Elinvoimavaliokunta, kokous 5.11.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 111 Kuntalaisaloite: Hedelmätarhanlammen kunnostus uimarantakäyttöön

HOLDno-2024-613

Valmistelija

  • Riikka Johansson, vesihuoltopäällikkö, riikka.johansson@hollola.fi
  • Mari Pihlaja-Kuhna, ympäristötarkastaja, mari.pihlaja-kuhna@hollola.fi

Perustelut

Hollolan kunnalle on 26.7.2024 jätetty aloite koskien Hedelmätarhan lampea ja sen palauttamista uimarantakäyttöön. Aloitteen on allekirjoittanut 282 Hollolan kunnassa asuvaa ja 51 muualla asuvaa henkilöä. 

Aloitteen sisältö on seuraava:

”Hedelmätarhan lampi ympäristöineen on tärkeä virkistys alue asukkaille. Pyydämme lammen kunnostusta ja uimarannaksi palautusta. Uimaranta status vietiin pois huonoin perustein. Edellinen ruoppaus jäi kesken. Perustelu että bakteeri tasot ylittäneet ei ole hyväksyttävä, koska ne ovat seurausta pieleen menneestä kunnan teettämästä ruoppauksesta ja sitä seuranneesta hoitamattomuudesta ja kasvillisuuden lisääntymisestä. Ilman runsasta kasvillisuutta ei olisi vesilintu ongelmaa tuossa mittakaavassa kuin nyt on.”

Hedelmätarhan lammen uimarantakäyttö

Hedelmätarhan lammessa on aiemmin ollut kunnan uimaranta, mutta joka on poistettu uimarantakäytöstä kesän 2021 jälkeen. Uimarantakäytöstä johtuen lammen veden hygieenistä laatua on tarkkailtu kesäaikaisin näytteenotoin ainakin vuodesta 2002 lähtien.

Uimarannan veden hygieenisessä laadussa oli ollut ongelmia ainakin kesästä 2019 lähtien, jolloin e. colien ja suolistoperäisten enterokokkien määrä on ylittänyt asetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta 354/2008) vaatiman toimenpiderajan. Uimaveden laatua valvova terveydensuojeluviranomainen oli kesällä 2021 pyytänyt Hollolan kunnalta vastausta uimarannan ylläpidosta sekä uimakäytön ja uimaveden laadun turvaamisen toimenpiteistä, mikäli kunta ylläpitää Hedelmätarhan lampea yleisenä uimarantana 15.6.2022 alkaen. Selvitystyö oli käynnistetty tilaamalla Hedelmätarhan lammen kunnostussuunnitelma konsulttityönä syksyllä 2021. Tunnistettu lisäselvitystarve on johtanut uimarantakäytön loppumiseen vuonna 2022. Uimarantakäytön lopettamisesta ei ole tehty virallista päätöstä, vaan asiaa on selvitelty virkahenkilöiden toimesta.

Tällä hetkellä voimassa olevassa Hollolan kunnan liikuntapaikkasuunnitelmassa Hedelmätarhan uimaranta on mainittu uimarantalistauksessa, toimenpiteiden tarpeessa punaisella koodilla 1-3 vuoden kuluessa. Liikuntapaikkasuunnitelmaa on valmisteltu vuoden 2021 aikana ja hyväksytty valtuustossa vuonna 2.5.2022. Liikuntapaikkasuunnitelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä.

Hedelmätarhan lammella on tehty vesikasvillisuuden niittoja ainakin vuonna 2009. Lampea on myös ruopattu vuonna 2015 uimarannan puolelta laiturin läheisyydestä syvemmäksi umpeenkasvun ehkäisemiseksi, mutta toimenpiteen vaikutukset jäivät lyhytaikaiseksi. Ruoppaus toteutettiin tällöin alle 500 m3 kokoisena, koska isompi ruoppaus olisi vaatinut vesilain mukaisen luvan hakemista Aluehallintovirastosta. Lisäksi työn suunnittelussa todettiin, että ruoppausmassoja ei olisi mahtunut läjittämään alueelle enempää. Ruoppaustyö toteutettiin tehdyn suunnitelman mukaan, eikä työ jäänyt kesken.

