Valtuusto, kokous 15.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 78 Selvitys valtuutettujen tekemistä aloitteista 2021

HOLDno-2021-641

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kaija Manninen, hallintopäällikkö, kaija.manninen@hollola.fi

Perustelut

Hallintosäännön 84 §:n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty.

  1. HOLDno-2021-100

Valtuutettu Aki Markkola teki valtuustoaloitteen 22.2.2021 "Liikettä ja kuntoilulaitteita Hollolan kylille". Aloitteessa esitetään tavoitteeksi saada ulkokuntoilulaitteita Kalliolan koulun läheisyyteen sekä Hämeenkosken alueelle. 

Elinvoimavaliokunta 22.5.2021: Hollolan Tilapalveluilla on tälle vuodelle varattuna määrärahaa toteuttaa ulkokuntoilualue Kalliolan koululle.

Liikuntapaikkasuunnitelman laadinta on käynnissä ja se valmistuu 2021. Suunnitelman tavoitteena on kehittää ja edistää kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia. Hämeenkosken alueelle esitetty ulkokuntoilulaitteiden toteuttamista arvioidaan valmistuvassa liikuntapaikkasuunnitelmassa. 

Elinvoimavaliokunta totesi aloitteen tulleen käsitellyksi ja lähetti aloitteen kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyntäkäsittelyyn.

Valtuusto merkitsi aloitteen käsittelyn tiedoksi 21.6.2021.

  1. HOLDno-2021-226

Valtuutettu Markku Pulkkanen teki 12.4.2021 valtuustoaloitteen, että mopoilijat, moottoripyöräilijät ja jopa autoilijat käyttävät Heinsuon kenttää ajoharjoitteluratanaan. Aloitteessa esitetään mietittäväksi keinoja vaikeuttamaan ajoneuvojen pääsyä kenttäalueelle. Ajoneuvolla ajosta alueella on saatu asukaspalautetta aika-ajoin.

Elinvoimavaliokunta on käsitellyt aloitteen 22.6.2021: Hiekkakentän sisääntuloväylien aitaamistarve on ollut esillä kuntatekniikan kuukausipalavereissa. Moottoriajoneuvoilla ajo rikkoo kentän pinnan ja lisää kentän kunnostustarvetta ja ylläpidon määrää. Kuntatekniikka on kilpailuttanut aitojen rakentamisen. Rakentamisen aikataulu on elokuussa 2021, toimitusaika tuotteille n. 5 viikkoa.  Aidattavaa osuutta on n. 150 m, johon sisältyy 3 huoltoporttia. Kustannusarvio aitaamisesta on n. 15 000 €, alv 0 %.
         
Koko Heinsuon kenttäalueen aitaaminen olisi suuri kustannus, koska aidattavaa tulisi n. 800 metriä. Lisäksi alueen talvikäyttö hiihtokeskuksena ei mahdollista koko alueen aitaamista. Kulkuväylien sulkemisen vaikutusta moottoriajoneuvoilla ajeluun tullaan jatkossakin seuraamaan.

Hyvinvoinnin palvelualueen vastine aloitteeseen:

Lasten ja nuorten liikennekasvatus on pitkäjänteistä ja jatkuvaa hyvinvointipalveluissa. Liikennekasvatus integroituu opetukseen kaikissa koulutusmuodoissa. Liikennekasvatuksen kattaa kaikki ne kulkumuodot, joita lapset ja nuoret käyttävät sekä ne liikennetilanteet, joita he päivittäisessä liikkumisessaan kohtaavat. Lapset havainnoivat aikuisten toimintaa ja heidän merkityksensä roolimallina on keskeinen. Itsenäisen liikkumisen myötä lapsen oma vastuu turvallisuudestaan lisääntyy ja kasvatusvastuu on perheillä sekä koululla. Liikennekasvatuksen sisällöt laajentuvat oppilaiden liikkumistottumusten muuttumisen mukana. Perusopetuksen loppupuolella liikennekasvatuksen sisällöissä vahvistuu liikennekasvatuksen yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen näkökulma. 

