Perustelut
Kuntalain (410/2015) 38 §:n mukaan kunnanhallitus johtaa kunnan taloutta ja 39 §:n mukaan vastaa sen taloudenhoidosta ja myös huolehtii sen sisäisestä valvonnasta ja valvoo kunnan etua. Julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa (Suomen tilintarkastajat ry:n suositus 3/2020) kohdan 4.2 mukaan kunnanhallitus myös, yhdessä muiden tilivelvollisten kanssa, vastaa valtionosuuksien perusteista annettujen tietojen oikeellisuudesta.
Kunnanhallitukselle tuodaan osana sisäistä valvontaa ja kunnan edunvalvontaa käsittelyyn valtionvarainministeriön päätökset kunnalle myönnetyistä valtionosuuksista sekä valtiovarainministeriön päätökset verotulojen menetysten korvauksesta sekä kotikuntakorvausten perusosasta ja selvitetään edellä mainittujen vaikutukset kunnan talouteen.
Hollolan kunnan rahoitusjärjestelmästä tärkeimpiä ovat verotulot ja valtionosuudet. Näistä valtionosuudet muodostuvat
· valtiovarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja verotulojen menetysten korvauksista ja
· opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta.
Valtionvarainministeriö (VM) on päättänyt 21.12.2023 vuodelle 2024 myönnettävästä peruspalvelujen valtionosuudesta ja verotulojen menetysten korvauksesta.
Peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja myös kunnan omiin olosuhdetekijöihin. Merkittävin laskennallinen peruste on ikärakenne. Laskennallisista kustannuksista vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka vuonna 2024 on 1 388,69 euroa/asukas (2023: 1 359,93 euroa/asukas). Valtionosuusprosentti vuonna 2024 on koko maan osalta 21,92 (2023: 22,09) ja Hollolan kunnan osalta 20,63 (2023: 22,20).
Valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta palvelutoimintansa järjestää ja miten paljon niiden järjestäminen kunnalle maksaa. Ristiriitaista ministeriön käyttämien laskentaperusteiden osalta on, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien osalta laskelmissa on huomioitu toteutuneet kustannukset.
Peruspalvelujen valtionosuutta lisäävät tai vähentävät seuraavat erät (pykäläviittaukset lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 618/2021, luvut neljä ja viisi):
· perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan rahoituksen vähentäminen
· kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähentäminen kuntaan maksetun perustoimeentulotuen määrällä
· hyvinvointialueiden perustaminen ja tehtävien järjestämisvastuun siirrosta vuonna 2023 aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajoittaminen (muutosrajoitin 30 §)
· valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (31 §)
· sote-siirron jälkikäteistarkastuksesta johtuva valtionosuuden pysyvä lisäsiirto (57§ 4 mom.)
· määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset (32 §).
Kunnista hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannukset on VM:n päätökseen 21.12.2023 tarkistettu kuntien lopullisten vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella (57 § 3 ja 4 mom.). Lisäksi kuntien tilinpäätöstietojen mukaisista kustannustiedoista on oikaistu niitä merkittävästi vääristävät erät 30.6.2023 voimaan tulleen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1393/2022, 7 § muutettu VNA 29.6.2023/885) perusteella. (VM 21.12.2023.)
Peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä maksetaan veroperustemuutoksista johtuvia verotulojen menetysten korvausta, joka vuodesta 2020 alkaen erotettiin peruspalvelujen valtionosuudesta, mutta sisältyy kirjanpidollisesti valtionosuuksiin. Kunnan varainhoitovuoden 2024 verotulojen menetystä laskettaessa sovelletaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden (2022) verotustietoja ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden (2023) veroprosenttia sekä asukaslukua varainhoitovuotta edeltäneen vuoden (2023) lopussa.
