Valtuusto, kokous 13.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 90 Sivistystoimen seudullinen kehittämisverkosto, yhteistoimintasopimus v. 2022—2025 (sopimus)

HOLDno-2021-658

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Minna Säkkinen-Salminen, hallintopäällikkö, minna.sakkinen-salminen@hollola.fi

Perustelut

Sivistyspalveluiden seudullisen yhteistyön tarkoituksena on lakisääteisten kunnallisten sivistyspalvelujen palvelutuotannon alueellinen kehittäminen ja palvelujen yhtäläisen laadun ja saatavuuden tasapuolinen varmistaminen koko Päijät-Hämeen alueella. 

Päijäthämäläisten kunnallisten sivistystoimijoiden systemaattinen yhteistyö on alkanut Lahden kaupunkiseudun seutuhallinnossa vuonna 2006 ja sittemmin jatkunut sivistystoimen kehittämisen yhteistoimintasopimuksilla vuosina 2009—2021 yhteistyön tiivistyessä ja Lahden kaupungin sivistyksen palvelualueen seudullisen kehittämisen yksikön koordinoidessa kuntien yhteistoimintaa. Kokonaisuudessaan sivistystoimijoiden yhteistyöllä ja monilla yhteisesti koordinoiduilla kehittämishankkeilla on ollut merkitystä niin alueen sivistyspalveluiden laadun kehittymisessä kuin hyvän verkostotyöilmapiirin ja keskinäisen luottamuksen rakentumisessa. Yhteistoiminta on muodostunut säännölliseksi ja seudullista toimintaa ohjaavalle sivistys- ja hyvinvointijohtajien ohjausryhmälle on hyväksytty oma toimintajärjestelmä, jonka mukaan yhteistoiminta on edistetty vuosittaisen itsearvioinnin tulosten perusteella asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Kuntien johtavat viranhaltijat kokoontuvat säännöllisesti joka kuukausi. 

Ohjausryhmä on perustanut alaisuuteensa kuntien sivistyspalvelujen eri sektoreiden edustajista koostuvia asiantuntijaryhmiä (kehittämisryhmät), joiden tehtävänä on edistää oman sektorinsa palveluiden kehittymistä ja niiden seudullista yhteen sovittamista. Tavoitteena on toimijoiden yhteistyön ja yhteisen toimintakulttuurin myötä saavuttaa julkisten sivistyspalveluiden tasa-arvoa koko alueelle. Vuosittain kaikkiin yhteistoimintakuntiin toimitetaan yhteistoiminnan vuosikertomus, josta käy ilmi kunkin vuoden toiminnan painopisteet ja toteutunut talous.

Yhteistoiminnassa on ollut keskeistä ulkopuolisen rahoituksen hakeminen yhteisille kehittämistoimille ja tavoitteellinen yhteistyö rahoitusta saaneissa kehittämishankkeissa. Jatkuvaa parantamista tehdään yhteisten palveluprosessien sisältöjen kehittämisessä, arviointi- ja laatutyön jalkauttamisessa sekä sivistystoimen palvelutuotannon tehostamisessa. Arviointityön ja laadun kehittämisen osalta Päijät-Hämeen sivistys- ja hyvinvointijohtajien verkosto on kansallinen edelläkävijä.

Sivistystoimen seudullisen yhteistyön hyödyt on tunnistettu ja yhteistoimintaa halutaan jatkaa edelleen. Sivistystoimenjohtajien ohjausryhmän aloitteesta on nykyisen yhteistoimintasopimuksen jatkoksi laadittu vuodet 2022—2025 kattava sopimus, jonka sisältönä on sivistystoimen seudullisen kehittämisverkoston yhteistyön jatkuminen ja toiminnan vakiinnuttaminen Päijät-Hämeen alueelle. Jatkoksi tehty sopimusluonnos on käsitelty sivistysjohtajien ohjausryhmässä 11. marraskuuta 2021, ja se päätettiin ohjausryhmän yksimielisellä hyväksynnällä ja päätöksellä toimittaa kuhunkin nykyiseen yhteistoimintakuntaan päätöksentekoa varten. Yhteistoimintasopimukseen on kuntien asukaslukuun perustuvan jakosuhteen mukaan sisällytetty yhteistoiminnasta syntyvät kulut vuosittain sekä nykyisten kolmen seudullisen yhteistoiminnan koordinointia hoitavan henkilön palkkauskulut.

