Kunnanhallitus, kokous 21.6.2022

Perustelut

Kunta kilpailutti asiantuntijapalveluhankinnan metsäsuunnitelman laatimisesta Hollolan kunnan omistamiin talousmetsiin alkukesän aikana kansallisen kynnysarvon alittavana pienhankintana. Suunnitelman tuottajaksi valittiin Viisipuu Oy ja suunnitelma on laadittu kymmenelle seuraavalle toimenpidevuodelle.

Hollolan kunnan metsäomaisuus on noin 1500 hehtaaria metsätalousmaata, joista talousmetsäpalstojen osuus ilman Hämeenkosken (noin 93 ha) ja Tiirismaan alueita ja Kutajoella olevaa Mustamaan aluetta on yhteensä noin 500 ha. Ne jakautuvat 31 eri palstalle/kiinteistön alueelle. Kunnan rajojen ulkopuolella metsäomaisuutta ei ole. Hankintapäätös mahdollistaa myöhemmin toteutettavan Mustamaan alueen (noin 199 ha) suunnitelman tilaamisen samalta toimijalta.

Tässä suunnitelmassa olevat metsät ovat lähes kokonaan kangasmaita, joista valtaosa (84%) on kasvupaikkaluokituksessa vähintään mustikkatyyppiä. Metsät ovat tällä hetkellä hyvässä kunnossa ja kasvussa. Merkittäviä luonnontuhoja ei havaittu. Puustoa on keskimäärin enemmän hehtaaria kohden kuin Etelä-Suomessa yleensä. Kehitysluokkajakauma painottuu varttuneisiin ja uudistuskypsiin metsiin.

Kunnan tavoitteena on harjoittaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta, jossa myös kuntalaisten mielipiteitä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Hollolan kunnan metsät ovat monikäyttömetsiä, joiden hoidossa ja käytössä huomioidaan erilaiset käyttötarpeet. Talousmetsissä päätavoitteena on harjoittaa taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta ja turvata vuosittainen puun tuotto huomioiden kuitenkin kunnan sitoutuminen Hinku-kuntaverkostoon ja energiatehokkuustyöhön (KETS).

Tavoitteena on ollut laatia kuviomuotoinen metsäsuunnitelma, jossa on kuvattu riittävällä tarkkuudella metsän ominaisuudet, ja vuositasolla kohdistettu kunnan tavoitteisiin sopivat hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteet. Lisäksi pyritään siihen, että metsien käyttö suunnitelmakaudella on kestävää ja metsätalouden kassavirta on vakaata. Puuston kasvukyky tulee säilyttää myös pitkällä aikavälillä. Talousmetsiin kohdistuu hieman hoitovelkaa, jolloin tulevat toimenpiteet painottuvat enemmän suunnitelmakauden alkupuolelle. Kymmenen vuoden hakkuuolettama on suunnitelmassa noin 40 tm3, josta viiden vuoden arvio on noin 66 % ja tuotoista noin 68 %. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan vuosittain.

Esitettyjen hakkuiden painotus suunnitelmassa perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen hakkuusäästöön. Tämä koskee ennen kaikkea harvennushakkuita. Harvennukset on syytä tehdä oikea-aikaisesti ja näitä on runsaasti suunnitelmakauden ensimmäisinä vuosina. Harvennuksen jälkeen puuston kokonaistilavuus metsässä saavuttaa hakkuuta edeltävän määrän 5-7 vuodessa. Tavoitteena on ollut muodostaa myös järkeviä, puun ostajalle kiinnostavia, hakkuukohteita. Järkevä hakkuukohde on puun ostajalle kiinnostava, eli pienen esim. ensiharvennuksen yhteyteen liitetään myös uudistushakkuuta, jolloin leimikko on kokonaisuudessaan helpompi myydä ja hintavaikutus koko puumäärälle on positiivinen verrattuna pelkkään harvennuspuun erikseen myyntiin.

Metsänhoidollisten töiden toteuttamiseksi suunnittelun yhteydessä on edellytetty selvittämään palstoille johtavien tieyhteyksien kuntoa/uusien yhteyksien tarvetta. Korjaustarpeita on noin 1250 m ja uuden rakentamisen tarve on noin 2050 m. Lisäksi on selvitettävä naapurin omistamien teiden käyttöoikeuksia/-mahdollisuuksia. Kustannukset arvioidaan myöhemmin. Tieinvestoinnit ohjautuvat pitkälti myös harvennushakkuiden mukaan. 