Hedelmätarhan lammen kunnostussuunnitelmat

Hedelmätarhan lammelle teetettiin kunnostussuunnitelma, joka valmistui 12.11.2021 (Vahanen Environment Oy). Tätä kunnostussuunnitelmaa ei ole käsitelty päätöksenteossa. Kunnostussuunnitelman päätelmät perustuivat vain yhtenä näytteenottokertana 15.9.2021 otettuihin vesinäytteisiin sekä aikaisempiin terveysvalvonnan tekemään uimavesivalvonnan tuloksiin, joissa on tutkittu vain veden mikrobiologista laatua. Hedelmätarhan lammen tilasta tai veden ravinnepitoisuuksista ei ollut aikaisempaa tutkimustietoa. 

Kunnostussuunnitelmassa lammen kunnostusta oli tarkasteltu kahden erilaisen vaihtoehdon näkökulmasta: VE1 Lampi ympäristöineen säilyy lähivirkistysalueena tai VE2 Lammen vesi täyttää uimaveden laatuvaatimukset. 

Vuosien 2022-2023 aikana Hedelmätarhan lammesta, siihen johtavasta purosta ja lähteikköalueesta otettiin uusia vesinäytteitä kahdessa eri hankkeessa; ” Koivusillanjokeen ja sen alapuolisiin vesiin kohdistuvan kuormituksen selvitys, Hollola” ja ”Salpakankaan viemäriylivuoto -hankkeessa”. Kun tietoa veden ravinnepitoisuuksista oli saatu enemmän, päätettiin Hedelmätarhan lammen kunnostussuunnitelma päivittää. Päivitystyö tehtiin tuoreisiin hankkeisiin sisältyvien vesinäytteiden tuloksilla. Lisäksi huomioitiin myös kunnan pienjärvien seurannassa keväällä 2024 otettujen vesinäytteiden tulokset. Uusia näytteitä ei kunnostussuunnitelman päivityksessä otettu. Päivitystyö tilattiin siten, että kunnostussuunnitelmassa ei arvioitu uudelleen kunnostusta uimarantakäytön palauttamisen näkökulmasta, koska tätä näkökulmaa oli tarkasteltu jo aikaisemmassa versiossa. Työtä ohjasivat kunnasta elinvoimajohtaja, vesihuoltopäällikkö, projektiasiantuntija ja ympäristötarkastaja. Päivitetty kunnostussuunnitelma valmistui 22.5.2024.

Kunnostussuunnitelman käsittely ja asukasilta

Kunnostussuunnitelmaa käsiteltiin elinvoimavaliokunnassa 28.5.2024 (päätös liitteenä). Äänestyksen jälkeen elinvoimavaliokunta päätti esittelijän ehdotuksen mukaisesti seuraavaa:

”Elinvoimavaliokunta on tutustunut päivitettyyn kunnostussuunnitelmaan ja merkitsee sen tiedoksi. 

Kuntalaisille pyritään järjestämään kunnostussuunnitelman esittely- ja keskustelutilaisuus alkukesästä, jossa kerätään myös alueen käyttäjien ja asukkaiden näkemyksiä ja toiveita suunniteltavista toimenpiteistä. Elinvoimavaliokunta käy myös lähetekeskustelua jatkosta. 

Jatkotoimenpiteitä suunnitellaan elinvoiman palvelualueen näkemyksien mukaan huomioiden keskustelutilaisuuden ja elinvoimavaliokunnan palautteen mahdollisuuksien mukaan. Jatkotoimenpiteet huomioidaan talousarviossa, mikäli alueen kunnostukseen esitetään merkittävää taloudellista panostusta.” 

Kuntalaisille järjestettiin asukasilta 12.6.2024 lammen rannalla, jossa esiteltiin kunnostussuunnitelmaa ja kerättiin asukkaiden mielipiteitä ja ehdotuksia lammen alueen virkistyskäytön parantamiseksi. Keskusteluissa nousi esiin toive uimarantakäytön palauttamisesta, mutta myös muita hyviä ehdotuksia alueen viihtyisyyden ja virkistyskäytön parantamiseksi. Elokuussa 2024 lammen läheisyydessä on toteutettu joitakin viihtyvyyttä parantavia toimenpiteitä, mm. penkkien kunnostusta ja lisäämistä, ilmoitustaulun kunnostus ja pientä kasvillisuuden raivausta lammen kiertävän polun ympäriltä. 

