Valtuusto, kokous 12.12.2022

Perustelut

Valtuutetut Seija Aakala (kesk.), Harri Vinnamo (Kesk.) ja Mikko Niipala (SDP) esittävät valtuustoaloitteessaan, että Nostavan logistiikka alueeseen varatut kolme miljoonaa euroa ja uuteen maahankintaan varatut kaksi miljoonaa siirretään Hälvälän koulun peruskorjaukseen.  

Hollolan kunnalle on jätetty myös kuntalaisaloite Hälvälän koulun toiminnan jatkamiseksi. Jätetyn aloitteen mukaan: 

Hollolan kunnan valtuusto on päättänyt lakkauttaa Hälvälän koulun kevätlukukauden 2023 jälkeen. Valtuustolle on jätetty valtuustoaloite koulun säilyttämisen puolesta kesäkuussa 2022. Tällä kuntalaisaloitteella me allekirjoittaneet osoitamme tukemme Hälvälän koulun säilyttämisen puolesta. Hälvälän koulu pitää säilyttää ja koululle rakentaa tarvittava lisäosa, jossa on vähintään ruokasali, liikuntasali ja teknisen työn tila. Tai vaihtoehtoisesti rakentaa Hälvälään kokonaan uusi koulu, jonka kokoluokassa huomioidaan oppilasmäärän lisääntyminen Kukonkankaan alueelle tulevien tonttien myynnin kautta. 

Kuntalaisaloite on asiakokonaisuudeltaan yhtenevä valtuustossa 20.6.2022 Aakalan ensin allekirjoittamana jätetty aloite Hälvälän koulun toiminnan jatkamisesta. Kunnanhallitus on kokouksessaan 21.6.2022 lähettänyt kyseisen valtuustoaloitteen hyvinvointivaliokunnalle valmisteltavaksi. Asiakokonaisuutena yhtenevät aloitteet tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena (KH 7.11.2022 § 261). 

Hollolan kunnan valtuusto on hyväksynyt 17.6.2019 Hollolan kunnan talouden tasapaino-ohjelman linjaukset, johon sisältyi toimeksianto kunnan hyvinvoinnin palvelualueelle laatia aikataulutettu kokonaisesitys palveluverkosta vuoteen 2024 asti. Hyvinvointivaliokunta teki esityksen palveluverkkomuutoksesta kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, joka päätti asiasta 17.2.2020.  

Hallinnon oikeusperiaatteista säännellään laissa. Niihin kuuluu myös luottamuksensuoja, mikä tarkoittaa mm. hallintopäätösten pysyvyyttä. Lähtökohtana on, että saman asian uudelleen käsittely on mahdollista vain, jos on ilmennyt uutta tietoa, jolla on olennaista merkitystä asiassa. Päätöksen 17.2.2020 osalta ei ole sittemmin noussut esille sellaista uutta tietoa, mikä olennaisesti muuttaisi tehdyn päätöksen perusteita. Aikaisempiin vuosiin verrattuna syntyvyys alenee ja lasten kokonaismäärä vähenee edelleen. Väliaikainen taloudellisen tilan koheneminen ei ole sellainen tieto, kun päätetään pitkäaikaisista ja pysyväisluonteisista lisäkustannuksista. Kunta saa vuodesta 2023 alkaen valtionosuuksia vain alle 16 vuotiaista lapsista ja nuorista. Valtionosuudet ovat -2,7 milj. euroa alemmalla tasolla vuonna 2027 vrt vuoteen 2024 johtuen lasten ja nuorten määrän vähenemisestä. 