VM:n 21.12.2023 päättämät valtionosuudet ja verotulojen menetysten korvaus sekä kunnan talousarvio 2024 ovat:
|
|
VM päätös, M€
|
Talousarvio 2024, M€
|
|
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
ilman verotuloihin perustuvaa tasausta
- josta vuonna 2025-2027 takaisin maksettava osuus
|
13,46
0,80
|
13,46
|
|
Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus
|
5,85
|
5,85
|
|
Verotulojen menetysten korvaus
|
3,42
|
3,46
|
|
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä
annetussa laissa tarkoitettu rahoitus
|
-5,46
|
-5,43
|
|
Valtionosuus (ei sisällä kotikuntakorvausta)
|
17,27
|
17,35
|
Peruspalvelujen valtionosuus ja verotulojen menetysten korvaus ovat yleiskatteellisia eriä, joiden käytöstä palvelujen tuottamiseen kunta voi itsenäisesti päättää. Rahoituserät maksetaan kuukausittain tasaerin. Mikäli kunta on tyytymätön tehtyihin päätöksiin, sillä on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä kirjallinen oikaisu valtiovarainministeriölle.
VM:n edellä kuvatut päätökset on tarkasteltu eikä verotulojen menetysten korvaukseen osalta löytynyt aihetta oikaisuvaatimuksen tekemiseen.
Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Uudistuksen rahoitusperiaatteeksi määritettiin kustannusneutraalisuus, jossa siirtyviä tuloja ja menoja tasataan koko maan tasolla. Tulorahoitusta siirrettiin hyvinvointialueille kuntien verotuloja ja valtionosuuksia leikkaamalla sekä lisäämällä valtionosuusjärjestelmään toistaiseksi pysyvänä muutosrajoitin ja kunnan talouden tasapainotilan muutoksia rajoittava järjestelmämuutoksen tasaus. Nämä erät sisältyvät osaksi peruspalvelujen valtionosuutta. Tasaus tapahtuu siirtymäkauden aikana vuosina 2023–2027,
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (618/2021, myöhemmin valtionosuusL) 57 §:n 4 momentin mukaan vuoden 2023 erotus vähennetään jälkikäteen vuosina 2024 ja 2025.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirron vuoksi kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen ja verotulojen osalta valmistuneen verotuksen mukaisten maksuunpantujen verotulojen perusteella koko maan tasolla hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaaviksi. Tulojen ja kustannusten erotus otetaan huomioon peruspalvelujen valtionosuudessa vuodesta 2024 lukien. Jos kunnilta on tarkistuksen perusteella koko maan tasolla siirtynyt tuloja vähemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä vähennetään kunnille myönnettävästä valtionosuudesta. Jos tuloja on siirtynyt enemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä lisätään kunnille myönnettävään valtionosuuteen. Vähennys tai lisäys otetaan huomioon valtionosuudessa kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suurena eränä.”
Vuoden 2022 verotus valmistui lokakuun 2023 lopulla. VM:n päivitti valtionosuuslaskelmansa 17.11.2023, ajankohtana, jolloin Hollolan kunnan talousarvio 2024 oli valtuustossa vahvistettu (13.11.2023). Valmistuneiden laskelmien perusteella VM totesi tehtyjen verotulosiirtojen (kunnallisvero 12,64 % ja yhteisövero noin 1/3) olevan riittämättömiä kattamaan hyvinvointialueiden menoja, joiden suuruus oli kasvanut merkittävästi alkuperäisistä laskelmista. Vuotta 2024 koskevaa muutosta kompensoimaan, valtio päätti siirtää (valtionosuusL 57 § 4 mom, 21.12.2023/1235) vuoden 2023 osuus huomioitavaksi vasta vuosina 2025–2027: ”Vastaavasti vuoden 2023 osalta erotuksesta otetaan huomioon jälkikäteen valtionosuuden lisäyksenä tai vähennyksenä vuosina 2025–2027 kunakin vuonna yksi kolmasosa.”