Hyvinvointipalvelun toimijoiden perusopetuksen ja nuorisopalvelun mahdollisuus puuttuminen alueellisiin ilmiöihin on valistuksen kautta. Nuorisopalveluiden jalkautuminen alueelle tai tiedottaminen sosiaalisen median kautta on myös mahdollisuuksia vaikuttaa näihin ilmiöihin. Hyvinvointipalveluiden toimijat voisivat myös kartoittaa, miten asiaan pystyisimme vaikuttamaan yhteistyössä poliisin kanssa.  

Elinvoimavaliokunta hyväksyi 22.6.2021 kuntatekniikan ratkaisuehdotuksen ja päätti, että aitaus toteutetaan esityksen mukaan elo-syyskuussa. Elinvoimavaliokunta totesi aloitteen tulleen käsitellyksi sekä lähetti aloitteen kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyntäkäsittelyyn.

  1. HOLDno-2021-227

Valtuutettu Pia Salo teki  12.4.2021 valtuustoaloitteen koulunuorisotyöntekijöiden resurssin lisäyksestä.

Hyvinvointivaliokunta 22.9.2021:
Alkuvuodesta 2020 aloitettiin kouluissa tehtävän nuorisotyön kehittäminen. Vuodesta 2016 asti toteutettu kouluissa tehtävä nuorisotyö (mm. kompassitunnit ja intensiiviryhmät) koettiin poikkeuksetta erittäin tarpeelliseksi ja hyväksi palveluksi, mutta muuten kouluista saadun palautteen viesti oli hyvin yksiselitteinen: nuorisotyö loisti poissaolollaan koulujen arjessa. Nuorisotyöntekijöiden tavoitettavuutta haluttiin lisätä etenkin Salpakankaan yhtenäiskoulussa ja Heinsuon koulussa. Näissä kahdessa koulussa kouluissa tehtävällä nuorisotyöllä on koulupäivän aikana mahdollista tavoittaa yli puolet kaikista Hollolan perusopetuksen oppilaista.

Alkuvuodesta 2020 nuorisotyön toteuttamista koulussa suunniteltiin ja ideoitiin yhdessä vapaa-aikapalveluiden ja koulujen henkilökunnan kanssa. Lopputuloksena valmistui suunnitelma, jonka pohjalta oli tarkoitus keväällä 2020 aloittaa uusi toiminta kuntakeskuksen kouluissa. Koronan aiheuttaman pitkän etäopetusjakson vuoksi uuden suunnitelman käytäntöönpano kuitenkin viivästyi syksyyn 2020.
Lukuvuoden 20-21 alussa uuden suunnitelman mukainen kouluissa tehtävän nuorisotyön toteutus aloitettiin. Keskeinen muutos oli selkeä lisäys henkilötyövuosien kasvussa. Kouluissa tehtävän nuorisotyön henkilötyövuosiresurssia on pirstaleisen toteutuksen vuoksi vaikea laskea tarkasti, mutta muutoksen myötä lisäys oli selkeä, kun kahden nuoriso-ohjaajan työresurssista yhteensä 1,6 htv:tä keskitettiin kuntakeskuksen isoihin kouluihin. Tämän resurssoinnin lisäksi valtionavustuksella lukuvuodelle 20-21 saatiin palkattua yksi koulunuorisotyöntekijä lisää.

Kuluneiden puolentoista vuoden trendin nuorisopalveluilla on ollut keskittää nuorisotyön toteuttaminen kouluille. Etsivät nuorisotyöntekijät päivystävät kerran viikossa Salpakankaalla ja Heinsuolla, Erityisnuorisotyö vetää ryhmiä Kankaan koululla, Kalliolan koululla ja Hämeenkosken koululla on omat nuoriso-ohjaajat, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Palaute kuluneen lukuvuoden ajalta on koulujen henkilökunnalta ollut pääsääntöisesti positiivista ja niinpä voidaan todeta, että muutoksissa on onnistuttu.