Vuoden 2020 talousarviovalmistelujen ja palveluverkkoesityksen yhteydessä on arvioitu eri vaihtoehtoja kulurakenteen pienentämiseksi. Vaihtoehtoja on hyvin vähän ilman, että puututaan kaikkein olennaisimpaan eli toiminnan resurssointiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi ryhmäkokojen merkittävää nostoa nykyisestä tasosta ja tukipalveluiden heikentämistä. Näillä toimilla olisi huomattava vaikutus palvelun laadun sekä tuottamisen toimintaedellytysten heikentymiseen. Valmistelun yhteydessä keskeiseksi linjaksi vahvistui, että palvelun laadun eli kasvatuksen ja oppimisen elementtien turvaaminen korostaa lasten edun ensisijaisuutta sekä ehkäisee niitä merkittäviä riskejä, jotka palvelun laatua heikentämällä väistämättä seuraisivat. 

Taloudelliset vaikutukset ovat lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä merkittävät ja hillitsevät hyvinvoinnin palvelualueen kulurakenteen kasvua ja investointitarpeita. Kokonaisuudessaan palvelutarjonta ja edellytykset palvelutarpeen tuottamiseen sekä mahdollisiin toiminnallisiin muutoksiin säilyvät hyvällä tasolla. Hälvälän- ja Tiilikankaan koulun osalta vähennetään tulevien vuosien investointitarvetta. Hollolan kunta on investoinut 2010-luvulla n. 70 M€ koulurakennuksiin, jotta Hollolan kunnan lapsilla olisi tarkoituksenmukaiset ja turvalliset tilat tulevaisuudessa. 2010-luvulla valmistuneissa kouluissa opiskelee tänä vuonna 1960 oppilasta, joka on 78 % koko oppilasmäärästä. Oppilasmäärä ennusteiden mukaan perusopetuksen oppilasmäärät olisivat alle 2000 oppilasta lukuvuonna 2028-2029. Nykyinen oppilasmäärä on perusopetuksessa 2513 oppilasta.  

Oppilasmäärien osalta vuosien 2019-2022 oppilasmäärät ovat olleet laskevat. Vuosien 2019-2022 perusopetuksen oppilasmäärät ovat vähentyneet Hollolan kouluissa 167 oppilasta. Eniten vähennystä on tullut Heinsuon ja Hälvälän kouluilla. Tuona aikana Heinsuon koulun oppilasmäärä on laskenut 69 oppilasta ja Hälvälän koulun 45 oppilasta (7.9.2022). Heinsuon koulun oppilasmääriin vaikuttaa lähettävien koulujen oppilasmäärien laskeminen, mutta Hälvälän koulun osalta koulun oppilasalueen oppilasmäärien vähentyminen. 

Hälvälän koulun peruskorjaus tarkoittaisi, että Hälvälän koulun oppilaat siirrettäisiin peruskorjauksen ajaksi väistötiloihin. Väistötilana toimisi Tiilikankaan koulu. Nykyisen päätöksen mukaisesti Tiilikankaan koululle on remontoitu tilat Hälvälän koulun lapsille. Hyvinvointivaliokunta on vierailut tutustumassa tiloihin kokouksessaan 24.8.2022. Hälvälän koulun oppilaat siirtyvät päätöksen mukaisesti omina ryhminään Tiilikankaan koululle 1.8.2023. Jokaiselle ryhmälle on oma tilansa, jossa on huomioitu mitoitus, ilmanvaihto ja akustiset vaatimukset määräysten mukaisesti.   

Hälvälän koulun oppilaiden lähikoulu muuttuu, joten tämän johdosta oppilaille tehdään lähikoulupäätös uudesta koulusta. Tiilikankaan koululla on tällä hetkellä erityisluokkia ja myös tulevaisuudessa luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään Tiilikankaan koululla. Oppilaan erityisen tuen päätöksessä määritellään aina oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä. Tämän hetkisen suunnitelman mukaisesti erityisoppilaiden siirtymiset tapahtuisivat yleisopetuksen lasten mukaisesti. Ryhmäkoko kaikilla kouluilla valiokunnan määrittelemien mitoitusten mukainen. 

