Kunnanhallitus, kokous 14.9.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 177 Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus, maakuntien perustaminen

HOLDno-2020-395

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntien perustamista sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Eri tahoilta, myös kunnilta, pyydetään lausunnot liitteenä olevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa.

Lausunto tulee antaa viimeistään 25.9.2020.

Tausta

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus ja perustetaan maakunnat. Uudistuksessa on hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on turvata pelastustoimen palvelujen saatavuus, kattavuus ja laatu myös tulevaisuudessa. Uudistuksen tavoitteena on kehittää ja tukea pelastustoimen valtakunnallista tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta. Uudistuksella vastataan pelastustoimen haasteisiin vahvistamalla toimialan valtakunnallisia voimavaroja, kehittämällä toimialan johtamista ja ohjausta sekä tiivistämällä alan toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on varmistaa myös, että maakuntien pelastuslaitoksilla on mahdollisuus tuottaa ensihoitopalveluja koko maassa. Näin varmistetaan jatkossakin pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelutuotannon toiminnallinen ja kustannustehokkuus.

Lausunnossa pyydetään arvioimaan  em. tavoitteiden toteutumista ehdotetuilla säännöksillä.

Uudistuksen tavoitteet

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita olisivat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Luonnoksen sisältämä sote-maakuntien laskennallinen rahoitusmalli perustuu pääosin tarveperusteiseen ja olosuhdetekijät huomioivaan rahoitukseen. Muun ohella lausunnoissa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota ja lausumaan siitä, kuinka rahoitusratkaisun eri määräytymistekijät vastaavat sote-maakunnille niiden lakisääteisten tehtävien rahoitustarvetta. Sote-maakuntien laskennallista rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen lausuntopalautteen perusteella.

Linkit

https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2019 - Hallituksen esitys ja taustamateriaalit valtioneuvoston hankeikkunassa. 

https://soteuudistus.fi/lakiluonnos-15.6.2020 - Materiaalit soteuudistus.fi -sivustolla. 

- -

Uudistuksen keskeinen sisältö

Maakuntien hallinto:

  • Sote-maakuntien toimintaa, hallintoa ja taloutta koskevista asioista säädetään maakuntalaissa.
  • Sote-maakunnan ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittava valtuusto ja
  • maakuntalaissa on säännökset asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista.

Keskeisimmät muutokset edellisen kauden lakiehdotukseen verrattuna:

  • Sote-maakunnan tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoiminen järjestäminen.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän ja tuottajan lakisääteistä erottelua ei ole.
  • Maakuntayhtymä on mahdollinen eräissä tukipalveluissa.
  • Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ei sisällytetä maakunnan tehtäviin.

Henkilöstöä koskevat linjaukset:

  • Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan sote-maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein.
  • Myös opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit siirtyvät sote-maakuntien palvelukseen.
  • Tukipalvelujen henkilöstö siirtyy sote-maakuntien palvelukseen, jos  tehtävistä vähintään puolet kohdistuu siirtyviin tehtäviin.
  • Perustetaan uusi itsenäinen kuntien ja sote-maakuntien työnantajaorganisaatio

Koulupsykolgi ja -kuraattoripalvelut

  • Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut järjestetään tulevissa maakunnissa, mutta toteutetaan lähipalveluina kuten nykyäänkin.
  • Lähipalveluperiaate turvataan lainsäädännöllä.
  • Sivistystoimen ja maakuntien kiinteä yhteistyö varmistetaan luomalla tarvittavat yhteistyörakenteet.
  • Opiskeluhuollon palveluja vahvistetaan ja työhön laaditaan sitovat mitoitukset.

Kuntien rahoitus

  • Kuntien kustannuksia ja tuloja siirretään maakuntien toiminnan rahoittamiseksi arviolta noin 19,1 mrd. euroa vuoden 2020 tasolla.
  • Kustannuksia ja tuloja siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, mutta kuntakohtaisesti siirtymät voivat poiketa merkittävästi.
  • Kuntakohtaisia muutoksia rajoitetaan 5 vuoden porrastetulla siirtymätasauksella ja toistaiseksi pysyvällä +/- 100 euron asukaskohtaisella enimmäismuutosrajoittimella.
  • Vuonna 2023 tasapainon (vuosikate poistojen jälkeen) muutos rajataan nollaksi suhteessa