Kouluissa toteutettava nuorisotyö kärsii kroonisesta resurssipulasta, sillä kaikki se resurssi mitä kouluilla toteutettavaan nuorisotyöhön ohjataan, tulee tehokkaasti käyttöön ja ammattiaikuisista on koulumaailmassa huutava pula. Hollolassa on päästy pahimpien ammatillisten kipuilujen ohi jo aikaa sitten ja viimeisimmät vuodet olemmekin voineet keskittyä kouluissa tehtävän nuorisotyön työmuotojen kehittämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Lukuvuodelle 21-22 koulutyön resurssi on pienenemässä 1 htv:n verran, kun covid-19 rahalla palkatun nuoriso-ohjaajan työsopimus päättyi 4.6. Tämä luontaisesti tulee aiheuttamaan sen, että kaikkea sitä työtä, jota viime lukukaudella toteutettiin ja kehitettiin ei jäljelle jäävällä työresurssilla ole mahdollista toteuttaa.

Koulunnuorisotyötä halutaan Hollolalla myös tulevaisuudessa kehittää ja tarjota nuorille turvallinen aikuinen, jolla on aikaa nuorille koulun arjessa. Hyvinvointipalvelut hakevat hankerahaa 2-3 koulunuorisotyöntekijän palkkaamiseen osana opetus- ja kulttuuriministeriön hakua. Asiasta on käyty keskustelu hyvinvointipalveluiden johtoryhmässä 8.6.2021.

Opetus - ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun koronaepidemian aiheuttaman oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseksi. Avustus on tarkoitettu lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Avustusta on haettavissa vuosille 2021-2022 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Hakuaika päättyy 6.8.2021.

Hyvinvointivaliokunta hyväksyi asian esittelytekstissä annetun selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi ja totesi, että se ei aiheuta tässä vaiheessa toimenpiteitä. Hyvinvointivaliokunta lähetti aloitteen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi.

  1. HOLDno-2021-297

Valtuutettujen Miikka Lönnqvist, Hannu Heikkilä, Mika Lampola valtuustoaloite 10.5.2021 : Kosken Seurala Oy:n kanssa solmitun vuokrasopimuksen jatkaminen.

Hyvinvointivaliokunta 25.8.2021:

Sopimusta on nyt jatkettu määräaikaisena 31.12.2021 asti. Edellinen 30.6.2021 päättynyt sopimus edellytti kaikkien toimijoiden yhteistä toiminta- ja kehittämissuunnitelmaa. Toiminta- ja kehittämissuunnitelma ei ollut valmistunut ennen sopimuksen päättymistä. Jatkosopimuksen aikana valmistellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sopimukseen kirjattu toiminta- ja kehittämissuunnitelma.

Hyvinvointivaliokunta päätti antaa valtuustoaloitteeseen yllä esitetyn vastauksen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi/ja todettiin, että se ei aiheuta tässä vaiheessa toimenpiteitä. Hyvinvointivaliokunta lähetti aloitteen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi.

  1. HOLDno-2021-299

Valtuutettu Tapani Ihalainen aloite 10.5.2021: Aloite työpajayhteistyöstä.

Hyvinvointivaliokunta 25.8.2021:

Kuntavaltuutettu KD Tapani Ihalainen on tehnyt valtuustoaloitteen koskien nuorten työpajatoimintaa. Lahti on saanut valtionavustusta nuorten työpajatoimintaa varten. Hollola on mukana Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa. Valtuutettu pyytää Hollolaa selvittämään yhteistyömahdollisuudet Lahden kaupungin kanssa koskien työpajatoimintaa.