Laskennan mukaan puuston ja maaperän yhteen laskettu hiilivarasto säilyy esitetyillä hakkuilla lähes samana koko talouskauden. Hiilinielu tilapäisesti hieman notkahtaa talouskaudella, johtuen puustopääoman lievästä pienenemisestä. Toisaalta seuraavalla talouskaudella hiilen sidonta lisääntyy. Se johtuu mm. tämän talouskauden uudistusalojen viljelyyn käytettävästä jalostetusta materiaalista, sekä metsän ikärakenteen ja kasvukunnon muutoksesta paremmin hiiltä sitovaan suuntaan.

Huomioon otettavaa on myös, että esitetyistä hakkuista tulevasta puutavarasta suuri osa ohjautuu mekaaniseen puunjalostukseen. Tällöin pitkäaikaiset puutuotteet tulevat olemaan myös hiilivarastona.

Hankinnan kuvaus ja vaatimukset on esitetty tarkemmin liitteenä 1 olevassa asiakirjassa. Lisäksi liitteenä on palstakartta suunnitelman kohteina olevista Hollolan kunnan talousmetsäalueista.

Liitteenä on Viisipuu Oy:n laatima metsäsuunnitelma vuosille 2021–2031, joka muodostuu ns. yleissuunnitelmasta yhteenvetoineen sekä kuviokohtaisista suunnitelmista ja liitekartoista. Viisipuun edustajat esittelevät kokouksessa etäyhteydellä tekemäänsä suunnitelmaa. Hyväksytyn suunnitelman pohjalta kilpailutetaan vaiheittain talousmetsien metsänhoitotoimenpiteet.

Perustelut

Hollolan ympäristöyhdistys ry on tehnyt oikaisuvaatimuksen Hollolan kunnan elinvoimavaliokunnan päätöksestä § 116, kokous 16.11.2021. Asia koskee Hollolan kunnan talousmetsien metsäsuunnitelmia. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että suunnitelmat palautetaan uudelleen suunniteltavaksi, ja että suunnittelussa huomioidaan seuraavat seikat:

1) Päätetään metsänhoidon ensisijaiseksi menetelmäksi jatkuvan kasvatuksen menetelmä
2) Metsien tulostavoitetta lasketaan
3) Metso-kriteerit täyttävät kuviot haetaan Metso-ohjelmaan
4) Vanhimmat metsät jätetään kokonaan talouskäytön ulkopuolelle

Oikaisuvaatimus liitteenä.

Vastineena oikaisuvaatimukseen kunta toteaa seuraavaa

- Viisipuu Oyn tekemässä metsäsuunnitelmassa on käytetty monipuolisia ja kuhunkin kohteeseen parhaiten sopivia menetelmiä, huomioiden kohteen virkistys, maisema ja luontoarvot. Suometsiä on suunnitelma-alueella noin 1 %.

- EU:n taksonomiapäätöksellä ei ole vaikutusta suunnitelman sisältöön. Laadittu suunnitelma huomioi ilmastonmuutoksen torjuntaa ja biodiversiteetin suojelua sekä ottaa huomioon myös virkistysarvoja. Ennallistettavia kohteita ei suunnitelma-alueella ole.

- Suunnittelualueen metsät ovat hajallaan ympäri kuntaa. Tästä syystä ekologisten käytävien muodostaminen ei onnistu. Avohakkuuta on alle 10 % koko metsäpinta-alasta ja ne kohdistuvat tasaikäisiin uudistuskypsiin metsiin. Niiden käsittely muilla menetelmillä ei ole mahdollista. Eri-ikäisiä metsiä Hollolan talousmetsissä ei ole. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen kestää kuviotasolla kymmeniä vuosia ja edellyttää erittäin voimakkaita käsittelyjä. Yläharvennuksella voidaan joissain kohdin metsää käsitellä, mutta siten käsitellyt metsät ovat erittäin herkkiä tuuli- ja lumituhoille ja samalla hiilinielu heikkenisi voimakkaasti, sillä lisävaltapuut ja alikasvos ovat kasvukyvyltään heikompia kuin valtapuut.

