Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta, kokous 20.8.2025

Perustelut

Kunnanhallitus pyysi 26.5.2025 §128 Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnalta vastaukset valtuuston päätöksen mukaisiin kysymyksiin. Sivistys-ja hyvinvointivaliokunta esittää kysymyksiin seuraavat vastaukset:

1. Harrastamisen Suomen mallin toteutuminen muutoksen yhteydessä 

Kalliolan monipuolisemmat harraste mahdollisuudet, Suomen harrastamisen malli, kuinka tarjotaan tasapuolisesti myös Paimelan kyytioppilaille mahdollisuus jäädä Kalliolan kouluun harrastamaan 

Vastaus:   

Harrastamisen Suomen mallin mukaiset kuljetukset on Kerho- ja harrastustoiminnan kokonaisuus Hollolassa muodostuu Harrastamisen Suomen mallin harrastustoiminnasta, koulujen kerhotoiminnasta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Kaikki kolme, eri rahoituskanavien kautta toteutettu toiminta, muodostavat toisiaan tukevan kerho- ja harrastustoimintakokonaisuuden, johon kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua.  Paimelan tai isompana alueena Vesikansan lasten osallistumismahdollisuuksia ei voida tarkastella muusta kokonaisuudesta irrallisena vaan meidän tulee tarkastella kerhotoiminnan ja kuljetusten toteutusta ja toimintamalleja yhdenvertaisesti koko kunnan alueella. Väistötiloissa Kalliolan koululla Paimelan koulun oppilailla on samanlaiset mahdollisuudet toimintaan osallistumisessa kuin niillä oppilailla, joilla lähikouluksi on määritelty Kalliolan koulu.  

Hollolassa hyvinvointivaliokunta on päättänyt 21.9.2021 (HOLDno-2021–535) seudullisista periaatteista poiketen ja ennakkovaikutusten arviointiin perustuen ottaa käyttöön 1.8.2021 alkaen määräajaksi silloin esitetyn päätösvaihtoehdon 2., jossa koulupäivän yhteydessä järjestettyyn kerho- ja harrastustoimintaan osallistuvan lapsen huoltajalla on oikeus hakea saattokorvausta itse kuljetetuista kyydeistä kelataksan mukaisesti. Päätöksen mukaan korvausta voi saada sen matkan osalta, jonka aikana oppilas on kyydissä. Maksun perusteena käytetään KELA:n oman auton käytöstä maksettavaa matkakorvausta 0, 20 €/km. Korvausmalli on voimassa lukuvuoden 2021–2022, jonka jälkeen sen vaikutukset kerho- ja harrastustoimintaan arvioidaan.   

Valiokunta on käsitellyt asiaa uudelleen 14.9.2022 ja 18.10.2023 ja päättänyt että koulupäivän yhteydessä järjestettyyn kerho- ja harrastustoimintaan osallistuvan lapsen huoltajalla on oikeus hakea saattokorvausta itse kuljetetuista kyydeistä KELA- taksan mukaisesti sen matkan osalta, jonka aikana lapsi/oppilas on kyydissä. Maksun perusteena käytetään kulloinkin voimassa olevaa KELA:n oman auton käytöstä maksettavaa matkakorvausta. Korvausta kuljetetuista kerhokyydeistä maksetaan 14.9.2022 päätöksen mukaan 10.8.2022 alkaen lukuvuoden 2022–2023 ajan ja 18.10.2023 päätöksen mukaan 10.8.2023 alkaen lukuvuoden 2023–2024 sekä lukuvuoden 2024–2025 ajan.  

Kuljetusoppilaiden kerhotoimintaan osallistuminen voidaan mahdollistaa kahdella eri tavalla. Vaihtoehto 1. on otettavissa käyttöön nopeasti, käytännössä päätöksenteon jälkeen heti/takautuvasti lv. 25–26 alusta, koska sitä varten on olemassa valmiit prosessit ja toimintamallit. Vaihtoehdon 2. toteuttaminen sen sijaan edellyttää 1–1,5 vuoden valmistelua mm. autokaluston kilpailuttamisen ja toimintaprosessien edellyttämien muutosten vuoksi ja sen vuoksi päätöksentekoaikataulun mukaan vaihtoehto on käytettävissä aikaisintaan lv. 26–27 alusta, todennäköisimmin lv. 27–28 alusta lukien.   