Hollolan kunnan vapaa-aikapalvelut saavat vuosittain valtionavustusta etsivään nuorisotyöhön. Syyskuussa 2021 (1.9. - 31.8.) alkavalle hankekaudelle avustuksen suuruus on 90 000 euroa ja se käytetään yhteensä 3 henkilötyövuoden etsivän nuorisotyön henkilöstökuluihin. Hollolan kunta käyttää valtionavustuksen neljän vakituisessa työsuhteessa olevan nuoriso-ohjaajan palkkoihin niin, että kunnassa työskentelee kaksi 100 prosenttisella työosuudella etsivää työtä tekevää nuoriso-ohjaajaa ja lisäksi kaksi nuoriso-ohjaajaa, joiden työpanoksesta 50 prosenttia jyvittyy etsivään. Etsivän nuorisotyön ytimessä on valtakunnalliset ja alueelliset yhteistyöverkostot, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Lisäksi etsivät nuorisotyöntekijät ovat - nuoren tahdon mukaan - tukena, jos hollolalainen nuori on muuttamassa esimerkiksi Lahteen. Käytännössä tässä tilanteessa hollolalaisen nuoren asiakkuus siirtyy uuden kotikunnan etsivän nuorisotyön pariin, jos nuori näin haluaa. 

Hollolan kunnan vapaa-aikapalvelut on saanut valtionrahoitusta nuorten työpajatoimintaan vuodesta 2019 alkaen. Työpaja Osumalla työskentelee tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa työpajakoordinaattori ja kaksi määräaikaista (hankerahoitukseen sidottu työ) työpajaohjaajaa.
Nuorten työpaja Osuman palvelu toteutetaan seinättömänä työpajatoimintana. Pajatoimintaa toteutetaan Hollolan kunnan eri yksiköissä sekä paikallisten yritysten kanssa. Palvelu toteutetaan työkokeilu ja/tai palkkatukityöjaksoina ja jaksoihin sitoutuu vuosittain noin 60 työtöntä Hollolalaista alle 30-vuotiasta nuorta. Työpajatoiminta nivoutuu vahvasti Hollolan kunnan kuntakokeiluun ja asiakasohjaus pajan asiakkuuteen tapahtuu ensisijaisesti kuntakokeilun kautta.

Hyvinvointivaliokunta päätti antaa valtuustoaloitteeseen yllä esitetyn vastauksen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi/ja todettiin, että se ei aiheuta tässä vaiheessa toimenpiteitä. Hyvinvointivaliokunta lähetti aloitteen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi.

  1. HOLDno-2021-298

Hollolan Vihreiden Kristiina Vanhala-Selin, Tuija Brax sekä Jaakko Lahti ovat tehneet aloitteen valtuuston kokouksessa 10.5.2021 seuraavasti:

"Teen aloitteen, jonka mukaan Hämeenkosken Seuralan ja Hollolan kunnan välistä vuokrasopimusta tulee jatkaa poikkeuksellisen koronavuoden vuodeksi eteenpäin, jotta voidaan edistää yhteisöllisyyttä ja kyläläisten osallisuutta, ja haetaan hankerahaa sekä Hämeenkosken että muidenkin kylien elinvoimaisille demokratiahankkeille (vert. Sitran osallisuushankkeet) ja niihin on mahdollista liittää työllistämistoimintaa."

Hyvinvointivaliokunta 22.9.2021: Seuralan sopimusta on  jatkettu määräaikaisena 31.12.2021 asti. Edellinen 30.6.2021 päättynyt sopimus edellytti kaikkien toimijoiden yhteistä toiminta- ja kehittämissuunnitelmaa. Toiminta- ja kehittämissuunnitelma ei ollut valmistunut ennen sopimuksen päättymistä. Jatkosopimuksen aikana valmistellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sopimukseen kirjattu toiminta- ja kehittämissuunnitelma.

Hyvinvoinnin palvelualueella kartoitetaan jatkuvasti erilaisia ulkopuolisia rahoitusmahdollisuuksia tarjottujen palveluiden kehittämiseen ja kuntalaisten osallisuuden kasvattamiseen.

Hyvinvointivaliokunta päätti antaa valtuustoaloitteeseen yllä esitetyn vastauksen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi ja totesi, että se ei aiheuta tässä vaiheessa toimenpiteitä.