Määräaikainen vuosille 2022—2025 laadittu yhteistoimintasopimus on esityslistan liitteenä. Sopimuksessa määritellään yhteistoimintasopimuksen osapuolet, sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet, ohjausryhmä, sopimusosaspuolten velvollisuudet ja toiminnasta aiheutuvien kustannusten kunnan asukaslukuun perustuva jako sekä muut sopimustekniset periaatteet. 

Yhteistoimintasopimus astuu voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet ja hyväksymistä koskevat asianosaisten kuntien toimielinten päätökset ovat saaneet lainvoiman. Kuntien/kaupunkien johtajat allekirjoittavat sopimuksen, siten, että viimeisimpänä yhteistoimintasopimuksen allekirjoittaa Lahden kaupunginjohtaja toimintaa koordinoivan kaupungin edustajana.

Ehdotus

Esittelijä

Kim Strömmer, hyvinvointijohtaja, kim.strommer@hollola.fi

Hyvinvointivaliokunta päättää hyväksyä Päijät-Hämeen alueen kuntien yhteisen sivistystoimen kehittämisen yhteistoimintasopimuksen sisällön ja sitoutuu osaltaan noudattamaan sopimusta vuosien 2022—2025 ajan. Samassa yhteydessä hyvinvointivaliokunta valtuuttaa hyvinvointijohtaja Kim Strömmerin ja hallintopäällikkö Minna Säkkinen-Salmisen  jatkamaan sivistys- / ja hyvinvointijohtajien muodostamassa seudullisessa ohjausryhmässä Hollolan kunnan edustajajina. Hyvinvointivaliokunta toimittaa yhteistoimintasopimuksen edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle vahvistettavaksi. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Minna Säkkinen-Salminen, hallintopäällikkö, minna.sakkinen-salminen@hollola.fi

Perustelut

Sivistyspalveluiden seudullisen yhteistyön tarkoituksena on lakisääteisten kunnallisten sivistyspalvelujen palvelutuotannon alueellinen kehittäminen ja palvelujen yhtäläisen laadun ja saatavuuden tasapuolinen varmistaminen koko Päijät-Hämeen alueella. 

Päijäthämäläisten kunnallisten sivistystoimijoiden systemaattinen yhteistyö on alkanut Lahden kaupunkiseudun seutuhallinnossa vuonna 2006 ja sittemmin jatkunut sivistystoimen kehittämisen yhteistoimintasopimuksilla vuosina 2009—2021 yhteistyön tiivistyessä ja Lahden kaupungin sivistyksen palvelualueen seudullisen kehittämisen yksikön koordinoidessa kuntien yhteistoimintaa. Kokonaisuudessaan sivistystoimijoiden yhteistyöllä ja monilla yhteisesti koordinoiduilla kehittämishankkeilla on ollut merkitystä niin alueen sivistyspalveluiden laadun kehittymisessä kuin hyvän verkostotyöilmapiirin ja keskinäisen luottamuksen rakentumisessa. Yhteistoiminta on muodostunut säännölliseksi ja seudullista toimintaa ohjaavalle sivistys- ja hyvinvointijohtajien ohjausryhmälle on hyväksytty oma toimintajärjestelmä, jonka mukaan yhteistoiminta on edistetty vuosittaisen itsearvioinnin tulosten perusteella asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Kuntien johtavat viranhaltijat kokoontuvat säännöllisesti joka kuukausi. 

Ohjausryhmä on perustanut alaisuuteensa kuntien sivistyspalvelujen eri sektoreiden edustajista koostuvia asiantuntijaryhmiä (kehittämisryhmät), joiden tehtävänä on edistää oman sektorinsa palveluiden kehittymistä ja niiden seudullista yhteen sovittamista. Tavoitteena on toimijoiden yhteistyön ja yhteisen toimintakulttuurin myötä saavuttaa julkisten sivistyspalveluiden tasa-arvoa koko alueelle. Vuosittain kaikkiin yhteistoimintakuntiin toimitetaan yhteistoiminnan vuosikertomus, josta käy ilmi kunkin vuoden toiminnan painopisteet ja toteutunut talous.

