Perustelut
Vastaus valtuustoaloitteeseen Aikkalan suljetun kaatopaikan suotovesien viemäröinnistä
Hollolan Vihreiden valtuustoryhmä on 9.12.2024 jättänyt valtuustoaloitteen koskien Aikkalan suljetun kaatopaikan viemäröintiä. Aloitteessa todetaan seuraavaa:
”Aikkalan suljetun kaatopaikan suotovesien viemäröinti oli suunnitteilla 2000-luvun alussa. Jostain syystä se jäi toteuttamatta. Esitämme, että suotovesien viemäröinti toteutetaan ensi tilassa, koska niiden sisältämät virtavesien ekosysteemille haitalliset yhdisteet valuvat Melkkaanojan kautta Koivusillanjokeen. Aikkalan suljetun kaatopaikan viemäröinti lisää Porvoonjoen ainoan alkuperäisen taimenen mahdollisuuksia käyttää ravinnokseen Koivusillanjoen alajuoksun runsasta taimenelle soveltuvaa eliöstöä.”
Asian käsittely
Valtuustoaloite on tullut vireille 9.12.2024. Aloitteesta on saatu lausunnot toiminnanharjoittajalta (Salpakierto Oy), laitoksen valvojana toimivalta Hämeen ELY-keskukselta sekä kalatalousviranomaisena toimivalta Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Lausunnot ovat hakemuksen oheismateriaaleina. Lisäksi aloitteesta on käyty sisäisiä keskusteluja ympäristövalvonnan, vesihuoltolaitoksen ja kaavoituksen kanssa.
Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:
Maasuodatetun veden pitoisuusvaatimukset sekä suodattamon puhdistusteho ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta saavuttaneet ympäristöluvan asettamat pitoisuusvaatimukset ja puhdistustehon. Hämeen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Aikkalan suljetun kaatopaikan suotovesienkäsittelyssä tulee kuitenkin ottaa huomioon maasuodattamon alkuperäinen, väliaikaiseksi ratkaisuksi esitetty, tarkoitus. Kaatopaikan suotovesien johtamisen teknisen toteutuksen mahdollisuus on syytä selvittää, mikäli viemäriverkosto on rakennettu hakijan vuonna 2006 esittämällä tavalla.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnossa todetaan mm. seuraava:
Tällä hetkellä maasuodatin toimii lupavaatimusten mukaisesti, mutta etenkin kiintoaineen ja biologisen hapenkulutuksen osalta reduktiossa on heikkenevä, mutta kokonaismäärissä puolestaan kasvava trendi. Happea kuluttavaa kuormitusta ja kiintoainekuormitusta kohdistuu siten enenevissä määrin vesistöön maasuodattimesta huolimatta. Tämän lisäksi saman taimenpopulaation rasitteeksi on tulossa Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsee Koivusillanjoen varrella samassa jokiuomastossa. Näistä syistä kyseistä taimenpopulaatiota heikentävät päästöt vesistöön tulee estää, ja väliaikaiseksi rakennetun maasuodattimen kautta purkautuvat vedet viemäröidä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Salpakierto Oy:n lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:
Toiminnanharjoittaja katsoo, että näillä esitetyillä kaatopaikkojen vesistökuormituksilla ei ole merkittävää vaikutusta Koivusillanjoen tilaan. Viemäriin liittyminen pidetään teknistaloudellisesti mahdollisena, kun kunnallistekniikka on rakennettu riittävän lähelle aluetta. Esitämme, että maasuodattimen käyttöä jatketaan toistaiseksi.
Lähtökohdat
Toiminta ja sen sijainti.
Aikkalan suljettu kaatopaikka sijaitsee Hollola-Riihimäki kantatien 54 varressa, Salpakankaan taajamasta noin kaksi kilometriä lounaaseen. Hollolan (Aikkalan) suljettu kaatopaikka muodostuu kahdesta alueesta. Hollolan kunnan vanha kaatopaikka (Aikkala 1) sijaitsee noin 100 metriä etelään Salpakierto Oy:n hallinnoimasta alueesta, jossa sijaitsevat suljettu kaatopaikka Aikkala 2, lajitteluasema sekä maankaatopaikka. Salpakierto Oy:n Hollolan kunnalta vuokraama alue sijaitsee Porvoonjoen vesistöalueella, Vähäjoen valuma-alueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja kunnan lähin pohjavedenottamo (Salpa-Mattila) noin kahden kilometrin päässä.
Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt 26.3.2003 kaatopaikan sulkemiselle ja jäteasematoiminnalle (nyk. lajitteluasema) yhteisen ympäristöluvan (YLO/lup/48/03).