  1. HOLDno-2021-407

Kh 6.9.2021: Kunnanvaltuuston kokouksessa 21.6.2021 valtuutettu Pölönen ja valtuutettu Vinnamo jättivät valtuustoaloitteen (liitteenä) koskien uimahallin asemakaavan valmistelulinjausta (24.5.2021 §) esittäen, että uimahalli toteutetaan uudisrakennuksena. Kunnanhallitus totesi kokouksessaan 22.6.2021, että valtuutettu Pölösen valtuustoaloitteen käsittely siirretään uudelle, elokuussa työnsä aloittavalle kunnanhallitukselle.

Uimahallia kaavoitus päätettiin käynnistää uimahallin peruskorjauksen/laajennuksen mahdollistamiseksi kunnanhallituksen päätöksellä 19.4.2021. Päätöstä täsmennettiin laajennuksen osalta kunnanhallituksessa 27.5.2021valtuustoseminaarin 20.5.2021 käsittelyn pohjalta. Päätökset oheisliitteenä.

Valtuustoseminaarien tarkoituksena ja tavoitteena on selventää valtuutettujen kannanottoja suurimpiin asiakokonaisuuksiin, jolla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Koska kunnan valmisteluun ja toteutukseen liittyvät resurssit ovat niukat tarkoittaa tämä käytännössä arvovalintojen tekemistä. Viime kädessä valinnat tarkoittavat myös resurssiohjausta pois toisaalta ja kohdentuen toisaalle. Valtuustoseminaarien pohjalta haetaan ennakkotietoa enemmistön kannoista, koska myös päätökset valtuustossa tehdään enemmistöpäätöksinä. Valtuustoseminaarissa ei uudisrakentaminen noussut enää esille.

Syksyllä 2020 sekä valtuustoseminaarissa että kunnanhallituksessa käydyssä keskustelussa tuotiin esille uimahallin peruskorjausvaihtoehtoon sisältyvä poikkeuksellisen korkea peruskorjausaste (yli 90 %) että korjaukseen sisältyvät riskit. Tähän perustuen kokonaisarvio kallistui ensin uudisrakentamisen puolelle.

Tilannearviota muutettiin, kun rakennuksesta valmistuivat erillisselvitykset.  Rakennushistoriallisessa selvityksessä (liite) on todettu mm. "Rakennus on kokonaisuutena rakennustaiteellisesti merkittävä. Erityisen maininnan ansaitsee keskeinen sisätila." Rakennushistoriallisen selvityksen ohella selvitettiin myös uimahallin peruskorjattavuus. Rakennustekninen selvitys (WSP Finland Oy) pohjautui mm. 13 erillisselvitykseen vuosina 1993-2020 (oheismateriaali) ja osoitti, että tilat ovat korjattavissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kun kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunnille on asetettu myös viranomaisten välinen yhteistyövelvoite kaavan laadinnassa (MRL 62 §).  Museolain (314/2019) 7 § 1 mom mukaan alueellisen vastuumuseon tehtävänä on toimialueellaan toimia kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana. Rakennus voidaan suojella, jos se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä (Laki rakennusperinnön suojelemiseksi 8 §).

Rakennuksen purkamista ohjaa mm. MRL 139 § 1.mom: ”Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista”. Jos nykyinen kaava todetaan lupavaiheessa vanhentuneeksi- koska suojeluarvoja ei oteta huomioon, lupaa ei saa myöntää ennen kaavan ajanmukaisuuden arviointia (MRL 60 §).

Tehdyn rakennushistoriallisen- ja rakennusteknisen selvityksen, maankäyttö- ja rakennuslain sekä vastuumuseon viranomaisneuvottelujen perusteella on käynyt ilmeiseksi, ettei rakennuksen purkaminen ole mahdollista. Tähän perustuen purkamisvaihtoehtoa ei ole esitetty selvitettäväksi kaavaprosessin yhteydessä eikä asian laajempaa käsittelyä valtuustoseminaarissa pidetty tarkoituksenmukaisena.