Valtioneuvoston asetuksen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1393/2022, 7 § muutettu VNA 29.6.2023/885, myöhemmin Asetus) perusteella rahoituslaskelman pohjana oleviin kuntien ja hyvinvointialueiden ilmoittamiin vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietoihin tehtiin jälkikäteistarkastus kesäkuussa 2023. Tarkistuksessa pyydettiin tiedot mahdollisista tilinpäätöstietoja vääristävistä eristä erikseen kunnilta ja hyvinvointialueilta. Asetuksen 7 §:n mukaan:
”Tarkistettaessa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 3 momentissa tarkoitettuja laskelmia vuonna 2023, laskelmissa otetaan huomioon kunnan vuosille 2021 ja 2022 kuluiksi kirjaamat takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset siten, että siirtyvä palkkakustannus vastaa yhden vuoden suoriteperusteisia palkkakustannuksia. Kuntien ja kuntayhtymien on toimitettava viimeistään kesäkuun 30 päivänä 2023 valtiovarainministeriölle riittävä selvitys edellä mainituista kustannuksista ja niiden kirjausten perusteista sekä mahdollisesta tuomioistuimen päätöksestä tai sitovasta sopimuksesta, johon takautuvien kustannusten maksaminen perustuu.
Tarkistettaessa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 3 momentissa tarkoitettuja laskelmia vuonna 2023, vuoden 2022 tulotietoina kunnallis- ja yhteisöverotulojen osalta käytetään valmistuneen verotuksen mukaisia maksuunpantuja verotuloja.”
VM sisällytti ennakolliseen valtionosuuslaskelmansa 10.10.2023 seuraavat Hollolan kuntaa koskevat muutoserät:
” Kuntayhtymän vuoden 2022 tilinpäätökseen on kirjattu pakollinen varaus (20 milj. euroa) vuoden 2022 palkkaharmonisaation kustannuksia varten sekä vastaava saaminen jäsenkunnilta pakollisesta varauksesta syntyneen alijäämän kattamiseksi. Jäsenkunnat eivät ole kirjanneet saamista vastaavaa velkaa eivätkä kulua tilinpäätökseen 2022. Kuntien velvollisuudesta kuntayhtymän taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseen säädetään voimaanpanolaissa. Kuntien vuoden 2022 kustannuksiin on lisätty kuntayhtymän ilmoitukseen perustuen osuudet vuoden 2022 alijäämästä, yht. 19 971 668 euroa (huom. vähennetty ky:n vuoden 2022 ylijäämä 28 333 euroa). Kuntien vuoden 2021 kustannuksiin on lisätty osuudet vuoden 2021 alijäämästä, yht. 198 821 euroa (huom. lisätty poistoeron vähennys 169 983,75 euroa).”
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) teki vuoden 2022 tilinpäätöksessään 20 milj. euron pakollisen varauksen liittyen mahdolliseen takautuvaan palkkaharmonisaatioratkaisuun, josta Hollolan kunnan laskennalliseksi osuudeksi ilmoitettiin 2 185 799 euroa. Yhtymän ilmoitus vähentäisi Hollolan kunnan valtionosuusrahoitusta pysyvästi vuodesta 2023 alkaen.
Lain sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021, myöhemmin toimeenpanolaki) mukaan PHHYKY:n henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella hyvinvointialueelle 1.1.2023. Liikkeenluovutuksen jälkeen Päijät-Hämeen hyvinvointialue on jatkanut PHHYKY:n aloittamaa neuvottelua palkkojen yhdenmukaistamisesta. PHHYKY:n keskeneräisen palkkaharmonisaation osalta Hollolan kunnan näkemys vuoden 2022 tilinpäätöksessä on ollut, että PHHYKY ei ole vastuussa tulevaan palkkaharmonisaatioratkaisuun liittyvistä korvauksista ja siten mahdollista korvausmenoa ei ole voitu pitää todennäköisenä tapahtumana.
Huomioitavaa lisäksi on, että saatava ei ole erääntynyt ennen 1.1.2023. Koska palkkaharmonisointiin liittyvä mahdollinen maksusuoritus ei ole palkkasaatava vaan palkanerosta maksettavasta korvaus, siihen ei sovelleta määräyksiä palkkasaatavan erääntymisestä. Työsopimuslain ja lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta mukaan luovuttaja on luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Muuta ei ole sovittu kuntayhtymän ja kunnan tai hyvinvointialueen välillä.
