Perustelut
Asianosaisen eläintä on hoidettu Päijät-Hämeen ympäristöterveyden kunnaneläinlääkärin vastaanotolla. Käynnin jälkeen eläin on komplikaatioiden vuoksi tarvinut jatkohoitoa, joka on aloitettu kunnaneläinlääkärin vastaanotolla. Sieltä eläin on ohjattu jatkohoitoon pieneläinklinikalle ja sieltä edelleen saman ketjun toiselle pieneläinklinikalle. Asianosainen vaatii korvaamaan hänelle eläimen hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset hoitokulut, koska katsoo, että kyseessä on hoitovirhe. Korvausvaatimuksen liitteenä on toimitettu kuitit eläimelle suoritettujen hoitotoimenpiteiden kustannuksista. Kunnaneläinlääkäri on antanut asiasta oman vastineensa.
Vakuutusyhtiö on käsitellyt vahingon vastuuvakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö on päätynyt ratkaisussaan siihen, että korvausvelvollisuutta ei ole synytynyt. Eläimen hoito on sujunut normaalisti eikä sen aikana ole tapahtunut hoitovirhettä. Kunnaneläinlääkäri on tehnyt tarvittavat toimenpiteet eikä tapahtunutta vahinkoa ole voinut peruseläinlääkinnässä ennakoida. Vahingon syy on jäänyt epäselväksi.
Ympäristöterveysjohtaja on tehnyt vahingonkorvauksen maksamisesta kielteisen päätöksen 26.8.2025, § 24, koska tapauksessa ei ole osoitettavissa, että eläimen hoidossa kunnaneläinlääkärin vastaanotolla olisi tapahtunut hoitovirhettä.
Eläimen omistaja on tehnyt ympäristöterveysjohtajan päätöksestä oikaisuvaatimuksen, koska hän katsoo, että tapauksessa on kunanneläinlääkärin vastaanotolla tapahtunut kaksi hoitovirhettä. Hänen näkemyksensä mukaan ajanvarausta tehtäessä olisi tullut tarkemmin kysyä eläimen terveystietoja ja jatkohoitoa annettaessa leikkausta seuraavana päivänä on mahdollisesti aiheutettu eläimelle lisävahinkoa.
Eläinlääkärin korvausvelvollisuus syntyy, mikäli potilaan hoidossa todetaan tapahtuneen hoitovirhe. Lainsäädännön mukaan hoitovirhetapauksissa seuraavien kolmen kriteerin tulee täyttyä:
1) On aiheutunut vahinkoa, eli vastapuoli on menettänyt jotakin tai hänelle on aiheutunut kuluja.
2) Eläinlääkärin menettely on ollut virheellistä tai huolimatonta.
3) Eläinlääkärin moitittava menettely on syy-yhteydessä syntyneeseen vahinkoon, eli vahinko on aiheutunut eläinlääkärin moitittavasta menettelystä.
Asianosaisen lemmikkiä on hoidettu Päijät-Hämeen ympäristöterveyden pieneläinvastaanotolla hyvien hoitokäytäntöjen mukaisesti. Eläimen uusintaleikkauksen syy on komplikaatio, ei hoitovirhe. Näin ollen korvausvelvollisuutta ei voida katsoa syntyneen.
Jokaiseen toimenpiteeseen ja anestesiaan liittyy aina komplikaatioriski, vaikka kyseessä on ollutkin rutiinitoimenpide. Kun potilas on perusterve lemmikki, riski on kuitenkin pieni. Rutiinioperaatioissa esitietoja ei välttämättä kerätä tarkasti. Kissoja leikataan kiimakierron kaikissa vaiheissa. Kissan mahdollinen kiima ei ole este leikkaukselle vaikka selvästi kiimassa olevaa kissaa ei suositellakaan leikattavaksi. Leikkauksen yhteydessä ei kudoksissa havaittu viitteitä kiimasta.
Jatkohoito on aloitettu kunnaneläinlääkärin vastaanotolla leikkauksen jälkeisenä päivänä. Eläinlääkärin arvion mukaan eläin hyötyisi nesteterapiasta. Nahan alle nesteytystilanteessa eläin oli vastustellut ja rimpuillut, jolloin nestehoidon antaminen keskeytettiin. Eläimet sietävät hoitotoimenpiteitä eri tavalla eikä sitä voida etukäteen arvata toimenpiteeseen ryhdyttäessä. Eläin on ohjattu jatkohoitoon yksityiselle klinikalle, koska vastanotolla heräsi epäilys mahdollisesta leikkauskomplikaatiosta.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Silja Mäkelä, ympäristöterveysjohtaja, silja.makela@hollola.fi
Ympäristöterveyslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen. Kissan uusintaleikkauksen syy on komplikaatio, ei hoitovirhe.