Päijät-Hämeen lainvoimaisessa maakuntakaavassa 2014 alue on merkitty tunnuksella EJm: käytöstä poistettu tai poistuva jätteenkäsittelyalue. Kaatopaikkatoiminta on lopetettu Hollolassa 31.12.2001. Alueella on sen jälkeen toiminut lajitteluasema, jolle on varattu aluetta 1 ha. Hollolan kunnan kaavoitukselta saadun tiedon mukaan kaavoituksella ei ole tällä hetkellä suunnitelmia laajentaa kaava-alueita vanhan kaatopaikan suuntaan.
Vesien hallintamenetelmät ja tarkkailu
Kaatopaikkojen vesienkäsittelyjärjestelmä kattaa sekä Hollolan kunnan 1980-luvilla suljetun (Aikkala 1) että Salpakierto Oy:n hallinnoiman, vuonna 2001 suljetun (Aikkala 2) kaatopaikan. Vesienhallinta perustuu ympäristölupapäätökseen YLO/lup/48/03 (27.6.2003) sekä sitä täydentäviin päätöksiin YSO 61/2006 (20.4.2006) ja Dnro HAMELY/103/07.00/2010; YMP/59/2014 (23.1.2014).
Kaatopaikkojen suotovedet ohjataan Aikkala 2 alueella sijaitsevaan suotovesien tasausaltaaseen ja siitä maasuodattimeen. Maasuodattimesta vedet purkautuvat kaatopaikan tasausaltaan ojaan, josta vedet virtaavat Melkkaanojaan ja sieltä edelleen Koivusillanjokeen. Suotovesien käsittelyn tehostamiseksi tasausaltaassa on kesäaikana käytössä kivipesäilmastin.
Ympäristöluvassa (HAM-2001-Y-1316-121, nro YSO/61/2006, 20.4.02006) suotovesien käsittelylle on annettu seuraavat puhdistustehovaatimukset vuosikeskiarvona:
BOD7 ≤20 mg/l
kokonaistyppi ≤50 mg/l tai vähenemä ≥40 %
kokonaisfosfori ≤1 mg/l
kiintoaine ≤30 mg/l
Vesimäärät ja tarkkailutulokset
Hollolan suljetun kaatopaikan ja maankaatopaikan velvoitetarkkailuraportin 2023 mukaan maasuodatuksen kautta päätyi vettä maastoon 28 144 m3. Tarkkailuraportin mukaan veden laatu oli pääasiassa samanlaista kuin aiempina tarkkailuvuosina. Kiintoainepitoisuus oli keväällä 16 mg/l ja syksyllä 2,3 mg/l. Biologisen hapenkulutuksen määrä oli alhainen ja kokonaisfosforipitoisuus alle laboratorion määritysrajojen. Veden laatu vuosikeskiarvona täytti sille asetetut puhdistusvaatimukset.
Kokonaistypen osalta puhdistustehokkuutta tarkastellaan vuosikeskiarvona vaihtoehtoisesti joko pitoisuutena (mg/l) tai puhdistustehona (reduktio-%). Vuonna 2023 kokonaistypen pitoisuus maasuodatetussa vedessä oli keskimäärin 24 mg/l, mikä täytti sille asetetun pitoisuusvaatimuksen ≤ 50 mg/l. Myös reduktio 67 %, täytti typelle asetetun puhdistustehovaatimuksen (≥ 40 %). Maasuodatuksesta maastoon kulkeutui keskimäärin noin 3,6 kg CODCr -kuormaa, 1,8 kg typpeä, 0,4 kg ammoniumtyppeä ja 0 kg fosforia vuorokaudessa. Kiintoaineen, kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen, ammoniumtypen ja fosforin vähenemä maasuodatuksessa oli erinomainen.
Johtopäätöksinä tarkkailutuloksista voidaan sanoa, että käytössä olevalla maasuodattimella on päästy ympäristöluvan mukaisiin puhdistusvaatimuksiin. Myös Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että maasuodatetun veden pitoisuusvaatimukset sekä suodattamon puhdistusteho ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta saavuttaneet ympäristöluvan asettamat pitoisuusvaatimukset ja puhdistustehon.
Maasuodattamon tulevaisuuden näkymät
Vuosiraportissa 2023 todetaan, että mikäli maanvastaanottoalueen täyttösuunnitelma etenee alueen 4 käyttöönottoon, tulee maasuodatin poistaa käytöstä. Maasuodattimen mahdollinen poistaminen tulee vaatimaan viemärilinjan rakentamista kunnan viemäriverkostoon. Salpakierrolta saadun tiedon mukaan täyttö ei ole lähitulevaisuudessa etenemässä alueelle 4.