Vaihtoehto 1.   

Harrastustoimintaan (HSM-kerhot ja koulujen kerhotoiminta) osallistuvan lapsen huoltajalla on oikeus hakea saattokorvausta itse kuljetetuista kyydeistä KELA- taksan mukaisesti. Maksun perusteena käytetään kulloinkin voimassa olevaa KELA:n oman auton käytöstä maksettavaa matkakorvausta. Tämä vaihtoehto on kustannuksiltaan kohtuullinen, eikä sillä ole vaikutusta koululaiskuljetusten järjestämisen kokonaisuuteen.   

Vaihtoehdon kustannusvaikutusta laskettaessa on käytetty vuoden 2024 talouden toteuman lukuja.  

Saattoavustusta maksettiin HSM-kerhojen osalta keväällä 2024 17:n ja syksyllä 2024 15:n oppilaan huoltajalle yhteensä 2 408,90 euroa. Kevät- ja syyslukukaudella oli yksi oppilas, joka haki korvausta sekä keväällä, että syksyllä. Muutoin hakijat olivat eri oppilaita/huoltajia.   

Vaihtoehto 2.   

Oppilaille, joilla muut koulukuljetusoikeuden kriteerit täyttyvät järjestetään kyydit osana koululaiskuljetuksia koulupäivän yhteydessä järjestettyyn kerho- ja harrastustoimintaan (HSM-kerhot ja koulujen kerhotoiminta) kaksi kyytiä päivä -periaatteella. Tässä vaihtoehdossa koulutyön katsotaan päättyvän vasta kerho- ja harrastetoiminnan jälkeen.   

Tämä malli edellyttää 1–1,5 vuoden ennakkovalmistelua ja aiheuttaa useita epävarmuustekijöitä. Se muun muassa haastaa:  

• Kerho- ja harrastustoiminnan laajuus.   

Toimintaa ei todennäköisesti pystytä järjestämään samassa laajuudessa kuin nykyisellään.  Tällä hetkellä useita kerhoja jokaisella koululla.  

> Lukujärjestysten, palveluntuottajien ja kuljetusjärjestelyiden mahdollisuuksien/tarpeiden yhteensovittamisen haaste.  (Lukujärjestys- ja kerhotoiminnan suunnittelu ja kerhoihin ilmoittautuminen aikaistettava niin, että tiedot ovat kuljetussuunnittelun käytettävissä kesäkuun alussa. Alustava lukujärjestys puolestaan pitäisi julkaista huoltajille kerhohakujen yhteydessä.) 

• Nykyisen koulukuljetustoiminnan laatuun vaikuttavat tekijät.    

• Autojen riittävyys tietyillä lähdöillä, koulupäivän päättyminen samanaikaisesti aiheuttaa odotusaikojen pidentymisen (odotusaikojen käyttöönottaminen iltapäivien osalta).  Ongelmia aiheuttaa, kun pienten kerho loppuu samaan aikaan kun isojen koulupäivä. Autojen riittämättömyys iltapäivälähdöillä.  

• Haasteet kyytijärjestelyissä palveluntuottajan peruuttaessa kerhon aiheuttaa koulusta kotiin lähdön aikaistumisen. Luo kaluston riittämättömyyttä/ pidentää odotusaikaa.  

• Kerholaisen peruuttaessaan osallistumisensa kerhoon on kyytijärjestelyissä huomioitava kunnan ohjeistuksen mukaiset vasteajat (4pv) ja näin ollen noutoaikaa ei voi muuttaa äkillisesti. Kyydin voi ainoastaan perua sovelluksessa mutta uutta noutoaikaa ei tarjota (prosessien, ohjeistuksen ja sääntöjen muutokset).  