Uuden uimahallin rakentaminen toisaalle, jos samaan aikaan on säilytettävä myös olemassa oleva uimahalli, ei ole taloudellisesti kestävä ratkaisu etenkään, kun nykyisen uimahallin kulttuurihistorialliset arvot sisältyvät rakennuksen sisätiloihin ja rajaavat sen uudiskäyttömahdollisuuksia.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta ei katso peruskorjauksen esteeksi kustannuksia. Laissa on määritelty korvausoikeus, joka ei kuitenkaan kohdistu kuntiin (13 §). Laissa on myös säädetty välttämättömistä kunnostustöistä, johon ELY-keskus voi velvoittaa sakolla tai teettämisuhalla (17 §).

Kaavasta päätetään valtuustossa alustavan arvion mukaan toukokuussa 2022, missä yhteydessä myös suojelumerkinnästä päätetään. ELY voi tehdä kaavasta oikaisukehotuksen (MRL 18 §, 195 §). Oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on käsiteltävä kaava uudelleen. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. Mm. ELY-keskuksella ja vastuumuseolla on valitusoikeus kaavasta. Mahdollinen valitusprosessi siirtäisi uimahallin rakentamisen käynnistymistä 2020-luvun loppupuoliskolle.

Kunnanhallitus totesi vastauksena valtuutettu Pölösen ja valtuutettu Vinnamon aloitteeseen, että uimahallin purkamis- ja uudisrakentamismahdollisuus ratkaistaan käynnissä olevan kaavoitusprosessin ja hyväksymiskäsittelyn yhteydessä. 

 

  1. HOLDno-2021-474

Keskustan valtuustoryhmän aloite 16.8.2021: Maksuton uimahalli ja kuntosali yläkoululaisille

Kunnanhallitus on jättänyt aloitteen hyvinvointivaliokunnalle valmisteltavaksi. Aloitetta ei ole vielä käsitelty valiokunnassa.

  1. HOLDno-2021-459

Keskustan valtuustoryhmän aloite 16.8.2021: Laavut ja retkeilypaikat

Kunnanhallitus on jättänyt aloitteen elinvoimavaliokunnalle valmisteltavaksi. Aloitetta ei ole vielä käsitelty valiokunnassa.

10. HOLDno-2021-570

Valtuutettujen Kari Aaltonen, Sakari Marttila ja Satu Segersven aloite 27.9.2021: Turvallisen ja hyvän koulutien turvaaminen

Kunnanhallitus on jättänyt aloitteen elinvoimavaliokunnalle valmisteltavaksi. Aloitetta ei ole vielä käsitelty valiokunnassa.

11. HOLDno-2021-568

Valtuutettu Pasi Jalosen aloite 27.9.2021: Pumptrach Hollolaan

Kunnanhallitus on jättänyt aloitteen elinvoima- sekä hyvinvointivointivaliokunnalle valmisteltavaksi. Aloitetta ei ole vielä käsitelty valiokunnissa.

12.  HOLDno-2021-569

Valtuutettujen Minna Kauhanen ja Harri Vinnamo aloite 27.9.2021, jossa todettiin mm.: ”Puolitoista vuotta on kulunut siitä, kun kunnanvaltuusto päätti mm. Hälvälän koulun sulkemisesta ja muista ns. palveluverkon sopeuttamistoimista. Päätöksen jälkeen olemme eläneet hyvin poikkeuksellisen ajanjakson. Päätöstä on syytä arvioida uudelleen ja peruuttaa se.”
 

Kunnanhallitus 1.11.2021: Kunnanvaltuuston palveluverkkopäätöksen 17.2.2020 § 6 pohjalta Hälvälän koulu lopettaa toimintansa kevätlukukauden 2022 jälkeen. Oppilaat (1-4 lk ja esikoululaiset) siirtyvät Tiilikankaan ja Salpakankaan kouluihin. Oppilaiden ensisijainen sijoituspaikka on Tiilikankaan koulu.