Oppilaiden kohdalta tämä tarkoittaisi, että nykyisiä Hälvälän koulun oppilaita ei enää kuljetettaisi Tiilikankaan koululle sisäliikuntaan ja käsitöihin. Oppilailla olisi myös tarkoituksen mukaiset kouluruokailutilat ja kertakäyttöastioiden käytöstä pystytään luopumaan kouluruokailussa. Oppilaiden erityinen tuki, oppilashuolto, kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta ryhmät ja resurssi pystytään järjestämään paremmin keskittämisen kautta.  

Opetuksenjärjestäjä on velvollinen reagoimaan kuljetusten järjestämiseen myös silloin, kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus (perusopetuslaki 32§).  Hollolassa vaaralliseksi luokitellut tieosuudet vahvistetaan vuosittain valtakunnallisesta Ramboll Oy:n eri viranomaisten kanssa yhdessä tuottamasta Koululiitu- ohjelmasta. Hollolassa koulumatkan pituuden tarkistukset sekä vaarallisuusarvioinnin tarkistuspyynnöt suorittaa kuljetussuunnittelu yhdessä aluerehtorin kanssa yhdenvertaisuusperiaatteita noudattaen. Tarvittaessa he pyytävät lausunnot eri viranomaisilta.  Hollolassa kuljetussuunnittelu (kuljetussuunnittelija) määrittää pysäkin/nouto-jättöpisteen paikan yhdessä koulujen kanssa. Hollolassa koulumatkat mitataan keskitetysti hyvinvoinnin palvelualueen hallintopalveluiden toimesta yhdessä palveluntuottajan sähköisen järjestelmän avulla. 

Aloite ei ota kantaa Hälvälän koulun toiminnan jatkamisen ajanjaksoon ja siksi on oletettavaa, että aloitteen lähtökohta on toiminnan jatkaminen ilman koulun sulkemista tulevina vuosina. Nykyinen palveluverkkoselvitys käsittää varautumisen oppilasmäärien muutokseen vuoteen 2025 asti. Voimassa olevan palveluverkkopäätöksen mukaisesti yhdistyneen Tiilikankaan- ja Hälvälän koulun oppilaat siirtyvät Salpakankaan koululle 2025. Salpakankaan koululle pystytään sijoittamaan yhdistyvien koulujen oppilaat. Tulevaisuudessa palveluverkkoon voi kohdentua supistuspaineita jo tehtyjen päätösten jälkeen oppilasmäärien laskiessa alle 2000 oppilaaseen. Opetuspalveluiden keskittäminen kuntakeskuksen alueelle ei ole laajassa kunnassa perusteltua. Vuoden 2020 palveluverkko ratkaisu on perustunut siihen, että palveluverkkoa on supistettu kuntakeskuksen alueelta. 

Molemmat aloitteessa mainitut maa-alueita koskevat investointikohteet ovat osa kunnan pitkän ajan kehittämistä. Nostavan logistiikka-alue on osa maakuntakaavaa ja sen edistäminen on osa kuntastrategiaa. Nostavan kehittämiseen varattujen varojen siirto Hälvälän koulun perusparantamiseen ei poista kyseistä määrärahatarvetta Nostavan kehittämisen osalta. Siirto aiheuttaa sen, että määräraha tulisi varata myöhemmälle ajankohdalle ja kyseinen investointi ei siis poistu kunnan investointiohjelmasta. Näin ollen kyse ei ole säästöstä, joka kohdennettaisiin toisin, vaan Nostavan hankkeen viivästyttämisestä aloitteessa mainitsemattomaan ajankohtaan. Nostavan osalta ei siis ole odotettavissa aloitteen kautta toteutuvia säästöjä. 

Maanhankinta on osa kuntastrategiaa ja siihen liittyviä strategisten ohjelmien hankkeita. Strategia on hyväksytty valtuustossa joulukuussa 2021 ja strategiset ohjelmat kesäkuussa 2022. Maanhankinnan määrärahat mahdollistavat alueiden hankinnan, välittömästi mahdollisuuden ilmaantuessa. Määrärahan poistaminen estää syntyvien otollisten hankintatilaisuuksien hyödyntämisen, ilman varmuutta kyseisen alueen hankintamahdollisuuksista tulevaisuudessa.  