Asetuksen 7 §:n mukaisesti VM:lle on toimitettava riittävä selvitys kustannuksista ja niiden kirjausten perusteista sekä mahdollisesta tuomioistuimen päätöksestä tai sitovasta sopimukset, joihin takautuvien kustannusten maksaminen perustuu. PHHYKY:n tekemä yksipuolinen tilinpäätösvaraus ei perustu tuomioistuimen päätökseen tai sopimukseen, eikä siis ole asetuksen kuvaama päätös tai sopimus. Tältä osin asetuksen 7§ mukainen vaade ei siis toteudu.
PHHYKY:n tekemä palkkaharmonisaatiota ennakoiva tilinpäätösvaraus on muuttanut yhtymän tilinpäätöksen 2022 alijäämäiseksi. Toimeenpanolain 33 §:n mukaan kuntayhtymien jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain (410/2015) säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueille. Edellä kuvatusti alijäämä on syntynyt kirjanpitolain perusteella tehdystä palkkaharmonisaatiota koskevasta varauksesta. Palkkaharmonisaatiokustannus ei ole syntynyt eikä siitä ole ollut sopimusta 31.12.2022 mennessä, jolloin kuntakuntayhtymä ei liikkeenluovutuksen jälkeen ole vastuussa 1.1.2023 sovituista kustannuksista. Näin ollen menoa ei olisi voinut pitää todennäköisenä eikä siitä olisi tullut tehdä tilinpäätösvarausta. Näin ollen ei olisi myöskään syntynyt alijäämää, johon kunnilla olisi ollut kattamisvelvollisuutta. Valtionvarainministeriön laskelma alijäämän kattamisesta perustui kahden vuoden tuloslaskelmaan, eikä huomioinut yhtymän taseessa olevaa aikaisempien vuosien ylijäämää, joka vuoden 2022 tilinpäätöksessä oli 1,9 M€ ja yhtymäkonsernilla 3,5 M€. Alijäämän kattamisvelvoite koskee taseeseen kirjautunutta määrää ja tältä osin ministeriön alijäämälaskelma ei perustu lakiin.
Palkkaharmonisointiin tehty varaus vuodelle 2022 on viimeisten tietojen mukaan ollut tulevaan mahdolliseen HVAn sopimuksen vuodelle 2022 laskettuun korvauskustannukseen verrattuna lähes kolminkertainen, aiheuttaen kunnille pysyvän valtionosuusleikkauksen kustannuksista, jotka eivät toteudu. Koska ministeriölle tai jäsenkunnille ei ole ollut hyvinvointialueen puolelta esittää asetuksen edellyttämää tuomioistuimen päätöstä tai sopimusta, varaus olisi tullut jättää huomioimatta.
Hollolan kunta on eri yhteyksissä lausunut palkkaharmonisoinnin kustannusten huomioimisesta kantansa ja edellyttänyt, että muutokset valtionosuuksiin tulee perustua lakiin ja kunnalla tulee olla oikeus saada muutoksista riittävä selvitys, mukaan lukien pohjalaskelmat. Kunta on myös huomauttanut alijäämän kattamisvelvoitteen koskevan taseeseen kirjattua alijäämää, ei tuloslaskelman kautta laskettua kahden vuoden alijäämää kuten nyt on tehty.
Marraskuussa 2022, vastauksessaan valtionvarainministeriön lausuntopyyntöön, Hollolan kunta (kunnanhallitus 28.11.2022, §295) totesi palkkaharmonisoinnista seuraavaa: ” Kunta pitää hyvänä, että palkkaharmonisaation takautuvat kustannukset eliminoidaan kunnilta siirtyvän rahoituksen laskennasta. Kunta kuitenkin haluaa tuoda esille huolensa siitä, että sote-kuntayhtymien kunnilta siirtyviin kustannuksiin sisältyvät harmonisoidut palkat, jotka on maksettu kuntien kustannuksella, kun taas muualla harmonisointikustannus jää hyvinvointialueiden katettavaksi. Tämä epätasapaino johtaa entisestään eriytyviin vaikutuksiin kuntatasolla. Kunta katsookin, että nyt tehty esitys ei tasaa pitkään esillä olleita vaikutuseroja kuntien välillä.”
