Elinvoimavaliokunta, kokous 4.4.2023

Perustelut

Lahden kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa valtion kanssa yhtenä sopimustoimenpiteenä on laatia kaupunkiseutusuunnitelma. Lahden kaupunkiseudun MAL-kunnat yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa ovat käynnistäneet kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen, joka vastaa MAL-sopimusta. Kaupunkiseutusuunnitelma ei ole lainvoimainen kaava, mutta se antaa hyvän pohjan kaupunkiseudun yhteiselle kehittämiselle ja seuraaville MAL-neuvottelukierroksille.

Päijät-Hämeen liitto laatii kaupunkiseutusuunnitelman kanssa yhtä aikaisesti Päijät-Hämeen rakennemallin, joka kattaa koko maakunnan alueen mukaan lukien Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat.

Lahden kaupunkiseutusuunnitelmaa ja Päijät-Hämeen rakennemallia koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä syksyllä 2021 ja siitä saatiin 19 lausuntoa ja yksi mielipide. Lausuntoihin ja niiden pohjalta tarkistettuun OAS:aan voi tutustua rakennemalli ja kaupunkiseutusuunnitelma -sivustolla, kohdasta OAS: 

https://phliitto.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=121edfec9a924e998ae93d908ad0da49.

Lahden kaupunkiseutusuunnitelma ja Päijät-Hämeen rakennemalli on edennyt tavoitevaiheeseen. Tavoitteista päättävät Lahden kaupunkiseutusuunnitelman osalta Lahden seudun MAL-sopimuskuntien hallitukset ja Päijät-Hämeen rakennemallin osalta Päijät-Hämeen maakuntahallitus.

Ylemmän tason tavoitteita suunnitelmille määrittävät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne 12, maakunnan ja kuntien strategiat sekä MAL-sopimus. Tarkemmin suunnitelmia koskevia laadullisia tavoitteita on määritelty syksyllä 2021 järjestetyissä kuntien yhteisissä valtuustoseminaareissa.

Laadulliset tavoitteet

Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen rakennemallin laadullisia tavoitteita käsiteltiin kahdessa etäyhteydellä järjestetyssä valtuustoseminaarissa. Ensimmäiseen 14.9.2021 seminaariin oli kutsuttu MAL-kuntien, eli Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Orimattilan valtuutetut. 29.9.2021 järjestetyssä seminaarissa tavoitteita puitiin Hartolan, Padasjoen ja Sysmän valtuutettujen sekä Päijät-Hämeen maakuntavaltuutettujen kanssa.

Laadulliset tavoitteet on jaoteltu viiteen eri teemaan:

•     Luonto ja virkistys

•     Väestö ja asuminen

•     Kauppa ja palvelut

•     Elinkeinot ja työpaikat

•     Liikenne

Seminaarien pienryhmätyöskentelyssä kunkin teeman ehdolle asetettuja tavoitteita arvotettiin, tarkennettiin ja tunnistettiin uusia suunnittelutyölle tärkeitä tavoitteita. Seminaarien jälkeen tavoitteet käsiteltiin MAL-poliittisen ohjausryhmän kokouksessa 2.12.2021. Tavoitteisiin tehtiin kokouksessa pieniä tarkistuksia. Alla on esitelty laadulliset tavoitteet teemoittain.