Tutkimusta, joka osoittaisi jatkuvan kasvatuksen jaksollista kasvatusta paremmaksi luonnon monimuotoisuuden osalta ei ole saatavilla boreaaliselta havumetsävyöhykkeeltä. Asiaa selvitettiin Helsingin yliopistolla kolme vuotta sitten Pohjois-Amerikan sekä Pohjois- ja Keski-Euroopan alueelta, eikä sen jälkeen ole ainakaan julkisuuteen tullut uusia tutkimuksia. Jatkuvaan kasvatukseen siirryttäessä menetetään kaikki sulkeutuneen metsän tyypit. Myös sulkeutuneet vanhat metsät puuttuvat kokonaan jatkuvan kasvatuksen mallissa. Jatkuvan kasvatuksen metsistä yläharvennetut metsät ovat erittäin herkkiä myrsky ja lumituhoilla. Juurikääpä lisääntyy jatkuvalla kasvatuksella, kun siellä säännöllisesti operoidaan kasvavan puuston seassa. Myös korjuuvaurioiden määrä on korkea, kun isoja puita poimitaan pienemmän puuston joukosta. Jatkuva kasvatus edellyttää käytettäväksi järeämpää korjuukalustoa, kuin jaksollisen menetelmän harvennuksissa. Lisäksi jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa sekametsät tulevat häviämään. Suomessa ainoastaa kuusi kestää varjostusta ja uusiutuu suuremman puuston alle. Toki mänty uudistuu karuimmilla paikoilla mikäli suurempi puusto on riittävän harva. Lehtipuusto on mahdollista uudistaa vain avovaiheen kautta (pioneeripuulaji).

- Avohakkuun osuus suunnitelmassa on niin pieni, että sillä ei ole virkistyskäytön osalta merkitystä. Lisäksi uudistusalat eivät ole kunnan virkistysalueilla.

- Laadittu metsäsuunnitelma on kompromissi, jossa on haettu taloudellisesti edulliset ratkaisut, huomioiden luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvot. Väite, että jatkuva kasvatus olisi taloudellisesti kannattavampaa kuin jaksollinen kasvatus, ei perustu todellisiin kokeellisiin tutkimustuloksiin, vaan erilaisiin simuloituihin laskelmiin. Kuntalaki edellyttää, että kunnat hoitavat metsiään taloudellisesti kestävällä tavalla.

- Metsäsuunnitelman hiililaskelma perustuu parhaaseen saatavilla olevan laskentaohjelman tulokseen. Kehitysennuste perustuu suunniteltuihin toimenpiteisiin ja niiden vaikutuksiin.

- Metso-kriteerejä täyttäviä kohteita suunnittelualueella ei ilmennyt. Asia tarkennetaan  kesällä 2022. Lahopuun osalta minimimäärä on 10 m³/ha.  Pelkkä lahopuun määrä ei riitä kriteeriksi, vaan metsän pitää olla luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Varsinkin. kun lahopuut ovat pääosin melko tuoreita tuulenkaatoja.

- Kuvio 1903 Tikkakallion luonnonsuojelualueen vieressä tarkastellaan Metso-kriteereiden osalta uudelleen kesällä 2022 (tarvittaessa viranomaisten (Metsäkeskus, ELY) läsnäollessa). Toistaiseksi alue ei ole metsälain 10-kohde. 

- Valtaosa hämäläisistä metsistä on vähintään tuoreita kankaita. Kunnan talousmetsät eivät sisällä ympäristöstä poikkeavia luontoarvoja.

- Yli 120 vuotiaita metsiä pidetään vanhoina metsinä. Talousmetsissä niitä esiintyy ainoastaan jaksollisesti käsitellyissä metsissä. Jatkuvalla kasvatuksella ei vanhoja metsiä ole lainkaan, kuten ei muitakaan sulkeutuneita ikäluokkia.

Perustelut

Helinä Rehn ja Juhani Virmola ovat tehneet oikaisuvaatimuksen Hollolan kunnan elinvoimavaliokunnan päätöksestä § 116, kokous 16.11.2021. Asia koskee Hollolan kunnan talousmetsien metsäsuunnitelmaa ja vaatimus on kohdennettu yhteen suunnitelman hakkuukuvioon.

Päätöksestä vaaditaan oikaisua ja pyydetään, että Hollolan kunta käsittelee uudelleen em. päätöksen suunnitellun hakkuukuvion 1903 osalta ja rajaa hakkuualueen kuviolla niin kauas puronotkosta, etteivät tuulet pääse vaikuttamaan puronotkoa varjostavaan puustoon. Vaatimuksen kohteena oleva kuvio rajautuu asianosaisten omistamaan luonnonsuojelualueeseen.