Ministeriön valmistelun edetessä palkkaharmonisointikustannusten eriarvoistava vaikutus kuntakentässä oli ilmeinen. Siihen perustuen kunta lausui Valtionvarainministeriölle annetussa lausunnossaan toukokuussa 2023 (kunnanhallitus 22.5.2023, §128) seuraavaa: ” Hollolan kunta pitää erityisen tärkeänä, että siirtolaskelmien tarkastamisen kanssa samanaikaisesti avataan laajempi tarkastelu edelläkävijäkuntien/maakuntien oikeudenmukaisesta kohtelusta siirtolaskelmissa.
Päijät-Hämeessä on toteutettu alueuudistukseen tähtäävä sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen integraatio vuoden 2017 alussa. Hyvinvointikuntainyhtymä on alueella syntynyt tilanteessa, missä alueen rahoituspohja suhteessa tarvetekijöihin on todettu riittämättömäksi. Silloin jo yli kymmenen vuotta odotettua sote-uudistusta ollut enää mahdollista odottaa, riittävien sotepalvelujen turvaamisen näkökulmasta (Perustuslaki 19§). Samasta syystä on ministeriön virkamiesten toimesta vahvasti uudistamiseen kannustettu.
Alueilla, missä sote-integraatio on toteutettu ennen 1.1.2023, erilaiset muutoskustannukset on maksatettu alueen kuntien rahoituksella, kun uusilla alueilla rahoituksesta vastaa valtio (kaikki kunnat valtionosuusleikkausten kautta yhteisesti.) Laajemman rahoitusvastuun kantamisen lisäksi, etupainotteisesti integraatiota edistäneitä kuntia rangaistaan suuremmalla valtionosuusleikkauksella. Mikäli palkkaharmonisoinnin kustannuksia ei poisteta tulevien vuosien valtionosuuslaskennassa, on merkittävä osa sen negatiivista kuntatalousvaikutuksista laskentamekanismien takia kunnille pysyviä.
Asetuksen kirjaus ei poista edelläkävijäkunnille sote-palkkojen harmonisoinnista aiheutuvaa pysyvää valtionosuutta alentavaa vaikutusta. Pelkästään aiempiin vuosiin kohdistuvien harmonisointikustannusten eliminointi siirtolaskelmista ei ole kuntien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta riittävä ratkaisu. Jättämällä korkeimpaan palkkatasoon tehtävästä harmonisoinnista vuosille 2021-2022 aiheutuvat kustannukset siirtolaskennassa käytettävään sote-kustannusten määrään, näyttäytyy edelläkävijäkuntienkustannustaso harmonisoinnin vuoksi muita kuntia korkeampana. Tämä vääristää laskentaa, aiheuttaen kunnille merkittäviä valtionosuusleikkauksia. Siksi palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutusten eliminointi kokonaisuudessaan vuosilta 2021 ja 2022 on välttämätöntä.”
Toukokuussa 2023 annetussa lausunnossaan Hollolan kunta toi esille myös sellaiset siirtolaskelmiin sisällytetyt kustannuserä, joista muodostettava hyvinvointialue ei vastaa jatkossa. Lausunnossaan kunta totesi: ”Kohdassa kaksi esiin nostetun 1.1.2023 keskeneräisen palkkaharmonisointiasian lisäksi, Hollolan kunta haluaa nostaa esille merkittävän kustannuserän, joka ei siirry Hyvinvointialueelle, vaikka kyseinen kustannus on kunnan tilinpäätöstiedoissa sote-kustannukseksi luokiteltu. Edelläkävijäkunnat ovat ottaneet vastuulleen ennen kuntainyhtymän perustamista olleen toiminnan vastuita. Nämä eläkevastuut sekä muut vastaavat vastuut raportoidaan osana kunnan sotekustannuksia, vaikka ne eivät siirtyneet Hyvinvointialueen vastuiksi vaan jäivät kunnille. Kunta katsoo, että kuntatilastoinnissa ilmoitetut sote-kustannuserät siltä osin kuin ne hyvinvointialueuudistuksen jälkeen jäävät kunnalle tulee poistaa siirtolaskelmista täysimääräisesti. esimerkiksi kuntaan jäävää sote-pohjaista eläkeperusteista eläkekustannusta Hollolan kunnalla oli tilinpäätöksessä 2022 noin 800.000 euroa. Hollolan kunta pitää tärkeänä, että kunnalla on mahdollisuus saattaa tietoon sellaiset kustannuserät, jotka eivät alueen muodostuksen yhteydessä siirtyneet Hyvinvointialueelle ja, että nämä kustannukset puhdistetaan siirtolaskelmasta täysimääräisesti.”
