Valmistelija
Minna Säkkinen-Salminen, hallintopäällikkö, minna.sakkinen-salminen@hollola.fi
Perustelut
Tuija Brax (vihr.sit.) on tehnyt aloitteen, jossa esitetään, että Hollolassa otetaan käyttöön vauvaraha, arvoltaan 500 euroa jokaista hollolaista syntyvää lasta kohden. Vauvaraha voisi olla kertasumma, lahjakortti tai palvelukortti kunnan palveluihin (esim. vauvauintiin, päiväkotiin alennusta, lapsen tulevaan harrastukseen tms.). Lisäksi aloitteessa esitetään, että Hollolassa otetaan käyttöön muuttoraha, hinnaltaan 200 euroa jokaista kuntaamme muuttavaa alaikäistä perheenlasta kohden (esim. kertasummana, vauvauintiin, päiväkotiin alennusta, lapsen tulevaan harrastukseen tms.).
Päijät-Hämeen maakunnassa vauva -raha on käytössä Hartolassa ja Iitissä. Hartola maksaa 1000 euroa ja Iiitti 300 euroa vastasyntyneestä. Vauva- ja muuttorahan kaltaisilla toimenpiteillä ei muiden kuntien selvitysten, eikä tutkimustiedon valossa, ole ollut todennettavissa vaikutuksia syntyvyyteen ja perheiden sitoutumiseen paikkakunnalle. Se sijaan houkuttelevuutta asuinpaikkana ja pitovoimaa lapsiperheille lisäävät laadukkaat lapsiperheille suunnatut palvelut kuten sopivat ryhmäkoot varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä riittävät ja oikea-aikaiset oppimisen tuen ja oppilashuollon palvelut sekä lapsiystävälliset työpaikat. Hyvin toteutettujen peruspalveluiden lisäksi kunnan tulee panostaa muun muassa yritystoiminnan mahdollistamiseen, etätyömahdollisuuksien, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen sekä olemassa olevan luonnon ja ympäristön tuoman elämänlaadun ja turvallisuuden korostamiseen. Kunta valmistelee kevään 2022 aikana kunnan uutta strategiaa tuleville vuosille ja tässä keskutelussa on mukana kunnan vetovoimaisuuden lisääminen.
Hyvinvoinnin palvelualue tukee lapsiperheitä muun muassa panostamalla monimuotoisiin varhaiskasvatuspalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen ja tuen oikea-aikaiseen antamiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, tarjoamalla kotihoidontukea, palvelusetelin ja yksityisen hoidon tukea ja siihen liittyen kuntalisää sekä kehittämällä aktiivisesti lapsiperhepalveluita kuten perhekeskustoimintaa osana SOTE-keskusta.
Valtuustoaloitteen taloudellinen vaikutus vauva-rahan osalta vuosittain olisi vuoden 2020 ja 2021 syntyneiden perusteella on 75000 -96500 euroa. Kuntaan muuttaneiden alaikäisten lasten osalta kertakorvaus vaihtoehdolla tarvittava rahamäärä olisi 42400 -53400 euroa. Hyvinvointipalveluiden budjetissa vuodelle 2022 ei ole varattu kyseistä määrärahaa eikä myöskään henkilöstöresurssia hakemuksia käsittelemään, neuvontaan ja maksatukseen.
Monissa kunnissa kuten myös Hollolassa on mietitty keinoja syntyvyyden ja muuttoliikkeen suunnan muuttamiseksi. Vauva- ja muuttoraha on yksi vaihtoehto keinovalikoimassa. Tilastojen valossa tällainen kannustin ei kuitenkaan näyttäisi olevan pitkällä tähtäimellä riittävä houkutin uusien kuntalaisten saamiseksi, joten tämän takia hyvinvointipalvelut ei esitä vauva- tai muuttorahan käyttöönottoa Hollolan kunnassa.
Ehdotus
Esittelijä
Kim Strömmer, hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi
Hyvinvointivaliokunta päättää antaa valtuustoaloitteeseen yllä esitetyn vastauksen. Hyvinvointivaliokunta toteaa aloitteen loppunkäsitellyksi ja lähettää aloitteen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi.
Päätös
Hyvinvointivaliokunta hyväksyi yksimielisesti Petri Palon esityksen, että asia palautettaan käsittelyyn summien ym. käytännön asioiden arviontia varten. Mutta toteutus nimenomaan kunnan palveluiden muodossa, ei suoran rahan.
Merk.
Keskustelun kuluessa Petri Palo esitti Leea Jokisen kannattamana seuraavaa:
Näin ollen teenkin muutosesityksen, että hyvinvointipalvelujen kieltävän esityksen sijaan ns. vauvarahan tai kuntaan muuttorahan vaihtoehtoa tarkasteltaisiin vielä kertaalleen siten, että suoran rahan sijaan asukkaille tarjottaisiin tukea palvelukortin muodossa, joka sitten kohdistettaisiin aloitteessakin mainittuihin kunnan tuottamiin palveluihin esim. vauvauintiin tai vaikkapa varhaiskasvatusmaksuihin.
Eli käytännössä tämä palautettaisiin käsittelyyn summien ym. käytännön asioiden arviontia varten. Mutta toteutus nimenomaan kunnan palveluiden muodossa, ei suoran rahan.