• Itsemaksavia ei pystytä palvelemaan enää entiseen tapaan. Nyt matkustaneet vapailla paikoilla > vapaiden paikkojen määrä vähenee tiettyjen vuorojen ja autojen ruuhkautuessa.  Itsemaksavia oppilaita on ollut lv. 24–25 yhteensä 60 oppilasta.  

• Lisäksi vaihtoehto kaksi tuottaa lisäkustannuksia  

• Kuljetuskalustoa tarvitaan tietyille lähdöille enemmän (kilpailutettava). Sopimussisällön ajoaika on määritetty klo 7–15 välille. Ajoaikojen täyttymisen vuoksi klo 15 jälkeisiin ajoihin tulee lisäkaluston/kuljettajan tarve. 

• Ajojärjestelyjen ostopalvelu ulkoiselta palveluntuottajalta lisääntyy muutosten/ajojärjestelyjen lisääntyessä (peruutukset/uudelleen järjestelyt, kun kerhoihin ei osallistutakaan). Ajojärjestelyn laskutus on tuntiperusteinen, aina täyteen tuntiin pyöristyvä. Henkilöstökulut kasvavat (mahdollisille odotusajoille järjestettävä valvonta)   

• Sovittujen ajojen laskuttaminen, vaikka ajo ei toteutuisi. (Esimerkiksi kerhon äkillinen peruuntuminen).  

Vaihtoehdon kustannusvaikutusarviota laskettaessa on käytetty vuoden 2024 talouden toteuman lukuja.  

Kuljetusoppilaiden määrä vuonna 2024 oli 936 oppilasta, joista erilliskyytiä käyttäviä oppilaita 647. Ainoana kyytimuotona erilliskuljetusta käyttäviä (taksi) oppilaita on 527. Erilliskuljetettavista oppilaista pystyy satunnaisina päivinä hyödyntämään linjaliikennettä 120 oppilasta. Erilliskyyditettävien oppilaiden osuus kuljetettavista oppilaista on 69 prosenttia. Ainoastaan linjaliikenteessä olevia oppilaita on 334. 

Seutuliikenteessä Waltti-kortilla kulkevien oppilaiden kustannus vuonna 2024 oli 168 000 euroa. 

Erilliskuljetuksissa kulkevien oppilaiden kustannus vuonna 2024 oli 2 154 000 euroa. 

Laskennassa on käytetty lukuvuoden 2024–2025 koulujen kerhotoimintaan sekä harrastamisen suomen mallin kerhoihin osallistujien määrää. Kerhoihin osallistuvista oppilaista on ollut kuljetusoikeutettuja yhteensä 200. Koulujen kerhotoimintaan osallistuvia oppilaita on ollut 80 ja harrastamisen suomen mallin kerhoihin 120 oppilasta. Kerhoihin osallistuvista oppilaista suuri osa on erilliskuljetusoppilaita. 

Kuljetusoppilaiden kuljetuskustannus vuonna 2024 on ollut keskimäärin 2480 euroa. Linjaliikenteessä kulkevan oppilaan osuus/ vuosikustannus on ollut 370 euroa. Erilliskuljetuksessa olevan oppilaan vuosikustannus on ollut 3590 euroa. 

Laskennassa on huomioitu lapsen maksimaalinen osallistuminen kerhoon joka päivä tai yhtenä päivänä osallistumisen tuottama lisäkulu, olettaen että kuljetus järjestyy nykyisen kaluston puitteissa 7-15:00 aikavälillä. 

Kustannusten lisäys kuljetettaessa oppilas kerhosta kotiin. Laskennassa käytettäessä keskimääräistä hintaa 2480e/ vuosi/ kuljetettava oppilas. 

Koulutyöpäivien määrän ollessa 190 päivää lapsikohtaisen edestakaisen kuljetettavan matkan päivähinta on 13 euroa, yhden suunnan hinta 6,5 euroa. Lapsen osallistuessa joka päivä kerhoon lapsikohtainen vuosikustannus kasvaa 1235 euroa vuodessa. Lapsen osallistuessa yhtenä päivänä kerhoon vuosikustannus kasvaa 247 euroa vuodessa. 