Maanhankintamäärärahojen osalta on huomioitava, että ne eivät suoraan aiheuta kunnalle tuloslaskelmaan kirjattavia kustannuksia. Maa-alueista ei tehdä vuosipoistoja, kuten normaalien käyttöomaisuusinvestointien kohdalla. Hankittu maa hyödynnetään aluekehittämisen kautta ja siitä saadaan myyntituloa, kun esimerkiksi myydään rakennus- tai yritystontteja. kustannuksia alueen käyttöönoton jälkeen ja silloin niistä voidaan odottaa myös investoinnit kattavia maanvuokratuloja tai alueen myyntituloja. 

Hälvälän koulun uudisrakennus ja perusparannus johtavat kunnan tulokseen kirjattaviin poistokustannuksiin. Poistokustannus on riippuvainen investoinnin pitoajasta, joka taas pohjautuu kunnan poistosuunnitelmaan ja kohdekohtaiseen arvioon odotetusta teknisestä pitoajasta. Mikäli Hälvälän koulun perusparannuksen ja uudisrakennuksen tekninen pitoaika määrittyisi 15 vuodeksi, 6 miljoonan kokonaisinvestointi johtaisi noin 400.000 euron vuosikustannukseen poistojen kautta. Kokonaisinvestointi johtaa myös kasvaviin ylläpito- ja toimintakustannuksiin, Hälvälän osalta. Investoinnin voidaan siis olettaa lisäävän kunnan kiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannuksia, sekä opetukseen liittyviä kokonaiskustannuksia. Kokonaisinvestointi heikentäisi myös jo suoritettujen kouluinvestointien kannattavuutta, alentuneena kiinteistöjen ja palveluiden käyttöasteina. 

 Edellä esitetyn perusteella talouden näkökulmasta, aloite huomioi vain maanhankinnan ja perusparannuksen kassavirrat tapahtumavuosilta. Investointimenoja aloite ei pitkällä aikavälillä poista. Aloite ei huomioi muutoksen negatiivista vaikutusta kunnan tuloskehitykseen. Toteutuessaan aloite lisää merkittävästi kunnan kustannuksia, sekä pienentää odotettavissa olevia tulevaisuuden tuottoja. Lisäksi se toteutuessaan osin viivästyttää ja osin heikentää strategisen aluekehityksen toimenpiteitä Hollolan kunnassa. Joiltakin osin, aloitteen täytäntöönpano voi jopa estää aluekehityksen toteuttamisen kuntastrategian mukaisesti. 

Annetun selvityksen perusteella Nostavan logistiikka alueeseen varatut kolme miljoonaa euroa ja uuteen maahankintaan varatut kaksi miljoonaa ei pidä siirtää Hälvälän koulun peruskorjaukseen ja laajennukseen. Alueelle uudisrakennusta ei voi tukea jo tehtyjen kouluinvestointien johdosta. Hollolan kunnan valtuusto on tehnyt päätöksen palveluverkosta ja palveluverkkoesityksen yhteydessä on arvioitu eri vaihtoehtoja. Palveluverkkopäätöksellä reagoitiin oppilasmäärän vähenemiseen sekä siitä johtuvaan valtionosuuksien supistamiseen ja investointipaineisiin. Kokonaisvaikutuksia oli tarkistettu hyvinvoinnin- ja elinvoiman palvelualueiden sekä konsernipalvelujen yhteensovitettujen tarkastelujen pohjalta, joihin sisältyvät mm. kaavoitus, investoinnit, talousanalyysit sekä väestön sijoittumisanalyysit suhteessa palveluverkkoon.

Perustelut

Valtuutetut Seija Aakala (kesk.), Harri Vinnamo (Kesk.) ja Mikko Niipala (SDP) esittävät valtuustoaloitteessaan, että Nostavan logistiikka alueeseen varatut kolme miljoonaa euroa ja uuteen maahankintaan varatut kaksi miljoonaa siirretään Hälvälän koulun peruskorjaukseen.  