Hallintolain 6 §:n luottamuksensuojaperiaate nojaa viranomaisen ratkaisujen johdonmukaisuuteen ja mm. siihen, etteivät päätökset yllätyksellisesti tai takautuvasti muutu. Merkittävin osin kunnan päätökset linjaavat tulevaisuuteen tähtäävää valmistelua ja ne perustuvat toimintaympäristön muutoksiin. Päätösten uudelleenkäsittelyn lainmukaisena perusteena on yleisesti pidetty sitä, että päätöstä tehtäessä käytössä ollut tieto on olennaisin osin muuttunut tai tältä osin on tullut merkittävää uutta tietoa.

Helmikuun 2020 päätösten taustalla on ollut jo toteutuneet tiedot ja ennustelaskelmat lasten määrän merkittävästä laskusta. Taustalla on ollut ja on edelleen lähes kymmen vuotta jatkunut syntyneiden lasten määrän olennainen alentuminen ( yli 30 %) sekä ennusteluvut koululaisten määrän kehityksestä. Vaikka syntyneiden määrän lasku näyttää pysähtyneen, se ei kykene paikkaamaan kymmenen vuoden aikana syntynyttä aukkoa.  Uusimmat käytettävissä olevat tiedot ovat syyskuulta 2021. Näiden tietojen pohjalta ennustelukemat ovat heikentyneet edelleen vuoden 2019 luvuista, mitkä ovat olleet kouluverkkopäätöksen pohjana. 20.9.2021 tiedon pohjalta oppilasmäärä Hollolan kouluissa oli -112 alhaisempi (2695) tilanteeseen 20.9.2019 (2807). Vastaavasti ennuste viiden vuoden päähän on laskenut -200 oppilaalla (2310/2110).

Kuntaan muuttaa ja kunnasta muuttaa pois vuosittain n. 600-800 asukasta. Aikuisten mukana kuntaan muuttaa ja kunnasta muuttaa pois myös lapsia. Kunta on saanut muuttovoittoa 0-9 vuotiaiden osalta jälleen viime vuosina, mutta muuttoliike ei ole kyennyt korvaamaan syntyvyyden alentumisesta johtunutta menetystä. 

Kukonkankaalla on kaavoitettua kunnan omistamaa maata. Alueen rakentamisen kustannusarvio on suuri n. 4,5 milj. euroa johtuen mm pitkästä yhdystiestä ja merkittäviä maamassoja vaativasta meluesteestä.  Vaikutus alueen asunnonmuodostukseen on hidasta. 

Kunnan kouluverkkoon on tehty n. 70 milj. euron investoinnit 2010-luvulla (Salpakankaan koulu, Hämeenkosken koulu, Heinsuon koulu, Kalliolan koulu). Investoinneilla on turvattu lapsille ja nuorille terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt. Isot kouluinvestoinnit on tehty tilanteessa, missä lasten määrän laskun pitkäaikaisuus (ja pysyvyys) ei ole ollut nykyisellä tavalla nähtävissä. Tästä johtuen Salpakankaan koulu ja Heinsuon koulu pystyvät vastaanottamaan Hälvälän koulun oppilaat ilman lisäinvestointitarpeita.

Hälvälän koululaiset kuljetetaan tällä hetkellä erikseen sisäliikunta- ja teknisentyön opetukseen ja ruokailu tapahtuu käyttäen kertakäyttövälineitä. Kouluun on vuonna 2019 tehty lattioiden tiivistyskorjauksia sisäilmaongelmien vuoksi muutamaan opetustilaan. Koulu on kokonaisuudessaan peruskorjausiässä ja sen käyttö edellyttää kokonaisvaltaista peruskorjausta. Kustannusarvio tästä on tämän hetken arvion mukaan n. 5,5 milj. euroa. Koulun käyttö edellyttää kokonaisvaltaista peruskorjausta sekä teknisen työn- ja liikuntatilojen sekä ruokailutilojen osalta lisärakentamista. Kustannusarvio tästä on tämän hetken arvion mukaan n. 5,5 milj. euroa.