Luonto ja virkistys

1.    Vetovoimaiset retkeilyalueet ja –reitistöt

2.    Hyvä pohjaveden määrä ja laatu

3.    Riittävät lähivirkistysalueet

4.    Ekologisesti kestävät hulevesijärjestelmät

5.    Hyvin toimiva ekologinen verkosto (luontoalueiden väliset yhteydet)

6.    Ylikunnallinen yhteistyö kestävässä luontomatkailussa ja reitistöissä

7.    Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja

       luonnonsuojelualueiden lisääminen

8.    Pintavesien hyvä laatu

9.    Urheilupuistojen ja –keskusten hyvä alueellinen saavutettavuus

Väestö ja asuminen

1.    Tasapainoinen väestörakenne

2.    Houkutteleva asunto- ja tonttitarjonta

3.    Monipuoliset asuinympäristöt

4.    Mahdollisuus monipaikkaisuuteen

5.    Hiilineutraalit asuinalueet

6.    Vahva alueidentiteetti ja yhteisöllisyys

Kauppa ja palvelut

1.    Hyvin saavutettavat lähipalvelut

2.    Houkuttelevat, tapahtumarikkaat ja vetovoimaiset kaupunkikeskustat

3.    Hyvät digitaaliset yhteydet palveluihin

4.    Kunta- ja kyläkeskusten erilaisuus voimavarana

5.    Palvelukeskusten verkko on riittävä

6.    Verkkokaupan logistiikkakeskuksia liikenteen solmukohtiin

7.    Tasapuolinen alueellinen palvelutaso

Elinkeinot ja työpaikat

1.    Monipuoliset ja riittävät yritys- ja työpaikka-alueet

2.    Hyvin saavutettavat yritys- ja työpaikka-alueet

3.    Kiertotalouden mahdollistava maankäyttö

4.    Vetovoimaiset matkailutoimintojen alueet

5.    Maa- ja metsätalouden hyvät toimintaedellytykset

6.    Korkeakoulutuspaikkojen lisääminen ja alueellisten tarpeiden huomioiminen koulutustarjonnassa

Liikenne

1.    Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen matkamäärät kasvaneet

2.    Kattava latauspisteiden ja kaasutankkauspisteiden verkosto

3.    Nykyisten ratayhteyksien parantaminen

4.    Hyvin toimiva tavaraliikenne

5.    Hyvin toimiva alueellinen henkilöjunaliikenne

6.    Vetovoimainen ja hyvin saavutettava Lahti-Vesivehmaa lentokenttä

7.    Sisävesiliikenteen kehittäminen ja hyödyntäminen

Määrälliset tavoitteet

Päijät-Hämeen rakennemallissa ja Lahden kaupunkiseutusuunnitelmassa laaditaan vaihtoehtoisia luonnoksia erilaisilla väestö- ja työpaikkamäärillä.

Asiakirjassa on esitetty voimakkaan kasvun, eli XL-mallin sekä typistyvän XS-mallin väestö- ja työpaikkamäärät ja niiden perusteet.

Rakennemallin ja kaupunkiseutusuunnitelman luonnosvaiheessa työstetään vaihtoehtoisia luonnoksia arvioitavaksi. Luonnosten väestö- ja työpaikkamäärät sijoittuvat XL- ja XS-mallien välille.

XL-kehitysvaihtoehto, väestö

Laskennassa oletettiin, että Lahden kaupunki saavuttaa voimassa olleen strategisen väestötavoitteensa (150 000 asukasta vuonna 2030) vuonna 2060. Tämä oletus siirtää voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan mitoitustavoitteen (232 000 asukasta vuonna 2035) toteutumisen laskennallisesti vuoteen 2047. Laskelmassa Lahden kaupungin väkiluku kasvaa vaihtelevasti 0,4–0,7 prosenttia vuosittain viiden vuoden ennustejaksoissa. 

Hollola ja Orimattila kasvavat Lahden imussa, mutta puolet hitaammin kuin Lahti. Iitti ja Kärkölä kasvavat radanvarsikuntina yhtä nopeasti kuin Hollola ja Orimattila. Asikkala ja Heinola kasvavat hitaammin kuin kaikki edellä mainitut. Hartolan, Padasjoen ja Sysmän väkiluvut pysyvät nykyisellään. 

XL-kehitysvaihtoehto, työpaikat

Maakunnan XL-väestökehitys siirrettiin työvoiman ja työpaikkojen ennustemallin (HEMAASU) lähtötiedoksi kasvattamalla positiivista muuttoeroa mallissa. Malli tuotti yksivuotisvälein laskelman maakunnan työvoiman ja työpaikkojen määrästä vuoteen 2040 asti. Vuodet 2041–2060 laskettiin lineaarisena trendinä vuosien 2031–2040 kehityksestä. 

Mallilaskennassa oletettiin, että maakunnan negatiivinen nettopendelöinti kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä lähinnä pääkaupunkiseudulle suuntautuvan lisääntyvän työssäkäynnin seurauksena. Maakunnan työttömyyden oletettiin alenevan tasaisesti neljään prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Vuoden 2040 työttömyysaste olisi siten yhdeksän prosenttia. 

Väestölle, työvoimalle ja työpaikoille laskettiin niiden keskinäiset kuntakohtaiset suhdeluvut Tilastokeskuksen aikasarjatilastoista (vuodet 2010–2019). Koko maakunnalle laskettiin vastaavat suhdeluvut myös mallilaskennan tuottamasta ennusteesta. Sen jälkeen kuntakohtaisille suhdeluvuille laadittiin ennusteet, jotka noudattivat koko maakunnan suhdelukujen muutoksia. Kuntien työpaikkalukujen ennusteet laskettiin viisivuotisvälein työvoiman ja työpaikkojen välisistä suhdeluvuista vastaavilta vuosilta. Viisivuotisluvut sovitettiin (pyöristettiin) lopuksi yhteen koko maakunnan ennusteen vastaavien työpaikkalukujen kanssa. 

