Kunnanhallituksen konsernijaosto, kokous 9.12.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 121 Yhteistoimintasopimusten arviointi

HOLDno-2019-625

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Kunnanvaltuuston 17.6.2019 hyväksymän tasapaino-ohjelman ja siihen liittyvän täytäntöönpano-ohjeistuksen (kh käsittelyssä 24.6.2019) mukaisesti konsernijaosto jatkovalmistelee kohtia:

  • Kunta keskittyy strategiseen omistukseen ja vaikuttavaan yhteistoimintaan
  • Kunta selkeyttää ja linjaa tavoitteitaan omistamisen ja yhteistoiminnan osalta

Kunnan 100 % omistamia yhtiöitä on vain kaksi: Hollolan Asuntotalot Oy ja Hollolan Tilapalvelu Oy. Näiden osalta Hollolan Asuntotalot Oy:tä arvioidaan erikseen. Lisäksi kunnalla on lähinnä kunnan asukaslukuun sidottuja omistusosuuksia yhtiöistä, jotka toteuttavat yhtä tai useampaa kunnan lakisääteistä tehtävää. Lakisääteisiä tehtäviä voidaan toteuttaa myös muiden yhtiöiden tai toimintamallien kautta, lukuunottamatta eräitä erityislainsäädännön kautta sidottuja toimintoja (kuten erikoissairaanhoito).

Näiden lisäksi kunta on mukana pienellä osuudella erilaisten intressien pohjalta useissa yhtiöissä. 

Kunnalla on lisäksi eri asteista, laajaa ja suppeampaa yhteistoimintaa lakisääteisten ja vapaaehtoisten toimintojen osalta, muiden kuntien, valtion viranomaisten, järjestöjen ja yhdistysten kanssa.  Osa yhteistoiminnasta perustuu sopimuksiin, osa on vapaamuotoista.

Liitteenä luettelo keskeisistä kunnan osakkuusyhtiöistä, joihin tarkastelu kohdentuu.

Liitteenä luettelo, mistä ed. lisäksi näkyy keskeisiä yhteistoimintasopimuksia. Tarkastelu on vuodelta 2015, toteutus osana Hollola-Hämeenkoski kuntaliitosta.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Konsernijaosto käy lähetekeskustelun omistamista ja yhteistyötä koskevan kirjauksen toteuttamisesta

Päätös

Merkittiin lähetekeskustelu tiedoksi. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. 

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi
Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi

Perustelut

Konsernijaosto on kokouksessaan 24.6. käynyt lähetekeskustelun talouden tasapaino-ohjelmaan sisältyvän omistamista ja yhteistyötä koskevan kirjauksen toteuttamisesta. 

Hollolan kunnan konserniohjeen mukaan Hollolan kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on turvata kunnan pitkäjänteinen toiminta ja varmistaa pääoman käyttöön sekä omaisuuden hankintaan ja hoitoon liittyvän päätöksenteon systemaattisuus, ennakoitavuus sekä pääomien käytön tehokkuus.
Kuntakonsernia ohjaavina asiakirjoina ovat mm. valtuuston hyväksymät kuntastrategia ja konserniohje.  Omistajapolitiikalla linjataan mm. se, missä kunnan on pitkällä tähtäimellä perusteltua olla mukana omistajana ja sijoittajana ja mitä kunta omistajuudella tavoittelee.

Omien 100 %:sti omistettujen tytäryhtiöiden arviointia tehdään säännöllisesti erikseen. Muiden omistusten ja yhteistoimintasopimusten osalta on sen sijaan tarkoituksenmukaista määritellä erikseen kriteerit, joiden mukaan arviointia tehdään. 

Yleisesti omistuksia on tarkasteltava kriittisesti ja arvioitava niiden asemaa osana kuntakonsernia useista erilaisista näkökulmista. Tällaisia ovat esim. palvelustrategiset syyt (tarjota/hankiia kunnan tai sen asukkaiden tarvitsemia palveluita) tai taloudelliset syyt (kunnan tulojen kartuttaminen tai toiminnan järjestäminen tehokkaammin). 

Kunnan osallistumisella yhteisön toimintaan perustajana, omistajan tai jäsenenä tulee olla tietoinen tarkoitus ja tavoite. Yhtiöjärjestykseen tai sitä vastaavaan asiakirjaan sekä perustamissopimukseen ja yhtiössä mahdolliseen osakassopimukseen on perusteltua ottaa kunnan tavoitteita ja toimitnaperiaatteita tukevia määräyksiä.

