Perustelut
Taustaa
Porvoonjoen vesistön latvoilla, Vähäjoen valuma-alueeseen (18.057) kuuluva 1950-luvulla lähteikköön kaivettu Hedelmätarhan lampi sijaitsee tiiviisti rakennetulla asuinalueella Hollolan Salpakankaalla (Kuva 1). Noin puolen hehtaarin kokoisen lammen vesi on nykytiedon perusteella pääosin peräisin läheisen suppanotkelman pohjavesilähteistä, josta vesi laskee Tervaleppäkorven luonnonsuojelualueen sekä sen alapuolisen lähivirkistysalueen läpi.
Alueen ympärillä on runsaasti asutusta ja aluetta käytetään lähivirkistysalueena.
Maankäyttö ja kaavoitus
Hedelmätarhan lammen pohjoispuolella alueella on voimassa asemakaava 09806-81, vuodelta 1987. Suojeltu tervaleppäkorpi ja puronvarsi on VL-alueella (lähivirkistysalue) ja lisäksi alueella on ohjeellisia aluevarauksia yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuista alueista. Nämä eivät ole toteutuneet kaikki. Luonnonsuojelualueelle on rakennettu pitkospuulenkki ja niille johtaa melko kapea polku lammelta päin. Ohjeellisten kävely- ja pyörätiemerkintöjen osalta voidaan todeta, ettei niiden toteutuminen kaavassa esitetyllä tavalla ole todennäköistä, sillä alueen maaperä on pehmeää ja vaikeasti rakennettavaa.
Hedelmätarhan lampi sijaitsee asemakaavan 09806-57 (vuodelta 1983) alueella ja lammella on merkintä VV (uimaranta-alue). Lammen ympäri menee ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu alue. Lammen länsipuolen kävelytie on eri asemakaavan (09806-124, vuodelta 1992) alueella. Käytännössä kävelytie koko lammen ympäri ei ole toteutunut vaan se on osittain polkuna.
Strategisessa yleiskaavassa 2020 (voimaan 19.8.2023) Hedelmätarhan alueen läpi kulkee ohjeellinen ekologinen ja virkistysyhteys. Yhteyden turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota alueen suunnittelussa.
Alueen hoito ja nykytila
Hedelmätarhan lammen pohjoispuolella sijaitsee kolme eri metsäkuviota, 66, 67 ja 68, jotka on sisällytetty puistometsäsuunnitelmaan (elinvoimavaliokunta 21.12.2021 § 127). Kuvioille 67 ja 68 ei ole suunniteltu toimenpiteitä ja kuvio 68 on Hedelmätarhan tervaleppäkorven rajatulla suojelualueella. Kuvio 67 sijoittuu puro-uoman välittömään läheisyyteen. Sen hoitoluokka on C5, Arvometsä ja lisätiedoissa todetaan: ”Kostea lehto, joka rajoittuu tontteihin. Reunoilta poistetaan tarvittaessa huonokuntoisia puita. Rungon osia jätetään maapuiksi.” Kuviolle 66 oli suunniteltu harvennushakkuita, jotka myös toteutettiin maaliskuussa 2023. Harvennushakkuiden jälkeen alueelle ei ole suunniteltuja toimenpiteitä puistometsäsuunnitelmassa.
Hedelmätarhan purouoman ympärillä esiintyy vieraslaji jättibalsamia, jota on torjuttu kunnan toimesta jo muutamia vuosia aktiivisesti. Alueelle on mm. viety torjuntakehikoita, joihin kuntalaiset voivat kitkeä jättibalsamia ja jotka tyhjennetään kunnan toimesta. Torjuntatoimet jatkuvat HAKA-hankkeessa tällä hetkellä ainakin vuoden 2024 loppuun asti.
Alueella ei ole teetetty tuoreita luontoselvityksiä eikä suojellulle tervaleppäkorvelle ole tehty käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Maastohavaintojen mukaan suojellun alueen ulkopuolella etenkin puronvarsi on ominaisuuksiltaan tervaleppämetsän (uusi Luonnonsuojelulaki 9/2023, § 64, kohta 4 tervaleppämetsä) kaltaista ja melko luonnontilaista. Alue on lähteistä.