Hollolan kunnalle on jätetty myös kuntalaisaloite Hälvälän koulun toiminnan jatkamiseksi. Jätetyn aloitteen mukaan: 

Hollolan kunnan valtuusto on päättänyt lakkauttaa Hälvälän koulun kevätlukukauden 2023 jälkeen. Valtuustolle on jätetty valtuustoaloite koulun säilyttämisen puolesta kesäkuussa 2022. Tällä kuntalaisaloitteella me allekirjoittaneet osoitamme tukemme Hälvälän koulun säilyttämisen puolesta. Hälvälän koulu pitää säilyttää ja koululle rakentaa tarvittava lisäosa, jossa on vähintään ruokasali, liikuntasali ja teknisen työn tila. Tai vaihtoehtoisesti rakentaa Hälvälään kokonaan uusi koulu, jonka kokoluokassa huomioidaan oppilasmäärän lisääntyminen Kukonkankaan alueelle tulevien tonttien myynnin kautta. 

Kuntalaisaloite on asiakokonaisuudeltaan yhtenevä valtuustossa 20.6.2022 Aakalan ensin allekirjoittamana jätetty aloite Hälvälän koulun toiminnan jatkamisesta. Kunnanhallitus on kokouksessaan 21.6.2022 lähettänyt kyseisen valtuustoaloitteen hyvinvointivaliokunnalle valmisteltavaksi. Asiakokonaisuutena yhtenevät aloitteet tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena (KH 7.11.2022 § 261). 

Hollolan kunnan valtuusto on hyväksynyt 17.6.2019 Hollolan kunnan talouden tasapaino-ohjelman linjaukset, johon sisältyi toimeksianto kunnan hyvinvoinnin palvelualueelle laatia aikataulutettu kokonaisesitys palveluverkosta vuoteen 2024 asti. Hyvinvointivaliokunta teki esityksen palveluverkkomuutoksesta kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, joka päätti asiasta 17.2.2020.  

Hallinnon oikeusperiaatteista säännellään laissa. Niihin kuuluu myös luottamuksensuoja, mikä tarkoittaa mm. hallintopäätösten pysyvyyttä. Lähtökohtana on, että saman asian uudelleen käsittely on mahdollista vain, jos on ilmennyt uutta tietoa, jolla on olennaista merkitystä asiassa. Päätöksen 17.2.2020 osalta ei ole sittemmin noussut esille sellaista uutta tietoa, mikä olennaisesti muuttaisi tehdyn päätöksen perusteita. Aikaisempiin vuosiin verrattuna syntyvyys alenee ja lasten kokonaismäärä vähenee edelleen. Väliaikainen taloudellisen tilan koheneminen ei ole sellainen tieto, kun päätetään pitkäaikaisista ja pysyväisluonteisista lisäkustannuksista. Kunta saa vuodesta 2023 alkaen valtionosuuksia vain alle 16 vuotiaista lapsista ja nuorista. Valtionosuudet ovat -2,7 milj. euroa alemmalla tasolla vuonna 2027 vrt vuoteen 2024 johtuen lasten ja nuorten määrän vähenemisestä. 

Vuoden 2020 talousarviovalmistelujen ja palveluverkkoesityksen yhteydessä on arvioitu eri vaihtoehtoja kulurakenteen pienentämiseksi. Vaihtoehtoja on hyvin vähän ilman, että puututaan kaikkein olennaisimpaan eli toiminnan resurssointiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi ryhmäkokojen merkittävää nostoa nykyisestä tasosta ja tukipalveluiden heikentämistä. Näillä toimilla olisi huomattava vaikutus palvelun laadun sekä tuottamisen toimintaedellytysten heikentymiseen. Valmistelun yhteydessä keskeiseksi linjaksi vahvistui, että palvelun laadun eli kasvatuksen ja oppimisen elementtien turvaaminen korostaa lasten edun ensisijaisuutta sekä ehkäisee niitä merkittäviä riskejä, jotka palvelun laatua heikentämällä väistämättä seuraisivat. 