Alueen käyttöön ja muokkaamiseen liittyvät rajoitteet uimarannan näkökulmasta

Uimarantakäytön palauttamisen mahdollisuutta ja kustannuksia on tutkittu ensimmäisessä kunnostussuunnitelmassa (valmistunut 12.11.2021) sekä virkatyönä kesän 2024 jälkeen. 

Uimarantakäytön palauttamiseen vaikuttavat mm. lammen veden laatu, sijainti asutuksen keskellä, sijainti pohjavesialueella ja siitä johtuva lammen pohjan lähteisyys, lammen lähellä sijaitseva Hedelmätarhan tervaleppäkorven luonnonsuojelualue, alueen muut suojeluarvot, alueella voimassa olevat kaavat sekä tarvittavien toimenpiteiden tarvitsemat luvat, ilmoitukset, selvitykset ja suunnitelmat. 

Veden laatu

Veden laatua on uimarannan vedenlaadun tarkkailun lisäksi (2002 – 2021) selvitetty muutamissa hankkeissa sekö pienjärvien tarkkailussa vuosina 2022 – 2024. Tulokset osoittavat lammen vedenlaadun olevan ravinteikasta ja kärsivän ajoittaisista korkeista bakteeripitoisuuksista. Kesällä 2023 otetusta vesinäytteestä on tutkittu bakteerilähde, jonka mukaan bakteerit ovat tällöin olleet lintuperäisiä.

Lammen ja sen ympäristön ominaisuudet

Lampi on melko umpeenkasvanut ja siihen kertyy jatkuvasti kiintoainekuormitusta Hedelmätarhan lähteestä alkunsa saavan Tervaleppäkorven puroa pitkin. Lammen syvyys on enemmillään n. 3 metriä. Lampi sijaitsee pohjavesialueella ja sen pohjassa tiedetään olevan lähteisyyttä. Lammen pohjasta purkautuvan pohjaveden määrää ei ole pystytty arvioimaan. 

Lampi on aikanaan padottu munkkipadolla. Vaikuttaa siltä, että vesi purkautuu lammesta eteenpäin padon alaosasta, mikä saattaa heikentää pintaveden vaihtuvuutta ja vaikuttaa siten pintaveden laatuun ja veden kerrostuneisuuteen. 

Lammen sijainti asutuksen keskellä

Hedelmätarhan lampi lähialueineen on tärkeä virkistysalue kuntalaisille, mutta se palvelee eniten juuri lähialueen asukkaita eikä sillä ole kunnalle laajempaa merkitystä uimarantana. Kunnalla on useita muita uimarantoja isommilla järvillä. Hedelmätarhan alueelle ei haluta ohjata suuria määriä kuntalaisia muualta, koska yleisiä parkkipaikkoja ei ole lähellä tarjolla.

Alueen suojeluarvot

Hedelmätarhan tervaleppäkorpi, joka sijaitsee lähimmillään n. 170 m lammen pohjoispuolella, on nykyisin suojeltu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisena suojellun luontotyypin rajauksena (vanha Luonnonsuojelulaki 1096/1996). Suojelusta on tehty päätös 13.2.2003 (Hämeen ympäristökeskus, Dnro HAM-2002-L-269-253). Suojelualueen ja lammen välisellä osuudella tervaleppäkorven puron lähiympäristö on myös ominaisuuksiltaan tervaleppämetsän (uusi Luonnonsuojelulaki 9/2023, § 64, kohta 4 tervaleppämetsä) kaltaista ja melko luonnontilaista. Alue on lähteistä. Alueella ei ole teetetty tuoreita luontoselvityksiä eikä suojellulle tervaleppäkorvelle ole tehty käyttö- ja hoitosuunnitelmaa.