Alueella on suurta merkitystä paikallisena luonto- ja virkistyskohteena ja metsä on myös Salpakankaan koulun kummimetsä. Lammella on aikaisemmin ollut uimaranta, mutta lammen veden huonon hygieenisen laadun vuoksi uimaranta on poistettu käytöstä toistaiseksi.
Hedelmätarhan tervaleppäkorven suojelualue
Hedelmätarhan tervaleppäkorpi, joka sijaitsee lähimmillään n. 170 m lammen pohjoispuolella, on nykyisin suojeltu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisena suojellun luontotyypin rajauksena (vanha Luonnonsuojelulaki 1096/1996). Suojelusta on tehty päätös 13.2.2003 (Hämeen ympäristökeskus, Dnro HAM-2002-L-269-253)
Aloite luonnonsuojelualueen laajentamisesta ja sen käsittely
Hollolan ympäristöyhdistys ry oli ehdottanut Hedelmätarhan luonnonsuojelulailla rauhoitetun tervaleppäkorven laajentamista aloitteessaan keväällä 2023. Aloite (HOLDno-2023-214) on käsitelty elinvoimavaliokunnassa (§ 91,12.09.2023) ja kunnanhallituksessa (§ 208, 18.09.2023).
Kunnanhallitus päätti, että kuntalaisaloitteessa esitettyä Hedelmätarhan tervalepän luonnonsuojelualueen laajentamisesta ei toteuteta ja aloite todettiin loppuun käsitellyksi.
Päätöstä perusteltiin sillä, että suunnitellut harvennushakkuut oli jo toteutettu ja alueelle ei ole enää tiedossa metsänhoidollisia toimenpiteitä. Puron lähiympäristöön ei ole tehty eikä sinne ole suunniteltu metsänhoidollisia toimenpiteitä eikä sen luonnonolosuhteisiin ole tälle hetkellä tulossa muutoksia, jättibalsamin torjuntaa lukuun ottamatta. Puronvarren tervaleppämetsän luontotyypin ominaisuudet eivät ole uhattuna.
Päätökseen vaikutti myös se, että Hedelmätarhan lammen kunnostussuunnitelmassa oli esitetty mahdollisia toimenpiteitä myös aloitteen suojeltavaksi esitetyllä alueella. Kunnostussuunnitelman päivittämistä suunniteltiin loppuvuodelle 2023 ja alueen ja lammen mahdollisia hoitotoimenpiteitä pohditaan sen jälkeen. Luonnonsuojelualueen laajentamisen mahdollisuuksia voidaan tarkastella tarvittaessa uudelleen samassa yhteydessä.
Hedelmätarhan lammen kunnostussuunnitelma ja sen päivitys
Hollolan kunta on teettänyt Hedelmätarhan lammen kunnostussuunnitelman, joka valmistui 12.11.2021 (Vahanen Environment Oy). Kunnostussuunnitelmaa ei ole käsitelty päätöksenteossa. Kunnostussuunnitelma sisälsi paljon hyvää tietoa, mutta sen päätelmät ovat perustuneet vain 15.9.2021 otettuihin vesinäytteisiin sekä aikaisempiin terveysvalvonnan tekemään uimavesivalvonnan tuloksiin, joissa on tutkittu vain mikrobiologista laatua. Hedelmätarhan lammen veden ravinnepitoisuuksista ei ollut aikaisempaa tietoa.
Kunnostussuunnitelmassa lammen kunnostusta oli tarkasteltu kahden erilaisen vaihtoehdon näkökulmasta: VE1. Lampi ympäristöineen säilyy lähivirkistysalueena tai VE2. Lammen vesi täyttää uimaveden laatuvaatimukset.
Vuosien 2022-2023 aikana Hedelmätarhan lammesta, siihen johtavasta purosta ja lähteikköalueesta oli otettu uusia vesinäytteitä kahdessa eri hankkeessa; ”Koivusillanjokeen ja sen alapuolisiin vesiin kohdistuvan kuormituksen selvitys, Hollola” ja ”Salpakankaan viemäriylivuoto -hankkeessa”. Koska tietoa veden ravinnepitoisuuksista oli saatu enemmän, päätettiin, että Hedelmätarhan lammen kunnostussuunnitelma päivitetään. Päivitystyöstä pyydettiin tarjousta sopimuskonsultilta Afryltä, johon myös aikaisemman työn tehnyt Vahanen Environment oli sulautettu ja työ tilattiin tämän tarjouksen perusteella.