Sote-maakuntien rahoitus

  • Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin.
  • Ensi vaiheessa sote-maakunnilla ei ole verotusoikeutta.
  • Rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla.
  • Rahoitus tarkistetaan jälkikäteen vastaamaan toteutuneita kustannuksia koko maan tasolla.
  • Sote-maakuntien yleiskatteinen rahoitus määräytyy suurelta osin palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden kautta. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin kautta.
  • Sote-maakunnalla on oikeus lisärahoitukseen, jos myönnetyn rahoituksen taso vaarantaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen.
  • Sote-maakuntien siirtymistä laskennalliseen rahoitusmalliin helpotetaan siirtymäkauden rahoituksella.
  • Siirtymäkausi on seitsemän vuoden mittainen, jonka jälkeen yli 150 euron asukasta kohden laskettu muutos laskennallisen ja siirtyvän rahoituksen välillä tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella.
  • Sote-maakuntien laskennallista rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen lausuntopalautteen perusteella edellisen vuoden tilanteeseen.

Sote-rahoitukseen liittyvät veromuutokset

  • Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan tullessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä.
  • Kuntien verotuloja siirretään valtiolle sote-maakuntien toiminnan rahoittamiseksi.
  • Verotuksen kautta siirretään noin 12,7 mrd. euroa (ansiotuloverotuksesta 12,1 mrd. euroa, yhteisöveroa 0,6 mrd. eroa).
  • Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan vastaavasti.
  • Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,63 %-yksikköä (nykyarvio) ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti.
  • Sote-maakuntien verotuksellinen asema tuloverotuksessa vastaa muiden julkisyhteisöjen verotuksellista asemaa.
  • Hankintaneutraalisuuden parantamiseksi sote-maakunnalla olisi oikeus saada palautuksena verollisiin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero sekä sosiaali- ja terveydenhuollon verottomiin hankintoihin sisältyvä laskennallinen vero.
  • Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä vähennyksiä sekä valtion ja kuntien veroprosentteja muuttamalla. Samalla valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään.
  • Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan siten, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon.
  • Ansiotulojen verotusta on kevennettävä tämän hetken arvion mukaan n. 185 milj. eurolla, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi.

Omaisuusjärjestelyt

  • Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät sote-maakunnille varoineen ja velkoineen.
  • Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset sekä siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyvät maakunnille.
  • Kunnat voivat saada korvausta omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista, todennettavissa olevista välittömistä kustannuksista tilanteissa, joissa kunnan taloudellinen itsehallinto omaisuusjärjestelyiden seurauksena vaarantuu.
  • Sote-maakunta vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat siirtymäajaksi (vähintään 3 vuotta ja 1 vuoden optio).
  • Mahdollisuus sopia toisin esimerkiksi kunnilta siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta sekä toimitilojen vuokra-ajasta.
  • Sote-maakuntien rahoitus ei sisällä erillistä investointirahoitusta.
  • Sote-maakunnilla ei ole itsenäistä oikeutta pitkäaikaisen lainanottoon.

Uudellemaalle erillisratkaisu

  • Uudellamaalla sovelletaan sote-maakuntiin pohjautuvaa perusratkaisua lukuun ottamatta Helsinkiä, joka kaupunkina vastaisi soten ja pelastustoimen järjestämisestä, ja HUS-maakuntayhtymää, jolla olisi laissa säädettyjä tehtäviä – erityislaki täydentää yleissääntelyä.
  • Sote-tehtävien rahoitus noudattaisi alueella valtakunnallista mallia ja HUS-maakuntayhtymä saisi rahoituksen sote-maakunnilta perussopimuksessa sovituilla perusteilla.
  • Uudenmaan sote-maakunnilla ja Helsingin kaupungilla ensisijainen järjestämisvastuu.
  • HUSin lailla säädetty järjestämisvastuu koskisi mm. vaativaa ja yliopistosairaalatehtävän edellyttämää erikoissairaanhoitoa ja sen järjestämiseksi tarpeellista muuta erikoissairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja eräitä muita tehtäviä (esim. ensihoito, varautuminen) sekä sitä erikoissairaanhoitoa, jota näiden ylläpitämiseksi tarvitaan.
  • Lisäksi Uudenmaan sote-maakunnat ja Helsinki ja HUS laatisivat järjestämissopimuksen niiden sotepalvelujen  järjestämisestä, joita ei erikseen lainsäädännöllä osoiteta HUSille.
  • Uusimaa sote-järjestämislaissa säädettäisiin Helsingin kaupungin talouden eriyttämisestä soten ja pelastustoimen osalta.