Itse lammesta ei ole tiedossa uhanalaisten tai erityisesti suojeltavien lajien havaintoja. Kunnostussuunnitelman teon yhteydessä on kartoitettu lammen vesikasvillisuutta, mutta ei eliöstöä. 

Tarvittavat ilmoitukset, luvat ja selvitykset

Mikäli lammessa tehdään niittoja ja/tai ruoppauksia, tulee niistä tehdä niitto- ja/tai ruoppausilmoitukset Hämeen ELY-keskukselle. Mikäli ruoppaus ylittää massaltaan 500 m3, tarvitsee hanke vesilain mukaisen luvan Aluehallintovirastosta. Mahdollisesta luontoselvityksen tarpeesta on virkatyönä keskusteltu Hämeen ELY-keskuksen vesilain valvojien kanssa ja alustavan arvion mukaan alle 500 m3 ruoppaus ja pienimuotoinen niitto voidaan toteuttaa ilmoituksilla ilman tarkempia luontoselvityksiä. Mikäli ruopataan enemmän tai jopa koko lampi, tarvitaan vesilain mukainen lupa ja lupahakemuksen tueksi riittävät suunnitelmat, selvitykset ympäristövaikutuksista ja riittävät luontoselvitykset. Lupahakemuksen käsittely Aluehallintovirastossa kestää yleensä noin vuoden. Tarvittavat luontoselvitykset voitaisiin tehdä aikaisintaan keväällä ja kesällä 2025. Mahdollinen isompi ruoppaus voitaisiin näin ollen suorittaa aikaisintaan vuonna 2026. 

ELYstä saatujen tietojen mukaan lammen pohjoisreunalla olevan pohjavesiputken mukaan pohjavesi on paineellista. Putkessa vedenpinta on mittauksissa ollut noin 1 m maanpinnan yläpuolella. Pienemmätkin pohjan kaivamiset voi muodostaa uusia pohjaveden purkautumispaikkoja, jolloin muiden pohjassa olevien lähteiden/pohjaveden purkupisteiden virtaamat saattavat ehtyä, jolla voi kenties olla vaikutuksia kasvillisuuteen. Pienessäkin ruoppauksessa tulee kiinnittää huomiota ruoppaussyvyyteen, että ei kaiveta liian syvältä ja muuteta pohjaveden purkautumista. 
Pohjaveden purkautumisen muutokset voisivat vaikuttaa kielteisesti lammen yläpuolella olevan luonnonsuojelulain määrittelemän suojellun luontotyypin; tervaleppämetsän (Lsl § 64 kohta 4) ominaisuuksiin. Vesilaki suojaa lähteitä; luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty (Vesilaki 2011/587, luku 2, § 11, eräiden vesiluontotyyppien suojelu).

Lammen mahdollinen ruoppaus ja niitto

Jotta eri vaihtoehtojen kustannuksia voidaan arvioida tarkemmin, lammen ruoppauksesta on virkatyönä pyydetty ja saatu alustava tarjous alan yrittäjältä 13.8.2024. Tarjouksessa on arvioitu ruoppaustyön hinta sisältäen ruoppausmassojen kuljetuksen Rälssin maankaatopaikalle kahdella eri ruoppausvaihtoehdolla. Hinnat eivät sisällä massojen vastaanottohintaa eikä mahdollisten ilmoitusten/ lupien ja niihin tarvittavien selvitysten hintoja. 

Toiminnanharjoittajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, mikäli päädyttäisiin koko lammen ruoppaamiseen, kannattaisi koko lampi tyhjentää ja samalla muuttaa munkkipadon rakennetta veden vaihtuvuuden parantamiseksi. Koska lammen pohja on lähteinen, on epävarmaa, saataisiinko lampi kokonaan tyhjennettyä. 