Laskennassa käytettäessä erilliskuljetettavien oppilaiden vuosikustannusta 3590e /vuosi/ kuljetettava oppilas.  Koulutyöpäivien määrän ollessa 190 päivää lapsikohtaisen edestakaisen kuljetettavan matkan päivähinta on 19 euroa, yhden suunnan hinta 9,5 euroa. Lapsikohtainen vuosikustannus kasvaa 1805 euroa lapsen oallistuessa kerhoon joka päivä. Kerhoista kotiin kuljettaminen maksaa 200 oppilaalle 361 000 euroa vuodessa 

Lapsen osallistuessa yhtenä päivänä kerhoon vuosikustannus kasvaa 361 euroa vuodessa. 

Kerhoista kotiin kuljettaminen yhtenä päivänä maksaa 200 oppilaalle 72200 euroa vuodessa. 

Laskennassa käytettäessä linjaliikenteessä olevien oppilaiden vuosikustannusta 370e /vuosi/ kuljetettava oppilas.  Koulutyöpäivien määrän ollessa 190 päivää lapsikohtaisen edestakaisen kuljetettavan matkan päivähinta on 2 euroa, yhden suunnan hinta 1 euroa.  Lapsikohtaiset vuosikustannukset eivät kasva, koska oppilaalla käytössä Waltti-kortti, jossa 2 matkaa/päivä. Laskutus toteuman perusteella, maksimissaan 370 euroa. 

Kuluarvio lisäkuljetuksille klo 15-16:00, 7 lisäautoa, yhden auton päivittäiset kilometrit lisääntyvät 40 km. 2,4e/km*40 km *7 autoa. Kulut nousevat 672 euroa/päivä. Koulutyöpäivien määrän ollessa 190 kulut nousevat lisäkaluston osalta 127680 e. 

Loppupäätelmät/kuluvaraus, joka tarvitaan vaihtoehdon 2. toteuttamiseen: 

• Lisä-autot klo 15:00 jälkeen 127680e/vuosi 

• Omalla kalustolla lisäajot; 1 kerhopäivä viikossa/vuosi 72200e 

__________________________________  

Kustannusarvio yhteensä 199 880 eur/ vuosi 

2. Leirikeskustoiminnan jatkumisen vaihtoehdot  

Ei leirikeskus toimintaa Paimelassa, Totta ettei tänä vuonna ole leirikeskus toimintaa. Paimelassa kuitenkin on ollut viime vuoteen asti ja nyt koulu on pois käytöstä niin ei pystytä järjestämään, Kuinka jatkossa järjestetään, jos Paimelan koulu lakkautetaan? 

Vastaus: 

Vapaa-aikapalvelut järjestävät koulujen loma-aikoina leiritoimintaa. Leiritoiminta on viime vuosina vakiintunut päiväleiritoimintaan, jota järjestetään kysynnän perusteella kaikissa kolmessa osakeskuksessa eli Hämeenkoskella, Salpakankaalla ja Vesikansassa sekä yönylileirejä peruskouluikäisille lapsille. Tämän lisäksi leiritoiminnaksi voidaan lukea myös kansainväliset Erasmus+ nuorisovaihdot. Paimelan koululla päiväleirejä on viimeksi järjestetty vuonna 2024, yönyli-leirejä vuonna 2019 ja kansainvälinen nuorisovaihto vuonna 2017. Tänä vuonna päiväleiri järjestettiin Kalliolan koululla. Päiväleirien osalta Vesikansan alueella on vuosien varrella ollut säännöllistä vaihtelua siinä, kummalla koululla leirejä on järjestetty. Tähän on vaikuttanut muun muassa se, jos toinen kouluista on ollut kesäaikana remontissa. Käytännössä päiväleiritoiminnan toteuttamiseen on vähintään yhtä hyvät puitteen Kalliolan koululla, ja leiritoiminnan järjestämispaikan vaihtumisella säännöllisesti ei ole ollut vaikutusta leirin ilmoittautumismääriin.  
 