Valtionosuuslain § 57 4 momentin mukaisesti: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirron vuoksi kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen ja verotulojen osalta valmistuneen verotuksen mukaisten maksuunpantujen verotulojen perusteella koko maan tasolla hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaaviksi.” Edellä esitetty eläkeperusteinen maksu muuttui vuoden 2023 alusta tasausmaksulla ja sen jako kuntien ja hyvinvointialueiden kesken tehtiin laskettujen palkkasummien suhteessa. Koska eläkeperusteisten eläkekustannusten vastuut on järjestetty nyt esillä olevan hyvinvointialueiden rahoitusmallin ulkopuolella, niitä ei tulisi huomioida hyvinvointialueluille siirtyviksi kustannuksiksi. Todellisuudessa vastuu on pitkälti edelleen kunnilla.
Oikaisuvaatimus perustuu ensisijaisesti seuraaviin näkökulmiin:
- Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyväksymä PHHYKY:n tilinpäätösvaraus palkkaharmonisoinnin korvauksen osalta, huomioonottaminen ei siirtolaskelmassa perustu lain edellyttämään ” riittävä selvitys kustannuksista ja niiden kirjausten perusteista sekä mahdollisesta tuomioistuimen päätöksestä tai sitovasta sopimukset” ja korvauksen tulkinta erääntymisestä liikkeenluovutuksessa on ristiriidassa liikkeenluovutuksessa Työsopimuslain ja Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta kanssa.
- Lain mukainen alijäämän kattamisvelvoite ei määrity ministeriön laskelman mukaisella tuloslaskelman perusteella, vaan alijäämä tulee huomioida tilinpäätöksen taseesta. Ministeriön alijäämämääritys ei siis perustu lakiin.
- Palkkaharmonisointikorvauksen huomioiminen ylimitoitettuna yhdelle vuodelle, ilman vuosien 2020-2033 jaksotusta.
- Koko palkkaharmonisoinnin huomioon ottamisen eriarvoinen ja epäoikeudenmukainen kohtelu niiden kuntien osalta, jotka ovat tehneet uudistusta etupainotteisesti.
- Kunnalta poissiirtymättömien eläkevastuiden vähentämiseen valtionosuuksista, siirtolaskelmalainsäädäntöön perustumaton huomioiminen laskelmassa
Hollolan kunta hakee oikaisua valtiovarainministeriön 21.12.2023 päätökseen (VN/35660/2023) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2024 siltä osin kuin peruspalvelujen valtionosuuslaskelmissa on huomioitu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alijäämän kattamisvelvollisuus, joka aiheutuu yhtymän tekemästä omavaltaisesta tilinpäätösvarauksesta. Oikaisua haetaan myös siltä osin, kuin laskelmassa on huomioitu eläkeperusteisia historiallisia kustannuksia, joiden vastuut eivät siirtyneet kunnalta hyvinvointialueelle.
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja osoite, hakijan vaatimukset ja vaatimuksen perusteet sekä mitä päätöstä oikaisuvaatimus koskee. Oikaisuvaatimus on toimitettava valtiovarainministeriölle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimus voidaan lähettää sähköpostitse tai faksilla.
Valtionvarainministeriön päätös, oikaisuvaatimusohje, sekä Konsernipalveluiden valmistelema oikaisuvaatimusluonnos, ovat tämän esityslistan liitteenä.