Taloudelliset vaikutukset ovat lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä merkittävät ja hillitsevät hyvinvoinnin palvelualueen kulurakenteen kasvua ja investointitarpeita. Kokonaisuudessaan palvelutarjonta ja edellytykset palvelutarpeen tuottamiseen sekä mahdollisiin toiminnallisiin muutoksiin säilyvät hyvällä tasolla. Hälvälän- ja Tiilikankaan koulun osalta vähennetään tulevien vuosien investointitarvetta. Hollolan kunta on investoinut 2010-luvulla n. 70 M€ koulurakennuksiin, jotta Hollolan kunnan lapsilla olisi tarkoituksenmukaiset ja turvalliset tilat tulevaisuudessa. 2010-luvulla valmistuneissa kouluissa opiskelee tänä vuonna 1960 oppilasta, joka on 78 % koko oppilasmäärästä. Oppilasmäärä ennusteiden mukaan perusopetuksen oppilasmäärät olisivat alle 2000 oppilasta lukuvuonna 2028-2029. Nykyinen oppilasmäärä on perusopetuksessa 2513 oppilasta.  

Oppilasmäärien osalta vuosien 2019-2022 oppilasmäärät ovat olleet laskevat. Vuosien 2019-2022 perusopetuksen oppilasmäärät ovat vähentyneet Hollolan kouluissa 167 oppilasta. Eniten vähennystä on tullut Heinsuon ja Hälvälän kouluilla. Tuona aikana Heinsuon koulun oppilasmäärä on laskenut 69 oppilasta ja Hälvälän koulun 45 oppilasta (7.9.2022). Heinsuon koulun oppilasmääriin vaikuttaa lähettävien koulujen oppilasmäärien laskeminen, mutta Hälvälän koulun osalta koulun oppilasalueen oppilasmäärien vähentyminen. 

Hälvälän koulun peruskorjaus tarkoittaisi, että Hälvälän koulun oppilaat siirrettäisiin peruskorjauksen ajaksi väistötiloihin. Väistötilana toimisi Tiilikankaan koulu. Nykyisen päätöksen mukaisesti Tiilikankaan koululle on remontoitu tilat Hälvälän koulun lapsille. Hyvinvointivaliokunta on vierailut tutustumassa tiloihin kokouksessaan 24.8.2022. Hälvälän koulun oppilaat siirtyvät päätöksen mukaisesti omina ryhminään Tiilikankaan koululle 1.8.2023. Jokaiselle ryhmälle on oma tilansa, jossa on huomioitu mitoitus, ilmanvaihto ja akustiset vaatimukset määräysten mukaisesti.   

Hälvälän koulun oppilaiden lähikoulu muuttuu, joten tämän johdosta oppilaille tehdään lähikoulupäätös uudesta koulusta. Tiilikankaan koululla on tällä hetkellä erityisluokkia ja myös tulevaisuudessa luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään Tiilikankaan koululla. Oppilaan erityisen tuen päätöksessä määritellään aina oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä. Tämän hetkisen suunnitelman mukaisesti erityisoppilaiden siirtymiset tapahtuisivat yleisopetuksen lasten mukaisesti. Ryhmäkoko kaikilla kouluilla valiokunnan määrittelemien mitoitusten mukainen. 

Oppilaiden kohdalta tämä tarkoittaisi, että nykyisiä Hälvälän koulun oppilaita ei enää kuljetettaisi Tiilikankaan koululle sisäliikuntaan ja käsitöihin. Oppilailla olisi myös tarkoituksen mukaiset kouluruokailutilat ja kertakäyttöastioiden käytöstä pystytään luopumaan kouluruokailussa. Oppilaiden erityinen tuki, oppilashuolto, kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta ryhmät ja resurssi pystytään järjestämään paremmin keskittämisen kautta.  