Edellisen kerran Paimelan koulua on käytetty ns. yönyli-leirin järjestämiseen vuonna 2019. Koronapandemian aiheuttaman pitkän leirityötauon jälkeen toiminta on palautettu nuorisopalveluiden loma-aikojen tarjontaan, mutta toteutuspaikkana on ollut Hämeenkosken leirimaja Pääjärven rannalla. Leirimaja on vakiintunut myös Suomessa järjestettävien kansanvälisten nuorisovaihtojen majapaikaksi.  
 
Paimelan koulun lakkautuksella ei ole siis vaikutusta leiritoiminnan järjestämisvolyymiin kunnan alueella. Lasten- ja nuorten leiritoimintaa suunniteltaessa pyritään aina löytämään toiminnan järjestämiselle toiminnallisesti mahdollisimman turvalliset ja hyvät tilat. Tästä syystä Paimelan koulu on jo aikaisemmin jäänyt pois nuorisopalveluiden leirien järjestämispaikkana.  

3. Sosiaalisen verkon turvallisuuden toteutuminen muutoksessa  

Kalliolan koulun yksiköiden suuremmat koot mahdollistavat myös laajemman sosiaalisen verkoston sekä päiväkodin lapsille, että koulun esioppilaille ja oppilaille, Paimelassa pienemmät koot mahdollistavat turvallisemman sosiaalisen ympäristön, tuttu henkilökunta, kaikki ikäryhmät keskenään enemmän vapaa-ajalla ja välitunneilla pienemmissä kouluissa, opitaan olemaan eri-ikäryhmien kanssa.  Kuinka tämä toteutetaan isossa yksikössä? 

Vastaus:  

Kalliolan koulun yksiköiden suuremmat koot mahdollistavat laajemman sosiaalisen verkoston, kun oppilaita on koulussa enemmän. Eri ikäisten oppilaiden kanssakäymiseen on isossa yksikössä toimintamallit kuten koulukummi- ja oppilaskuntatoiminta, yhteiset välitunnit, Kabinetti ja koulunuorisotyö ja muut vapaa-ajan palvelut, Verso-, Kiva koulu- ja välkkäritoiminta sekä muut opettajien keskenään sopimat yhteistoimintakuviot eri luokkien kesken. 

4. Osaavan henkilöstön turvaaminen  

Yksikön pienuus tuo kuitenkin omat haasteensa mm. varhaiskasvatuksessa osaavan henkilöstön rekrytointiin ja sijaisjärjestelyihin, Paimelassa on ollut aina siirtohakemuksia ja tällä hetkelläkin hakijoissa tunkua Paimelaan varhaiskasvatuksen opettajissa. Kuinka taataan isoon yksikköön tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa, kun ennen saanut olla tuen tarvitsevaa kymmenen ryhmässä ja nyt viisi? 

Vastaus:  

Henkilöstön siirtohakemuksia Paimelan varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ei ole ollut. Uusia kelpoisia hakijoita varsinkin vakituisiin tehtäviin on ollut aika ajoin. Tehtävässä olleet opettajat ovat kokeneet tehtävän varsin yksinäiseksi siitä syystä, että kollegiaalista tukea ei ole saatavilla samalla tavoin kuin isommissa yksiköissä. Tällä hetkellä varhaiskasvatukseen on valtakunnallisesti haastava saada kelpoisia opettajia. On kuitenkin nähtävissä, että isompiin yksiköihin on enemmän hakijoita ja pysyvyyttä henkilöstössä on enemmän. Viiden tuentarpeisen sääntö tukea koskevassa lain muutoksessa ei kosketa esiopetusta eikä varhaiskasvatusta. Lisäksi isommissa yksiköissä varhaiskasvatuksen erityisopettajan saatavuus ja tuki on vahvempaa. 

5. Selvitys Paimelan varhaiskasvatustilojen korjaustöiden vaikutuksesta hakeutumiseen Kukkilaan ja Kalliolaan  

Hakeutuminen Kalliolan ja Kukkilan yksiköihin varhaiskasvatukseen. Selvitys onko vaikuttanut Paimelan varhaiskasvatus hakuun viime vuonna, kun tehty korjaukset yksikköön alle 3- vuotiaille, aiemmin ei ole ollut mahdollista sijoittaa alle 3- vuotiaita. 