Konsultille toimitettiin uudempien hankkeiden raportit ja päivitystyö tehtiin näihin sisältyvien vesinäytteiden tuloksilla. Lisäksi saatiin huomioitua myös kunnan pienjärvien seurannassa keväällä 2024 otettujen vesinäytteiden tulokset. Uusia näytteitä ei kunnostussuunnitelman päivityksessä otettu. Päivitystyö tilattiin siten, että kunnostussuunnitelmassa ei ole tarve arvioida uudelleen kunnostusta uimarantakäytön palauttamisen näkökulmasta, koska tätä näkökulmaa oli tarkasteltu jo aikaisemmassa versiossa. Työtä ohjasivat kunnasta vesihuoltopäällikkö, projektiasiantuntija ja ympäristötarkastaja. Päivitetty kunnostussuunnitelma valmistui 22.5.2024.
Hedelmätarhan lammen tila
Päivitetyn kunnostussuunnitelman mukaan lammen valuma-alue on pieni, ja pääosa sinne kulkeutuvista vesistä ja ravinnekuormituksesta kulkeutuu Hedelmätarhan lähteestä alkunsa saavan Tervaleppäkorven puroa pitkin. Alueelta mitattujen ravinnepitoisuuksien ja laskennallisten kuormitusarvioiden perusteella Hedelmätarhan lampeen kulkeutuu sen kokoon nähden merkittävä määrä ulkoista ravinnekuormitusta. Ulkoisen kuormituksen lisäksi, sisäisen fosforikuormituksen osuus lammen kokonaiskuormituksesta alkaa olla merkittävää. Lisäksi laskennallisten arvioiden mukaan lampeen todennäköisesti kulkeutuu ulkoista fosforikuormitusta myös sellaisista lähteistä, joita ei työssä voitu arvioida (mm. pohjavesi ja hulevedet).
Selvityksen mukaan typpeä on lammessa aina runsaasti saatavilla perustuottajille, jolloin fosforin kuormituksella lammen rehevyystasoon on suurempi merkitys.
Suurin osa vesistöjä kuormittavista ravinteista kulkeutuu kiintoaineen mukana. Hedelmätarhan lampeen arvioidaan Tervaleppäkorven puron kiintoaineen virtaaman ja muilta Hedelmätarhan lammen valuma-alueen osilta ominaiskuormituslukujen perusteella tulevan vuosittain yhteensä noin 3 150 kg kiintoainetta. Tästä pääosa (97,7 %) kulkeutuu lampeen Tervaleppäkorven puron mukana. Selvityksessä on tutkittu maanpinnan eroosioherkkyyttä Hedelmätarhan lammen valuma-alueella.
Tervaleppäkorven tihkupintalähde ympäristöineen on arvokas elinympäristö, jonka tilaa ei tulisi heikentää. Tällä hetkellä lähteen ympäristö kärsii eroosiosta, roskaisuudesta, hulevesistä sekä vuonna 2023 toteutetuista hakkuista.
Kunnostussuunnitelman suositukset jatkotoimenpiteistä
Kunnostussuunnitelmaan on koottu suosituksia lammen ja ympäröivän alueen mahdollisista hoito- ja kunnostustoimenpiteistä. Näitä ovat esimerkiksi:
- eroosion ja vieraslajien torjunta
- luonnonsuojelualueen laajentaminen ja hoito
- roskaisuuden vähentäminen
- jäte- ja hulevesiverkoston tarkempi selvitys
- vesikasvillisuuden niitto
- vedenlaadun tarkkailu
Mikäli suojeltujen luontotyyppien alueelle (tervaleppämetsä, lähteet, tihkupinnat) kohdistetaan toimenpiteitä, suositellaan alueen lajiston ja tihkupintojen tarkempaa kartoitusta. Toimenpiteille on esitetty alustavia kustannusarvioita (taulukko 3, s. 52). Ruoppausta ja sen kustannuksia sekä kosteikon perustamista puron varteen ja sen kustannuksia oli arvioitu vanhemmassa kunnostussuunnitelmassa.