Sote-maakunna järjestämisvastuu

  • Maakunnalla on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen on huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa.
  • Sote-maakunnalla on oltava palveluksessaan toiminnan edellyttämä sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöstö ja muu henkilöstö sekä hallinnassaan asianmukaiset toimitilat, toimintavälineet ja muut tarvittavat toimintaedellytykset.
  • Lisäksi sote-maakunnalla on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palveluntuotanto.

Ostopalvelua koskevat vaatimukset

  • Ostopalvelutuottajan ja tämän alihankkijan on täytettävä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa säädetyt edellytykset.
  • Palveluntuottajalla on oltava maakunnan hankkimien palvelujen sisältöön ja laajuuteen nähden riittävät edellytykset hoitaa tehtäväänsä (riittävä osaaminen, henkilöstö, vastuuhenkilöt, taloudellinen kantokyky jne.).
  • Yksityisen palveluntuottajan on noudatettava vastaavia lakisääteisiä palvelujen sisältö- ja laatuvaatimuksia kuin sote-maakunnan, sote-maakunnan palvelustrategiaa ja sen määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja.

Palvelujen hankkiminen yksityiseltä palvelutuottajalta

  • Sote-maakunta voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta, jos palvelujen hankkiminen on tarpeen riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi sekä tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.
  • Ostopalveluina ei saisi hankkia:
    • Järjestämisvastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät ja julkisen vallan käyttö
    • Sosiaalipäivystys ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen yhteispäivystys
    • Ensihoidon järjestämistehtävät (myös ensihoidon vastuulääkärin ja kenttäjohtajan olisi oltava virkasuhteessa).
  • Yksityinen palveluntuottaja voi kuitenkin hoitaa julkista valtaa sisältävää tehtävää, jos siitä säädetään erikseen muussa laissa.

Voimassaolevien lainvastaisten ulkoistussopimusten mitättömyys lain nojalla

  • Osa nykyisistä ulkoistussopimuksista ei täytä valmisteltavan ja jatkossa voimaan tulevan lainsäädännön kriteereitä (maakunnan järjestämisvastuuta koskevat edellytykset eivät toteudu).
  • Säädetään näiden sopimuksien mitättömyydestä lain nojalla, jos sopimus ei turvaa maakunnan järjestämisvastuun toteutumista lailla säädetyllä tavalla eikä sopimusta ole mahdollista muuttaa lainmukaiseksi ilman uutta tarjouskilpailua
    • Säädetään 2 vuoden siirtymäajasta
    • Säädettään, että sote-maakunnalla ei ole velvollisuutta maksaa sopimukseen liittyviä sopimussakkoja
    • Säädetään tuottajan oikeudesta saada korvausta investoinneista, jotka tulevat hyödyttömäksi ja johon tilanteeseen ostopalvelutuottaja ei ole voinut varautua.

Maakuntien ohjauksen linjaukset

  • VN vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen valtakunnalliset ja finanssipoliittiset strategiset tavoitteet nelivuotiskaudeksi
  • Ministeriöt neuvottelevat vuosittain maakuntien kanssa, STM koordinoi neuvottelujen järjestämisen
  • Mahdolliset maakunnan lisärahoitus ja arviointimenettely omia prosessejaan
  • Ministeriöiden yhteyteen perustetaan uudet sosiaali- ja terveydenhuollon (STM), pelastustoimen (SM) sekä maakuntatalouden ja –hallinnon (VM) neuvottelukunnat, joihin osallistuvat kaikki maakunnat ja ohjaavat ministeriöt
  • Ohjauksen yhteismitallinen tietopohja maakunnan toiminnasta ja taloudesta, THL:n ja SM:n asiantuntija-arviot, muut asiantuntijatiedot
  • Maakuntien kehittämistoiminta osa järjestämisvastuuta
  • YTA-sopimus sote-tehtävistä, vuosittainen neuvottelu STM:n johdolla