Vastaus:  

Paimelan varhaiskasvatuksen tiloja on remontoitu siltä osin, että wc tilat soveltuvat myös alle 3- vuotiaille. Tämä on mahdollistanut toimintakaudella 2023–2024 ja 2024–2025 alle 3- vuotiaiden sijoittamisen yksikköön. Tämä ei ole vaikuttanut alle 3-vuotaiden lasten hakemusten määrään Paimelan päiväkotiin. Paimelan päiväkotiin on vuosittain varattu hoitoaikojen tarpeen puitteissa enemmän henkilökuntaa kuin mitä lapsimäärä edellyttää. Jotta olemme voineet hyödyntää Paimelaan varattuja henkilöstöresursseja, olemme ohjanneet yksikköön myös alle 3- vuotiaita Kukkilaan/Kalliolaan hakeneita Paimelan alueen asiakkaita. Paimelan alueen lapsia on hakeutunut kuitenkin toistuvasti Paimelan sijasta Kukkilan ja Kalliolan päiväkoteihin, ja tämä näkyy myös Paimelan esioppilaiden hakeutumisessa.  

6. Selvitys oppilaiden erityistuen tarpeesta, hakeuduttaessa Kalliolaan tai Asikkalaan.  

Kouluun hakeutuminen Kalliolaan tai Asikkalaan. Onko ollut lapset erityistuen tarvitsijoita? Paimelassa ei ole tarjota erityisten tuen tarvetta niin erityistuen tarvitsevan lapsen oppipolku ei järjesty Paimelassa. 

Vastaus:  

Luokkamuotoista erityisopetusta tarvitsevat Vesikansan alueen luokka-asteiden 1.–6.lk oppilaat on ohjattu Kalliolan koulun erityisluokkiin vuodesta 2012 lähtien. 7.–9. luokkien osalta luokkamuotoista erityisopetusta Vesikansan alueen oppilaille järjestetään sopimuksen mukaisesti Kivimaan koulussa Lahdessa. Hollolan kunnalla ei ole Asikkalan kunnan kanssa sopimusta opetuksen järjestämisestä. 

7. Oppilasmääräennuste vuoteen 2029, vuositasolla  

Oppilas/ lapsimäärät laskussa Kalliola/Paimela, tarkalleen tekstissä 2025–2029 vastaavasti ennusteiden mukaan Paimelan oppilasmäärä esioppilaineen kasvaa vastaavalla ajanjaksolle kuudellatoista oppilaalla.  Viimeinen tieto Paimelan koulun oppilasmäärän kasvusta ensi vuodesta joka vuosi ja 2029 Paimelan koulun oppilasmäärä 45 + päiväkoti noin 20 lasta 

Vastaus: 

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan päätöksen mukaisesti Paimelan ja Kalliolan koulut kuuluvat samaan oppilaaksiottoalueeseen. Oppilasennusteissa oppilaita ohjataan kumpaankin kouluun, jotta kouluihin saadaan tarkoituksenmukaiset opetusryhmät.  

Useamman vuoden aikana Paimelan alueen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapsia on ohjautunut huoltajien toiveesta Kalliolan ja Kukkilan päiväkoteihin sekä Kalliolan esiopetukseen, joka on ennusteista poiketen pienentänyt Paimelan lapsimääriä. Tähän valintaan vaikuttaa usein myös perheiden valinta saada lapset lähekkäin niin varhaiskasvatukseen kuin perusopetukseen. Mikäli isompi sisarus hakeutuu Paimelan sijasta Kalliolan kouluun, myös pienempää sisarusta haetaan Paimelan päiväkodin sijasta Kalliolan päiväkotiin. 