Yhteistoiminnassa on ollut keskeistä ulkopuolisen rahoituksen hakeminen yhteisille kehittämistoimille ja tavoitteellinen yhteistyö rahoitusta saaneissa kehittämishankkeissa. Jatkuvaa parantamista tehdään yhteisten palveluprosessien sisältöjen kehittämisessä, arviointi- ja laatutyön jalkauttamisessa sekä sivistystoimen palvelutuotannon tehostamisessa. Arviointityön ja laadun kehittämisen osalta Päijät-Hämeen sivistys- ja hyvinvointijohtajien verkosto on kansallinen edelläkävijä.

Sivistystoimen seudullisen yhteistyön hyödyt on tunnistettu ja yhteistoimintaa halutaan jatkaa edelleen. Sivistystoimenjohtajien ohjausryhmän aloitteesta on nykyisen yhteistoimintasopimuksen jatkoksi laadittu vuodet 2022—2025 kattava sopimus, jonka sisältönä on sivistystoimen seudullisen kehittämisverkoston yhteistyön jatkuminen ja toiminnan vakiinnuttaminen Päijät-Hämeen alueelle. Jatkoksi tehty sopimusluonnos on käsitelty sivistysjohtajien ohjausryhmässä 11. marraskuuta 2021, ja se päätettiin ohjausryhmän yksimielisellä hyväksynnällä ja päätöksellä toimittaa kuhunkin nykyiseen yhteistoimintakuntaan päätöksentekoa varten. Yhteistoimintasopimukseen on kuntien asukaslukuun perustuvan jakosuhteen mukaan sisällytetty yhteistoiminnasta syntyvät kulut vuosittain sekä nykyisten kolmen seudullisen yhteistoiminnan koordinointia hoitavan henkilön palkkauskulut.

Määräaikainen vuosille 2022—2025 laadittu yhteistoimintasopimus on esityslistan liitteenä. Sopimuksessa määritellään yhteistoimintasopimuksen osapuolet, sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet, ohjausryhmä, sopimusosaspuolten velvollisuudet ja toiminnasta aiheutuvien kustannusten kunnan asukaslukuun perustuva jako sekä muut sopimustekniset periaatteet. 

Yhteistoimintasopimus astuu voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet ja hyväksymistä koskevat asianosaisten kuntien toimielinten päätökset ovat saaneet lainvoiman. Kuntien/kaupunkien johtajat allekirjoittavat sopimuksen, siten, että viimeisimpänä yhteistoimintasopimuksen allekirjoittaa Lahden kaupunginjohtaja toimintaa koordinoivan kaupungin edustajana.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Kunnanhallitus päättää hyväksyä Päijät-Hämeen alueen kuntien yhteisen sivistystoimen kehittämisen yhteistoimintasopimuksen sisällön ja sitoutuu osaltaan noudattamaan sopimusta vuosien 2022—2025 ajan. Samassa yhteydessä kunnanhallitus valtuuttaa hyvinvointijohtaja Kim Strömmerin ja hallintopäällikkö Minna Säkkinen-Salmisen jatkamaan sivistys- / ja hyvinvointijohtajien muodostamassa seudullisessa ohjausryhmässä Hollolan kunnan edustajina.

Kunnanhallitus saattaa yhteistoimintasopimuksen edelleen valtuustolle tiedoksi. 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Perustelut

Sivistyspalveluiden seudullisen yhteistyön tarkoituksena on lakisääteisten kunnallisten sivistyspalvelujen palvelutuotannon alueellinen kehittäminen ja palvelujen yhtäläisen laadun ja saatavuuden tasapuolinen varmistaminen koko Päijät- Hämeen alueella.

Ehdotus

Valtuusto merkitsee yhteistoimintasopimuksen tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Tiedoksi

hyvinvoinnin hallintopäällikkö, TWeb

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.