Elinvoiman palvelualueen näkemykset jatkotoimista
Hedelmätarhan lammen alueelle kohdistuvia jatkotoimenpiteitä on pohdittu sisäisesti elinvoiman palvelualueen yksiköiden kesken. Suunnitelma esitellään elinvoimavaliokunnassa. Alkukesän 2024 aikana on myös tarkoitus järjestää kunnostussuunnitelman esittely ja keskustelutilaisuus kiinnostuneille kuntalaisille. Näistä saatu palaute otetaan huomioon Hedelmätarhan lammen ja sitä ympäröivän alueen jatkokehittämisessä mahdollisuuksien mukaan. Alueen asukkailta on tullut kuntaan ajoittain yhteydenottoja lammen ja sitä ympäröivän alueen virkistyskäytön parantamisesta.
Elinvoiman viranhaltijoiden näkemyksen mukaan lampea ei palauteta uimarantakäyttöön vaan alueen lähivuosien toimenpiteissä keskitytään parantamaan alueen muuta virkistyskäyttöä ja siihen liittyviä rakenteita sekä parantamaan alueen monimuotoista luontoa tervaleppäkorven luontotyypin ominaispiirteet huomioiden. Merkittävänä jatkuvana toimenpiteenä tulee olemaan edelleen vieraslajien, etenkin jättibalsamin torjunta. Pitkospuille johtavaa polkua voitaisiin myös parantaa. Mahdollisissa polun parannustöissä tulee kuitenkin huomioida mahdolliset tihkupinnat ja lähteikköalueet, jotta alueen vesitalous ei muutu.
Alueelle suunnitellaan tehtäväksi pienimuotoinen puistosuunnitelma rajatulle alueelle, etenkin lammen itärannan/ entisen uimarannan läheisyyteen sijoittuvalle alueelle, johon voidaan suunnitella alueen parantamista esim. pienimuotoisin istutuksin ja rakentein (esim. penkit, roska-astia, infotaulu tms.). Suunnittelua voidaan tehdä pienimuotoisesti omin voimin tai teettää suunnitelma ulkopuolisella konsultilla. Pienimuotoisia toimenpiteitä voidaan mahdollisesti toteuttaa jo tänä vuonna, mutta talousarviossa vuodelle 2024 ei ole tälle kohteelle osoitettu erikseen rahoitusta. Mikäli alueelle suunnitellaan mittavampia toimenpiteitä, tulee rahoitus huomioida tulevaisuudessa talousarviossa.
Vuoden 2024 aikana voidaan selvitellä myös niittoja ja/tai haraamista vesikasvillisuuden poistoon. Haraaminen on niittoa työläämpi menetelmä, mutta se soveltuisi todennäköisesti hyvin Hedelmätarhan lammen syvemmillä alueilla kasvavan uistinvidan poistoon. Mikäli niittoja tai haraamista tehdään koneellisesti, on työstä tehtävä ilmoitus Hämeen ELY-keskukselle.
Hedelmätarhan lammen vedenlaadun tarkkailua tullaan jatkamaan ympäristövalvonnan tilaamassa vuosittaisessa pienjärvien tarkkailussa. Sopiva tutkimusväli arvioidaan viimeistään tarkkailuohjelman päivityksen yhteydessä.
Perustelut
Lammen palauttaminen uimarantakäyttöön ei ole perusteltua, koska lammen veden hygieenisessä laadussa on ongelmia (jotka on osoitettu tutkimuksilla 2023 lintuperäisiksi bakteereiksi) ja uimapaikan ylläpito vaatisi myös isoja taloudellisia panostuksia (esim. ruoppaukset ja niitot). Ruoppaamisessa ongelmana on myös ruoppausjätteen läjitys, koska sopivia paikkoja ei ole lähellä. Ruoppaamisen tulos ei yleensä ole pysyvä ja sitä tulisi tehdä säännöllisesti, jolloin kustannukset olisivat jatkuvia. Hedelmätarhan lampi lähialueineen palvelee lähinnä juuri lähialueen asukkaita eikä sillä ole kunnalle laajempaa merkitystä uimarantana. Kunnalla on useita muita uimarantoja isommilla järvillä. Hedelmätarhan alueelle ei haluta ohjata suuria määriä kuntalaisia muualta, koska parkkipaikkoja ei ole merkittäviä määriä lähellä tarjolla.