Opetuksenjärjestäjä on velvollinen reagoimaan kuljetusten järjestämiseen myös silloin, kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus (perusopetuslaki 32§).  Hollolassa vaaralliseksi luokitellut tieosuudet vahvistetaan vuosittain valtakunnallisesta Ramboll Oy:n eri viranomaisten kanssa yhdessä tuottamasta Koululiitu- ohjelmasta. Hollolassa koulumatkan pituuden tarkistukset sekä vaarallisuusarvioinnin tarkistuspyynnöt suorittaa kuljetussuunnittelu yhdessä aluerehtorin kanssa yhdenvertaisuusperiaatteita noudattaen. Tarvittaessa he pyytävät lausunnot eri viranomaisilta.  Hollolassa kuljetussuunnittelu (kuljetussuunnittelija) määrittää pysäkin/nouto-jättöpisteen paikan yhdessä koulujen kanssa. Hollolassa koulumatkat mitataan keskitetysti hyvinvoinnin palvelualueen hallintopalveluiden toimesta yhdessä palveluntuottajan sähköisen järjestelmän avulla. 

Aloite ei ota kantaa Hälvälän koulun toiminnan jatkamisen ajanjaksoon ja siksi on oletettavaa, että aloitteen lähtökohta on toiminnan jatkaminen ilman koulun sulkemista tulevina vuosina. Nykyinen palveluverkkoselvitys käsittää varautumisen oppilasmäärien muutokseen vuoteen 2025 asti. Voimassa olevan palveluverkkopäätöksen mukaisesti yhdistyneen Tiilikankaan ja Hälvälän koulun oppilaat siirtyvät Salpakankaan koululle 2025. Salpakankaan koululle pystytään sijoittamaan yhdistyvien koulujen oppilaat. Tulevaisuudessa palveluverkkoon voi kohdentua supistuspaineita jo tehtyjen päätösten jälkeen oppilasmäärien laskiessa alle 2000 oppilaaseen. Opetuspalveluiden keskittäminen kuntakeskuksen alueelle ei ole laajassa kunnassa perusteltua. Vuoden 2020 palveluverkko ratkaisu on perustunut siihen, että palveluverkkoa on supistettu kuntakeskuksen alueelta. 

Molemmat aloitteessa mainitut maa-alueita koskevat investointikohteet ovat osa kunnan pitkän ajan kehittämistä. Nostavan logistiikka-alue on osa maakuntakaavaa ja sen edistäminen on osa kuntastrategiaa. Nostavan kehittämiseen varattujen varojen siirto Hälvälän koulun perusparantamiseen ei poista kyseistä määrärahatarvetta Nostavan kehittämisen osalta. Siirto aiheuttaa sen, että määräraha tulisi varata myöhemmälle ajankohdalle ja kyseinen investointi ei siis poistu kunnan investointiohjelmasta. Näin ollen kyse ei ole säästöstä, joka kohdennettaisiin toisin, vaan Nostavan hankkeen viivästyttämisestä aloitteessa mainitsemattomaan ajankohtaan. Nostavan osalta ei siis ole odotettavissa aloitteen kautta toteutuvia säästöjä. 

Maanhankinta on osa kuntastrategiaa ja siihen liittyviä strategisten ohjelmien hankkeita. Strategia on hyväksytty valtuustossa joulukuussa 2021 ja strategiset ohjelmat kesäkuussa 2022. Maanhankinnan määrärahat mahdollistavat alueiden hankinnan, välittömästi mahdollisuuden ilmaantuessa. Määrärahan poistaminen estää syntyvien otollisten hankintatilaisuuksien hyödyntämisen, ilman varmuutta kyseisen alueen hankintamahdollisuuksista tulevaisuudessa.  

Maanhankintamäärärahojen osalta on huomioitava, että ne eivät suoraan aiheuta kunnalle tuloslaskelmaan kirjattavia kustannuksia. Maa-alueista ei tehdä vuosipoistoja, kuten normaalien käyttöomaisuusinvestointien kohdalla. Hankittu maa hyödynnetään aluekehittämisen kautta ja siitä saadaan myyntituloa, kun esimerkiksi myydään rakennus- tai yritystontteja. kustannuksia alueen käyttöönoton jälkeen ja silloin niistä voidaan odottaa myös investoinnit kattavia maanvuokratuloja tai alueen myyntituloja. 