Hälvälän koulun ja Tiilikankaan koulujen välinen (kävely)etäisyys on 2,5 km ja Hälvälän koulun ja Salpakankaan koulun välinen (kävely)etäisyys 3,9 km. Alueiden välillä on kevyenliikenteen väylät. Koulun oppilaista (esikoululaiset mukaan lukien) 42 % kuuluu tällä hetkellä koulukuljetusten piiriin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023 alkaen kunnan talousarviosta 2/3 kohdentuu hyvinvoinnin palvelualueen toimintamenoihin. Kunnan valtionosuuksien määrä on vahvasti riippuvainen lasten määrästä. Kunta saa vuonna 2021 valtionosuutta lastan ja nuorten palveluihin 25,2 milj. euroa. Väestöennusteen mukaisesti valtionosuuksien määrän ennakoidaan laskevan vuoteen 2025 21,9 milj. euroon eli laskevan 3,2 milj. euroa. Vuonna 2030 pudotus vuoteen 2021 on jo 6,2 milj. euroa. Hyvinvointialueuudistuksesta johtuen valtionosuudet tulevat sisältämään erilaisia tasoitus- ja siirtymärahoituseriä, mutta valtionosuuksien riippuvuus lasten määrän kehityksestä säilyy vahvana. Kuntien talouden tulee kuntalain mukaan edelleen, uudistuksen jälkeenkin, pysyvän tasapainossa eli menot tulee kyetä kattamaan tuloilla. Tähän liittyen kuntaan kohdistuu merkittävä paine vähentää toimintamenoja.

Kunnan lasten palvelujen osalta palveluverkkopäätöksellä on haluttu turvata ensisijaisesti opetus eli varsinainen toiminta ja sen sisältö. Opetuksen laatutekijöihin kuuluu erityisesti opetussuunnitelman toteuttaminen ja tuntikehys, oppimisen tuen palvelut ja turvallinen oppimisympäristö. Kunnassa on painotettu opetusta sekä opetuksen tuen palveluja ensisijaisina. Säästöt on kohdennettu kiinteistöihin sen sijaan, että säästöjä olisi toteutettu suurempien ryhmäkokojen kautta tai tuntikehystä vähentäen. Tähän kriittiseen tilanteeseen joudutaan, jos toimintamenoja ei kyetä sopeuttamaan vähenevää valtionosuutta

Kunnanhallitus totesi vastauksena esitettyyn valtuustoaloitteeseen, että kunnanvaltuusto on 17.2.2020 § 6 tehnyt palveluverkkopäätöksen. Esiin ei ole tullut mitään sellaista uutta tai merkittävästi muuttunutta seikkaa, minkä pohjalta asian uudelleenkäsittelylle olisi perusteita.

Kunnanhallitus saattaa vastauksen tehtyyn aloitteeseen kunnanvaltuuston tiedoksi.

Merk: Keskustelun aikana Aki Markkola esitti :

Hälvälän koulua ei suljeta vaan se jatkaa siten, että siellä jatkaa 0-2 luokat. Tällöin mitään mittavia uudisrakentamisinvestointeja ei tarvitse tehdä, vaan ainoastaan välttämättömät toimenpiteet. Näin toimien tulevan Kukonkankaan 0-2 ikäluokat voisivat sijoittua myös Hälvälän kouluun. Myöhemmin selvitetään, onko Hälvälän koulun lisäinvestoinnit mahdollisia ja järkeviä vai olisiko kokonaan uuden koulun tekeminen siinä vaiheessa järkevämpää ja myös missä kohtaa sen tulisi sijaita Hälvälä-Kukonkankaan alueella.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja totesi Markkolan esityksen rauenneen kannattamattomana.

 

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Valtuusto merkitsee selvityksen valtuutettujen tekemistä aloitteista vuodelta 2021 tiedoksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Hallintosäännön 84 §:n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty.

Ehdotus

Valtuusto merkitsee selvityksen valtuutettujen tekemistä aloitteista vuodelta 2021 tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Tiedoksi

aloitteen tehneet

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.