Perustelut
Valtion ja kuntien välistä yhteistyötä toteutetaan ELY-keskusten johtamissa alueellisissa työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskusteluissa. Näissä keskusteluissa tarkastellaan työvoimaviranomaisten järjestämien työvoimapalveluiden vaikuttavuutta, kehittämisen ja yhteistyön tarpeita sekä tuetaan kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Keskusteluihin voi osallistua myös muita työllisyyden edistämisen kannalta tarpeellisia tahoja.
Aluekeskusteluiden tavoitteita ovat:
- Vahvistaa valtion ja kuntien/työllisyysalueiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä työllisyydenhoidon ja kotoutumisen saralla.
- Mahdollistaa tietoon perustuva vuoropuhelu työllisyydenhoitoon liittyvistä onnistumisista ja haasteista.
- Arvioida työllisyyspalveluiden vaikutuksia ja tuloksellisuutta.
- Löytää ratkaisuja palvelujärjestelmän tuloksellisuuden kasvattamiseksi.
- Tarjota kehittämisideoita seuraavan vuoden toiminnan suunnittelua varten.
- Ennakoida tulevan vuoden kehitystä työmarkkinoilla.
Päijät-Hämeen työllisyysalueiden yhteistyö- ja seurantakeskustelu käytiin Lahdessa 29.10.2025. Tilaisuudessa olivat läsnä Päijät-Hämeen työllisyysalueen ja Lahden työllisyysalueen edustajat, KEHAn alueille nimetty tutkija, Hämeen liiton maakunta-analyytikko, työ- ja elinkeinoministeriön edustajat sekä Hämeen ELY-keskuksen edustajat. Tilaisuudessa käytiin lävitse Päijät-Hämeen ja Lahden työllisyysalueiden tilastoja kuluneen vuoden ensimmäisiltä kuudelta kuukaudelta.
Tutkija kertoi KEHA-keskuksen roolista TE- ja kotopalveluiden tiedolla johtamisessa ja arviointi- ja seurantatehtävän toteutuksessa. Tämän jälkeen hän esitteli molempien työllisyysalueiden työvoimapalveluiden järjestämistä koskevat havainnot tammi-kesäkuulta. Yhteenvetona hän nosti esiin, että työllisyysalueet ovat uuden tehtävänsä alkutaipaleella ja kehittymisvaiheessa, joten vahvoja johtopäätöksiä palveluiden toimivuudesta ja tuloksellisuudesta on liian aikaista tehdä. Alueilla edelleen suunnitellaan, organisoidaan ja hankitaan uusia palveluja. Moni asia toimii nyt hyvin. Molemmilla alueilla siakassegmentointi nähdään tärkeäksi, kun käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset, jotta voidaan tunnistaa, millaisia tavoitteita ja tarpeita työttömillä on. Tämän jälkeen voidaan tarjota niiden mukaisia palveluita. Todettiin, että laaja yhteistyö alueiden toimijoiden välillä on kehittynyt hyvin.
Työllisyysalueet toivat esille, että palvelujen vertailussa edelliseen vuoteen huomioitaisiin, että vuorotteluvapaa ja valtiolle työllistäminen eivät ole enää olleet käytettävissä. Myös kuntiin työllistämisessä on tapahtunut muutoksia, siksi seurannan antama kuva palveluiden määrän laskusta ei vastaa todellisuutta. Päijät-Hämeen ja Lahden työllisyysalueilla käytetään merkittävissä määrin ei-lakisääteisiä palveluja asiakkaiden työllisyyden edistämiseksi. Näitä pitäisi pystyä seuraamaan, ja toive asian järjestämisestä esitettiin. KEHA-keskuksesta kerrottiin, että arviointia ei-lakisääteisten palveluiden osalta ollaan mahdollisesti kehittämässä.
Vuonna 2026 aloittavat Elinvoimakeskukset järjestävät jatkossa seurantatilaisuudet vuosittain .
Ehdotus
Esittelijä
-
Anne Tapaila, työllisyysaluejohtaja, anne.tapaila@hollola.fi
Työllisyyslautakunta merkitsee tiedoksi käydyn Alueellisen yhteistyö- ja seurantakeskustelun Päijät-Hämeen työllisyysalueen osalta.
Päätös
Työllisyyslautakunta merkitsi tiedoksi käydyn Alueellisen yhteistyö- ja seurantakeskustelun Päijät-Hämeen työllisyysalueen osalta.