Mikäli luonnonsuojelualueen lähelle tai tervaleppämetsän luontotyypin alueelle haluttaisiin tehdä hoito- tai muita parantavia toimenpiteitä, esim. eroosiosuojausta tai istuttaa kasvillisuutta, tulisi alueelta teettää riittävä luontoselvitys ja mahdolliset hoitotoimet tulee aina hyväksyttää ELY-keskuksella. Suojellulle tervaleppäkorvelle ei ole tehty käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Tällä hetkellä ei ole riittävää tutkimustietoa esim. alueen kasvillisuudesta tai siellä elävistä eläimistä ja esiintyykö alueella mahdollisesti uhanalaisia lajeja. Luonnontilaiset lähteet ja muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevat norot ovatkin vesilain nojalla suojeltuja. Lisäksi metsälaki suojelee luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia lähteitä.
Niittojen ja/tai haraamisen toteuttaminen vesikasvillisuuden poistoon vaatii myös tarkempia selvityksiä niin luontoarvojen kuin toteuttamisen puolesta. Mikäli vesikasvillisuutta poistetaan isoja määriä, tulee kasvijätteelle olla läjityspaikka tai ne tulee kuljettaa pois muualle, mikä taas lisää työn kustannuksia. Etenkin niittojen vaikutus voi myös olla hyvin lyhytaikainen vesikasvillisuuden poistossa ja sitä tulisi tehdä usein, jotta lampi säilyisi avoimempana. Rantakasvillisuuden niittämisessä tai poistamisessa taas pitäisi olla hyvin varovainen, koska kasvillisuus myös sitoo kiintoainesta ja vähentää eroosiota.
Lammella on tehty kunnostussuunnitelman yhteydessä alustava kasvillisuuskartoitus, mutta esim. sudenkorentoja, sammakkoeläimiä tai mahdollisesti vedessä eläviä muita eläimiä ei ole kartoitettu. Mikäli niittoja, haraamista tai ruoppauksia suunniteltaisiin tehtäväksi, tulee myös varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaikuteta minkään uhanalaisen lajin elin- tai lisääntymisympäristöön. Tästä voidaan varmistua vain tilaamalla luontoselvitys.
Taloudelliset vaikutukset
Vuoden 2024 talousarviossa ei ole osoitettu rahaa Hedelmätarhan lammen alueen toimenpiteisiin. Käytännössä alueella tehdään nyt vieraslajien poistoa (HAKA-hanke, rahoitus vielä vuonna 2024, myös Kunnontiimin työpanosta käytetään), hoidetaan pientä nurmialuetta ja tyhjennetään roska-astiaa.
Vuodelle 2024 tulevat kustannukset kunnostussuunnitelman päivityksestä ja pienjärvien vedenlaadun tarkkailusta tarkkailuohjelman mukaan maksetaan ympäristönsuojelun kustannuspaikalta.
Oheiseen taulukkoon on esitetty karkeat ja alustavat kustannusarviot taloudellisista vaikutuksista nykytilanteessa, suppealla kehittämisellä sekä laajemmalla kehittämisellä.
| |
Nykytilanne |
Suppea kehittäminen |
Laajempi kehittäminen
(takaisin uimaranta-
käyttöön) |
| Investointi (€) |
0 |
penkit, infotaulut,
istutukset, polun
parantaminen tms.
5 000 - 15 000 |
tarkemmat suunnitel-
mat, ruoppaus, kostei-
kon perustaminen,
ravinne- ja bakteeri-
kuormituksen
rajoittaminen jne.
100 000
(uusittava määräajoin) |
|
käyttö- ja
kunnossapito-
kustannukset
€ / a |
vieraslajien poisto,
entisen uimarannan
nurmikkoalueen
hoito
3 000 |
Edellisten lisäksi
vesikasvillisuuden
niitto/ haraaminen ja
puiston kunnossapito
10 000 - 15 000 |
Edellisten lisäksi
uimarannan,
kosteikkojen yms.
ylläpito
20 000 - 30 000 |