Paimelan koulun oppilasmäärät lukuvuonna 2025-2026 on 20 oppilasta ja aikaisempien ennusteiden perusteella oppilasmäärä pitäisi olla 29 oppilasta. Ensimmäisellä luokalla on neljä oppilasta ja ennusteiden mukaan ekaluokkalaisia pitäisi olla 14. Eskareita on kuusi lasta tänä lukuvuonna. Paimelan ennusteiden perusteena on, että koulussa aloittaisi  ohjauksen kautta vuoden 2028 jälkeen 14-16 oppilaan ikäryhmät. Vuonna 2030 ekaluokkalisten määrä olisi 10.  Jos nämä eivät toteudu niin Paimelan koulun oppilasmäärä jää nykyisiä ennusteita  pienemmäksi. Vesikansan alueen 2029-2030 ekaluokkalaisten määrä on  yhteensä 38 oppilasta.

8. Paimelan päiväkodin ilmoitettujen hoitoaikojen tarkastelu  

Lisäksi on tiedossa, että Paimelan yksikön toiminnan järjestäminen on vaatinut toistuvasti henkilöstön yliresursointia, koska palvelu tulee tarjota yhdenvertaisesti varhaiskasvatuksen aukioloaikojen puitteissa. Paimelan päiväkoti on auki ilmoitettujen hoitoaikojen mukaisesti klo 6–18 välillä, tieto löytyy Paimelan päiväkodin esittelystä niin eikö pitäisi olla silloin auki? 

Vastaus:  

Varhaiskasvatusta tarjotaan asiakkaille 6–18 välillä, mutta henkilöstön työvuorot suunnitellaan huoltajien varaamien hoitoaikojen perusteella, joten yksikkö on auki perheiden tarpeiden mukaan. Varhaiskasvatuspalvelut eivät voi rajata lapsen palveluntarvetta/hoitoaikoja. Hollolan kunnan kotisivuilla on tieto, että yksikkö on auki ilmoitettujen hoitoaikojen mukaisesti. Lisäksi varhaiskasvatuslaki säätelee henkilöstömitoituksen lapsimäärän mukaan. Asetuksen mukainen henkilöstömitoitus ei aina riitä aukioloaikojen puitteissa järjestettävän palvelun tarjoamiseksi. Esim. lapsimäärä edellyttää Paimelassa päiväkodissa asetuksen mukaisesti kolmea kasvattajaa, mutta lasten hoitoajat ja työvuorosuunnittelu edellyttävät mitoittamaan sinne neljännen kasvattajan. Eli joudumme jatkuvasti yliresursoimaan yksikön henkilöstömitoitusta. Isomassa yksikössä aamun ja iltapäivän äärivuorot pystytään jakamaan ja porrastamaan useamman ryhmän henkilökunnan kesken, jolloin yliresursointia ei synny. 

9. Selvitys yksikön koon vaikutuksesta henkilöstön osaamiseen  

Kalliolan isomman yhteisön henkilöstön tuomat osaamisen positiiviset hyödyt eivät näyttäydy samalla tavalla pienessä yksikössä, Kuinka isossa yksikössä positiiviset hyödyt tulevat esille? 

Vastaus: 

Isossa yksikössä on enemmän henkilökuntaa, jolloin useamman henkilön osaaminen ja sen jakaminen on paremmin käytettävissä. Opettajat ovat erikoistuneet jo opiskeluaikana eri oppiaineiden opettamiseen ja mitä useampi opettaja, sitä enemmän erikoistumisaineita. Tämä mahdollistaa myös paremman kollegiaalisen tuen opettajien kesken. Myös henkilökunnan harrastuneisuus tuo lisäosaamista työhön ja sen kautta saadaan myös enemmän osaamista koko koulun käyttöön. 

Koulutuksiin osallistumisen mahdollisuudet paranevat, kun koulu ei ole yhtä haavoittuvainen yksittäisten poissaolojen suhteen.  

Ehdotus

Esittelijä

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päättää antaa kunnanhallitukseen 26.5.2025 §128 esittämään pyyntöön edellä mainitut vastaukset.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Merk. Asiantuntijana kuultavana olivat varhaiskasvatuspäällikkö, perusopetuksen rehtorit, erityisopetuksen rehtori, palvelupäällikkö ja vapaa-aikapäällikkö.