Perustamisvaiheen väliaikaishallinto

  • Maakuntien perustamisen jälkeen mutta ennen maakuntavaltuuston toimikauden alkamista ja maakuntahallituksen asettamista tarvitaan toimielin, joka vastaa toiminnan käynnistämisen valmistelusta.
  • Väliaikainen valmistelutoimielin kootaan maakunnalle siirtyviä tehtäviä nykyisin hoitavien viranomaisten edustajista.
  • Toimielimen asettamisesta ja organisoinnista vastaisi kunta tai kuntayhtymä, josta alueen kunnat olisivat yksimielisesti päättäneet.
  • Valtioneuvostolla olisi toimivalta nimittää väliaikainen valmistelutoimielin, mikäli sitä ei muutoin saataisi määräaikaan mennessä nimetyksi.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Kunnanhallitus merkitsee lausuntopyynnön tiedokseen. Kunnan lausuntoa käsitellään syyskuussa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Päijät-Hämeen maakunnan kunnat ovat päätyneet yhteisen avoimen kannanoton antamiseen sote- ja maakuntauudistuksesta. Tällä tavoitellaan vaikuttavuuden lisäämistä (kannanottojen yksisuuntaisuus) sekä välttämään kyselylomakkeen ohjaavaa vaikutusta (osin toisarvoisiin kysymyksiin).

Hollolan kunta kannattaa uudistukselle asetettuja tavoitteita. Keskeistä on siirtää nopeasti, ikääntymisen kysynnän kasvusta johtuen kuntien tulopohjaa nopeammin kasvavien sote-menojen rahoitusvastuuta taholle, missä kysyntä ja rahoitus on paremmin hallittavissa ja kansalaisten yhdenvertaisuus turvattu.

Uudistukseen liittyy kuitenkin tasapuolisen ja oikeudenmukaisen toteutuksen näkökulmasta ongelmallisia kirjauksia:

  • Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuolto on vuodesta toiseen ollut kansallisissa vertailuissa edullisin tai vähintään kolmen edullisimman joukossa. Alueen väestön palvelutarpeet ovat kuitenkin noin 9 % keskimääräistä suuremmat. Jos sote-maakunnan rahoituslain uudistuksen myötä nykyisestä rahoitusjärjestelmästä siirryttäisiin suoraan tarveperusteiseen rahoitukseen, Päijät-Hämeen sote-maakunnan rahoitus kasvaisi 65 miljoona euroa, joka tarkoittaisi 313 euroa/asukas. Lakiesitykseen sisältyvä siirtymäsäännös heikentää edullisesti toteutetun palvelutuotannon asemaa. Päijät-Hämeessä rahoitus uhkaa jäädä seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen vuositasolla 34 miljoonaa euroa väestön laskennallista palvelujen tarvetta pienemmäksi, koska sote-palvelut on maakunnassa järjestetty muuta maata edullisemmin. Uudistus uhkaa betonoida kansalaisten eriarvoisen aseman sote-palvelujen saatavuudessa.

  • Heikentynyt kuntatalous ja koronavirusepidemia vaikuttavat myös uudistuksen laskelmiin. Koronaepidemia vaikuttaa kuntien tuloihin ja menoihin vuosina 2020–2022. Kuntien valtionosuuden pysyvä pohja uhkaa määrittyä poikkeusvuosien pohjalta.
  • Omaisuuden tyhjäksi jäävien kiinteistöjen alaskirjaukset kompensoidaan kunnille osin. Ehdotettu kunnille maksettavan kompensaation laukaiseva taloudellisten menetysten raja-arvo (0,7 prosenttiyksikköä laskennallisesta kunnallisveron korotustarpeesta).  Kompensaatiota ei myöskään luvata kaikista omaisuuslajeista. Korvauksia ei ole luvassa maakunnille siirtyvistä kuntayhtymien peruspääomista kunnille eikä myöskään irtamiston siirtymisestä.
  • Esitys ei ota huomioon sote-muutoskustannusten kompensointia alueille, missä integraatio on jo totettu ja integraation merkittävät kustannukset toteutettu kuntien rahoituksella 

Uudistusta koskeva koko materiaali löytyy:www.soteuudistus.fi sivustolta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Kunnanhallitus hyväksyy lliitteenä olevan lausunnon Hollolan kunnan lausuntona hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntöesityksiin. 

Lausuntopohja on valmisteltu yhteisesti maakunnan kuntien ja Päijät-Hämeen maakuntaliiton kanssa. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota olennaisimpiin kysymyksiin, mihin liittyen kunta ei erikseen lausu lakiesitystä koskevaan kyselyyn.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

lausuntopalvelu,fi, P-H liitto

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.