Hälvälän koulun uudisrakennus ja perusparannus johtavat kunnan tulokseen kirjattaviin poistokustannuksiin. Poistokustannus on riippuvainen investoinnin pitoajasta, joka taas pohjautuu kunnan poistosuunnitelmaan ja kohdekohtaiseen arvioon odotetusta teknisestä pitoajasta. Mikäli Hälvälän koulun perusparannuksen ja uudisrakennuksen tekninen pitoaika määrittyisi 15 vuodeksi, 6 miljoonan kokonaisinvestointi johtaisi noin 400.000 euron vuosikustannukseen poistojen kautta. Kokonaisinvestointi johtaa myös kasvaviin ylläpito- ja toimintakustannuksiin, Hälvälän osalta. Investoinnin voidaan siis olettaa lisäävän kunnan kiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannuksia, sekä opetukseen liittyviä kokonaiskustannuksia. Kokonaisinvestointi heikentäisi myös jo suoritettujen kouluinvestointien kannattavuutta, alentuneena kiinteistöjen ja palveluiden käyttöasteina. 

 Edellä esitetyn perusteella talouden näkökulmasta, aloite huomioi vain maanhankinnan ja perusparannuksen kassavirrat tapahtumavuosilta. Investointimenoja aloite ei pitkällä aikavälillä poista. Aloite ei huomioi muutoksen negatiivista vaikutusta kunnan tuloskehitykseen. Toteutuessaan aloite lisää merkittävästi kunnan kustannuksia, sekä pienentää odotettavissa olevia tulevaisuuden tuottoja. Lisäksi se toteutuessaan osin viivästyttää ja osin heikentää strategisen aluekehityksen toimenpiteitä Hollolan kunnassa. Joiltakin osin, aloitteen täytäntöönpano voi jopa estää aluekehityksen toteuttamisen kuntastrategian mukaisesti. 

Annetun selvityksen perusteella Nostavan logistiikka alueeseen varatut kolme miljoonaa euroa ja uuteen maahankintaan varatut kaksi miljoonaa ei pidä siirtää Hälvälän koulun peruskorjaukseen ja laajennukseen. Alueelle uudisrakennusta ei voi tukea jo tehtyjen kouluinvestointien johdosta. Hollolan kunnan valtuusto on tehnyt päätöksen palveluverkosta ja palveluverkkoesityksen yhteydessä on arvioitu eri vaihtoehtoja. Palveluverkkopäätöksellä reagoitiin oppilasmäärän vähenemiseen sekä siitä johtuvaan valtionosuuksien supistamiseen ja investointipaineisiin. Kokonaisvaikutuksia oli tarkistettu hyvinvoinnin- ja elinvoiman palvelualueiden sekä konsernipalvelujen yhteensovitettujen tarkastelujen pohjalta, joihin sisältyvät mm. kaavoitus, investoinnit, talousanalyysit sekä väestön sijoittumisanalyysit suhteessa palveluverkkoon.

Kunnanhallitus on kokouksessaan 21.6.2022 §156 lähettänyt valtuustoaloitteen ja kokouksessaan 7.11.2022 §261 kuntalaisaloitteen hyvinvoinnin palvelualueelle valmisteltavaksi. Hyvinvoinitvaliokunta on käsittelyt aloitetta kokouksessaan 16.11.2022 §125 ja päätöksessään todennut, että tehdyn selvityksen pohjalta valiokunta ei puolla koulun toiminnan jatkamista ja lähetti kantansa kunnanhallitukselle vastauksena kunnanhallituksen toimeksiantoon.

Asiantuntijoina kuultavana ovat elinvoimajohtaja Heli Randell ja hyvinvointijohtaja Kim Strömmer.