Kustannukset ja resurssitarpeet eri toimenpidevaihtoehdoille

Arvioita kustannuksista eri toimenpiteille on esitetty elinvoimavaliokunnalle kunnostussuunnitelman esittelyn yhteydessä 28.5.2024. Taulukkoa ja kustannusarvioita on päivitetty tämän jälkeen mm. saadun ruoppaustarjouksen perusteella.  Vuoden 2024 talousarviossa Hedelmätarhanlammen alueen mahdollisiin toimenpiteisiin ei ole varattu rahoitusta. Tällä hetkellä käsittelyssä olevassa vuoden 2025 talousarvioesityksessä ei ole varattu rahoitusta tälle asialle. 

Taulukko suuntaa antavista arvioista investointi-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksista on esitetty liitteessä. Kustannuksia on tarkasteltu lähinnä lammen virkistyskäytön ja mahdollisen uimarantakäytön palauttamisen näkökulmasta. Kunnostussuunnitelmassa on myös esitetty muita toimenpiteitä lammen alueen ja suojelualueen luontoarvojen parantamisen näkökulmasta. 

Mikäli päätettäisiin lammen palauttamisesta uimarantakäyttöön, tulee huomioida valmisteluun tarvittavat resurssit. Asian valmistelu kuuluu tällöin kuntatekniikan toimialalle. Jo uimarantakäyttöön palauttamisen valmisteluun sisältyisi mm. hankintoja, suunnitelmien, ilmoitusten, lupahakemuksen ja selvitysten tekemistä ja/tai tilaamista ulkopuoliselta. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Elinvoimavaliokunta on tutustunut kuntalaisaloitteeseen ja päättää seuraavasti:

Tällä hetkellä Hedelmätarhan alueen lähivuosien toimenpiteissä keskitytään parantamaan alueen muuta virkistyskäyttöä ja siihen liittyviä rakenteita sekä parantamaan alueen monimuotoista luontoa tervaleppäkorven luontotyypin ominaispiirteet huomioiden. Työtä tehdään virkatyönä resurssien mukaan taloudelliset resurssit huomioiden.

Päätös Hedelmätarhan lammen uimarantakäytön palauttamisesta siirretään liikuntapaikkasuunnitelman päivittämisen yhteyteen. Tällöin voidaan tarkastella kunnan uimarantapalveluja kokonaisuutena.

Kuntalaisaloite katsotaan loppuun käsitellyksi.

Tiivistelmä perusteluista

Liikuntapaikkasuunnitelman päivittämisen yhteydessä kunnan liikuntapaikkoja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Virallisen uimarannan palauttaminen Hedelmätarhan lammelle vaatisi merkittäviä investointeja ja toimenpiteitä alueella sekä henkilöresurssia mm. töiden suunnitteluun, hankintoihin, lupa- ja ilmoitusprosesseihin. Käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöstöresursseja tulee tarkastella kokonaisuutena. Uimarantakäytön palauttamiseen liittyviä haasteita on avattu tarkemmin esittelytekstissä.
 

Päätös

Keskustelun kuluessa Pasi Jalonen teki pohjaehdotuksesta poikkeavan muutosesityksen, jota Minna Kauhanen, Paavo Takala ja Seija Aakala kannattivat, että Hedelmätarhan lampi niitetään vuonna 2025, vuonna 2026 tehdään pieni ruoppaus, enintään 500 kuutiota. Lammesta ei virallista uimarantaa. Puheenjohtaja totesi, että on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA. Ne, jotka kannattavat Pasi Jalosen tekemää muutosesitystä, äänestävät EI. Menettelytapa hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä ja 7 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi Pasi Jalosen muutosesityksen voittaneen.

Merk. Kristiina Vanhala-Selin ilmaisi esteellisyytensä pykälän osalta. Kristiina Vanhala-Selin poistui kokouksesta asian keskustelun  ja pykälän käsittelyn ajaksi. Osallisuusjäävi (hallintolain 28 § 1 kohta, syy aloitteen allekirjoittaja).

Merk. asiantuntijana kokouksessa ympäristötarkastaja Mari Pihlaja-Kuhna.

Esteellisyys

  • Kristiina Vanhala-Selin

Äänestystulokset

Tiedoksi

Asianosaiset: Kuntalaisaloitteen vastuuhenkilö, kuntalaisaloite.fi -palvelu, Tiedoksi: kuntatekniikan päällikkö, valmistelijat

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.