XL-vaihtoehdossa myös maakunnan pohjoisten kuntien työpaikkamäärä kasvaa jonkin verran, vaikka niiden väkiluku ei kasva. Tämä johtuu muun muassa maakunnan oletetusta hyvästä työllisyyskehityksestä ja sen ulottamisesta koskemaan kaikkia maakunnan kuntia. Tällöin esimerkiksi Hartola, jossa on vähän työvoimaa suhteessa väestön määrään, mutta paljon työpaikkoja suhteessa työvoiman määrään, hyötyy käytetystä laskentatavasta.
 
(HEMAASU) lähtötiedoksi sovittamalla positiivinen muuttoero mallissa TK-ennusteen mukaiseksi. Myös mallin ikä- ja sukupuolirakenteen aikasarjataulut päivitettiin TK-ennusteen tiedoilla. Malli tuotti yksivuotisvälein laskelman maakunnan työvoiman ja työpaikkojen määrästä vuoteen 2040 asti. Vuodet 2041–2060 laskettiin lineaarisena trendinä vuosien 2031–2040 kehityksestä. 

Mallilaskennassa oletettiin, että maakunnan negatiivinen nettopendelöinti pysyttelee nykytasolla. Maakunnan työttömyyden oletettiin alenevan tasaisesti kymmeneen prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Vuoden 2040 työttömyysaste olisi siten kaksitoista prosenttia. Muilta osin ennuste laskettiin samalla menetelmällä kuin XL-kehitysvaihto. Kuntien työpaikkalukujen ennusteet laskettiin yksivuotisvälein.

XS-vaihtoehdossa tasapainottuva taantuma toteutuu kaikissa maakunnan kunnissa, kun työvoiman määrä vähenee nopeammin kuin työpaikkojen määrä.

Perustelut

Lahden kaupunkiseudulla on maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullinen MAL-sopimus valtion kanssa. Sopimuksen piiriin kuuluvat Lahden kaupungin lisäksi Orimattilan ja Heinolan kaupungit sekä Hollolan, Asikkalan, Kärkölän ja Iitin kunnat. MAL-sopimus velvoittaa laatimaan alueelle kaupunkiseutusuunnitelman.

Päijät-Hämeen liitto on asettanut Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen maakunnan rakennemallin luonnosvaihtoehdot nähtäville liiton nettisivuille ja pyytänyt maakunnan kuntien lausuntoja luonnoksista 31.8.2022 mennessä. 

Luonnosvaihtoehdot on laadittu kartoiksi maakunnan ja MAL-alueen kehityskuviin, väestö- ja työpaikkamitoituksiin sekä työn tavoitteisiin perustuen. Typistyvän kehityksen XS-vaihtoehdossa, maltillisen kasvun M-vaihtoehdossa ja voimakkaan kasvun XL-vaihtoehdossa on esitetty toisistaan poikkeavia kasvusuuntia asumiselle ja työpaikoille.

Hollolan kunnan lausunnossa kannatetaan väestöllisesti kookkaimman XL-rakennemallivaihtoehdon ottamista rakennemallin jatkokehittämisen pohjaksi. Hollolan lausunnossa tuetaan XL-rakennemalliluonnoksen väestöllisiä, elinkeinopoliittisia, ekologisia ja liikenteellisiä suosituksia.  

Päijät-Hämeen liiton kysymykseen rakennemalliluonnoksen tarkistustarpeista Hollolan kunta esittää, että

1. Rakennemallissa nostettaisiin sen suositusta E75 ympäristön kehittämiseksi yritysalueena Miekkiössä.
2. Rakennemalli selvemmin huomioisi Hollolan kunnan tahtotilan myös VT12 lähiympäristön kehittämisestä yritysalueena välillä Pässinportti – Nostava.
3. Rakennemallin ekologisten verkostoyhteyksien sijainteja suositeltaisiin tarkennettavan. Suositusta tarvittaisiin tulevien kaavahankkeiden taustaksi.
4. Rakennemallin suosituksia Hämeenkosken taajaman pitkän tähtäimen kehittämispotentiaalista ja kehittämissuunniksi täsmennettäisiin 
5. Rakennemallityön tähtäysajankohta laitettaisiin aineistoon selvemmin näkyviin ja kaukaisemman tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksiin viitattaisiin esim selvitysaluemerkinnällä.