Alueen vesihuolto
Aikkalan suljettujen kaatopaikkojen alue sijaitsee noin 500 metrin päässä Paassillan yritysalueella olevasta Hollolan jätevesiviemäristä. Aikkalan kaatopaikka-alue ei sisälly Hollolan vesihuollon toiminta-alueeseen, mutta liittyminen viemäriverkostoon on mahdollista. Tällöin suotovedet viemäröitäisiin Paassillan ja Hopeakallion yritysalueiden kautta Salpakankaalle ja sieltä edelleen Okeroisten kautta Lahteen, Lahti Aqua Oy:n Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle.
Hollolan vesihuoltoverkostojen kapasiteettitarkastelun (Ramboll 28.4.2023) mukaan viemäriverkoston kapasiteetti on rajoittava tekijä Salpakankaan ja siihen liittyvien yritysalueiden laajenemisessa. Suotovesien mahdollinen viemäröinti saattaa rajoittaa Paassillan, Hopeakallion ja Kukonkoivun yritysalueille sijoittuvaa toimintaa siten, ettei alueille voi tulla paljon jätevettä tuottavaa toimintaa.
Mikäli kaatopaikkavedet päätetään viemäröidä, edellytetään suotovesille jatkossakin tasausaltaan käyttöä, jotta voidaan välttyä virtaamapiikeiltä. Lisäksi Lahti Aqua edellyttää kirjeessään 10.2.2025, että suotovesien määrä tulisi mitata täyden putken magneettimittauksella, suotovesien laatua tulee tarkkailla, eivät vedet saa sisältää haitta-aineita, jotka voivat vaikeuttaa puhdistamon toimintaa. Suotovesien viemäröinnistä tulee laatia teollisuusjätevesisopimus, jossa em. asiat sovitaan.
Aikkalan suotovesien viemäröinnistä on tehty aiemmin suunnitelmia (jotka eivät olleet tätä esitystä tehtäessä vielä käytettävissä). Hämeen ELY-keskus viittaa lausunnossaan kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemukseen 20.6.2006, jonka mukaisesti kaatopaikkavedet olisi suunniteltu viemäröitäväksi Herralan ja Salpakankaan välisen viemäröinnin toteutuessa. Herralan siirtoviemäri Salpakankaan entiselle jätevedenpuhdistamolle Okeroisiin on rakennettu vuonna 2011. Herralan siirtoviemäri ei kuitenkaan ole tuonut kunnallista viemäriverkostoa lähemmäs Aikkalan kaatopaikka-aluetta (etäisyys noin 4 km).
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Aikkalan suljetun kaatopaikan viemäröintiä ei nähdä juuri tällä hetkellä välttämättömänä, sillä kaatopaikan suotovesien käsittelyjärjestelmällä (maasuodattamo) päästään voimassa olevan ympäristöluvan asettamiin puhdistusvaatimuksiin. Suotovesien viemäröinti tulisi ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, jos tarkkailutulosten perusteella havaittaisiin maasuodattamon puhdistustehon heikkenemistä, eikä maasuodattamolla enää saavuta ympäristöluvassa edellytettyjä puhdistusvaatimuksia. Viemäröinti olisi tarpeen myös silloin, mikäli maanvastaanottoalueella edetään täyttöalueelle 4, mikä edellyttäisi maasuodattimen käytöstä poistamista ja suotovesien viemäröintiä.
Hämeen ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että suljetun kaatopaikan päästötarkkailua olisi hyvä laajentaa sisältämään vaaralliseksi ja haitalliseksi yksilöityjä aineita, kuten metalleja ja PFAS-yhdisteitä, jotta suljetun kaatopaikan vaikutuksista vesistöön saadaan enemmän tietoa. Ympäristövalvonnan näkemyksen mukaan tarkkailun laajentamista voidaan pitää kannattavana. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita myös kertaluonteisten täydennysnäytteiden ottamista. Toimivalta asiassa kuuluu kuitenkin luvan valvontaviranomaisena toimivalle Hämeen ELY-keskukselle, joka päättää mahdollisista tarkkailun muutoksista. Maankaatopaikkatoimintaa sekä nykyisen lajitteluaseman toimintaa valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Asian käsittely mahdollisen tarkkailun muuttamiseksi sekä viemäröinnin selvittämisen osalta tulee jatkumaan valvontaviranomaisten; Hämeen ELY-keskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta.