdotus

Esittelijä

Elinvoimavaliokunta hylkää korvausvaatimuksen, koska kunnalla ei ole korvausvelvollisuutta vaatimuksen mukaisessa asiassa, eikä kunta korvausvaatimuksen kieltäessään kohtele kuntalaisia epätasapuolisesti, kuten liitteessä 1 perustellaan.