Tarkemmat perustelut esitetylle vaatimukselle käyvät ilmi liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta. Esitetty oikaisuvaatimus ei muilta osin haittaa tai vaaranna talousmetsäsuunnitelman ja tulevien toimenpiteiden toteuttamista.

Vastineena oikaisuvaatimukseen kunta toteaa seuraavaa: valiokunnassa 16.11.2021 käydyn keskustelun ja sen jälkeen suunnittelijan tekemän tarkastuskäynnin jälkeen on päädytty esittämään, että hakkuukuvio 1903 pyritään saamaan koko kuvion osalta Metso-ohjelman mukaiseen suojeluun. Edellä mainittu esitys perustuu Metso-kriteerien kohtaan, jossa mainitaan, että Metso-ohjelmaan voidaan liittää alueita, jotka rajautuvat jo olemassa olevaan suojelualueeseen. Pelkkä noro ei ole sinällään metsälain 10-kohde. Laki tarkoittaa noron lähiympäristöä, siis metsää, jonka ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto- Lisäksi lähiympäristön tulee olla luonnontilainen / -kaltainen. Tältä osin arviointi jää ensi kesään.

Asian selvittämiseksi kuvioon ei kohdisteta metsätoimenpiteitä ennen kuin viranomaisten (kunta, Metsäkeskus, ELY), suunnittelijan ja asianosaisten kesken on pidetty yhteinen katselmus, arvioitu Metso-ohjelmaan liittämismahdollisuus ja/tai sovittu muista kuviolle kohdistettavista jatkotoimenpiteistä. Suunnitelmaa päivitetään tämän jälkeen kuvion 1903 osalta, jos tarvetta on, ja asia huomioidaan aikanaan metsätoimenpiteitä toteutettaessa.

Perustelut

Hollolan kunnan metsäomaisuus (noin 1.500 ha) muodostuu seuraavasti: talousmetsät (500 ha), puistometsät (479 ha), Mustamaan alue (n. 200 ha), Tiirismetsä (n. 260 ha, josta suojelualuetta 44,5 ha) ja Hämeenkosken alueet noin 100 ha, josta 30 ha sis. edellä oleviin puistometsiin).

Metsäomaisuuden hoito ja hallinnointi on osa kunnan normaalia toimintaa ja taloudenhallintaa. Metsien käytön osalta huomioitavaksi tulee monenlaiset erilaiset arvot ja toimenpiteet tämän omaisuuden suunnitelmalliseksi hoitamiseksi. Elinvoimavaliokunta on hyväksynyt sekä talous- että taajamametsiin metsänhoitosuunnitelmat vuosille 2022-2031.

Tällä hetkellä työn alla ovat tarjouspyynnöt em. suunnitelmien metsänhoitotoimenpiteiden toteuttajan valitsemiseksi. Työt toteutetaan tehtyjen suunnitelman mukaan. Suunnitelmat sisältävät mm. arviot eri vuosille hyväksytyistä metsän/puuston myynneistä ja hoitotoimenpiteistä. Talousmetsien osalta aiheutuu myös tiekustannuksia.

Kunnan hallintosäännön mukaan maankäytön osalta kunnanhallitus päättää luonnonvarojen myynnistä myyntihinnan ollessa 200 000 euroa tai enemmän. Elinvoimavaliokunnan päätösvalta luonnonvarojen myynnissä täyttyy, kun myynnit ylittävät 100 000 euroa, mutta jäävät alle 200 000 euroa. Alle 100 000 euron myyntitoimeksiannoista päättää elinvoimajohtaja.

Kuluvan vuoden osalta talous- ja puistometsien metsänmyyntitulojen on bruttona arvioitu ylittävän yhteensä yli 200 000 euroa. Hakkuut toteutetaan pysty- ja hankintakauppoina. Vuosittaiset myyntiarviot huomioidaan kunnan talousarviossa ja toteutuneita myyntejä seurataan osana kunnan taloudenseurantaa. Hakkuu-, myynti- ja hoitotoimenpiteet kilpailutetaan, koska kunnalla ei ole omaa resurssia hoitaa em. toimenpiteitä.

Metsänhoitosuunnitelma on hyväksytty elinvoimavaliokunnassa 16.11.2021 ja taajamametsäsuunnitelma 21.12.2021. Suunnitelmien täytäntöönpano edellyttää päätösvallan selkeyttämistä, suunnitelmanmukaisten metsänhoitotöiden osalta.