Arviointi on keino toteuttaa omistajapolitiikkaa ja sen toteuttamiseksi on tarkoituksenmukaista määritellä yhdenmukaiset kriteerit. 

Yhtiöitä, joissa kunnalla on omistusta arviointia toteutetaan jatkossa seuraavin kriteerein :

1) Toiminnan tarkoitus

2) Omistamisen merkitys: strateginen- muu

3) omistamisen hyöty/tavoitteet kunnan näkökulmasta

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

 

Kunnan yhteistoimintasopimuksien osalta arviointia toteutetaan:

1) Yhteistoiminnan tarkoitus (1-3, 1 = strateginen 2= lakiin perustuva, 3= muu)

2) yhteistoiminnan merkitys: Strateginen - muu

3) yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

yhteistoiminnalle asetetut tavoitteet (ovatko sopimuksissa selkeät ? onko asetettu/raportoitu/seurattu -miten ?)

4) Muutos- ja toimenpide-ehdotukset

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Päätösehdotus: konsernijaosto tarkastelee sopimuksia ja omistuksia seuraavissa kokouksissa vähintään edellä olevien kriteerien pohjalta. Kriteereitä muutetaan tarvittaessa. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi
Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi

Perustelut

Konsernijaosto on kokouksessaan 19.8. hyväksynyt seuraavat  arviointikriteerit omistusten ja yhteistoimintasopimusten arviointia varten: 

Yhtiöitä, joissa kunnalla on omistusta arviointia toteutetaan jatkossa seuraavin kriteerein :

1) Toiminnan tarkoitus

2) Omistamisen merkitys: strateginen- muu

3) omistamisen hyöty/tavoitteet kunnan näkökulmasta

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

 

Kunnan yhteistoimintasopimuksien osalta arviointia toteutetaan:

1) Yhteistoiminnan tarkoitus (1-3, 1 = strateginen 2= lakiin perustuva, 3= muu)

2) yhteistoiminnan merkitys: Strateginen - muu

3) yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

yhteistoiminnalle asetetut tavoitteet (ovatko sopimuksissa selkeät ? onko asetettu/raportoitu/seurattu -miten ?)

4) Muutos- ja toimenpide-ehdotukset

Arviointilistalle on ensimmäisenä nostettu seuraavat toiminnan lakisääteisyyteen liittyvät omiastukset/yhteistyösopimukset: PÄijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen liitto sekä Päijät-Hämen Pelastuslaitos.

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy/Jätelautakunta

Kunnat ovat organisoineet jätehuollon Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n ja seudullisen jätelautakunnan kautta. Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n yhtiöjärjestys ja perustamisasiakirja  liitteenä.

Päijät-Hämeen jätelautakunnan yhteistoimintasopimus liitteenä.  

Kunnan omistus Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä on 10,45 %. Kunta maksaa Jätehuollon palvelumaksuja n. 27 t euroa vuodessa. 

Jätelaissa asetetaan mm. kunnalle velvollisuus järjestää muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto (§32), asetetaan laatuvaatimukset jätehuoltopalveluille (§ 34) sekä velvoite järjestää jätteenkuljetusta (§36)

Laki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646

Muutokset: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180445

Jos kunta on siirtänyt lain 43 §:n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään. (JäteL 23 §)

Alueellisen jätelautakunnalle kuuluu viranomaistehtävät, joita on mm.

  • Hyväksyy kunnan jätehuoltomääräykset
  • Hyväksyy jätetaksan
  • Käsittelee poikkeushakemukset ja muistutukset laskuista
  • Päättää jätteenkuljetuksen järjestämisestä
  • Pitää jätteenkuljetuksen rekisteriä ja seuraa jätteenkuljetuksen järjestämistä
  • Seuraa kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään jätehuoltoon

Konsernijaoston kokouksessa 14.8.2019 on määritelty valtuuston 17.6.2019 hyväksymässä tasapainotusohjelmassa edellytetyn arviointitarkastelun kehikko. Sen mukaisesti:

    • Kunnan yhteistoimintasopimuksen arviointia:
    • Yhteistoiminnan tarkoitus
      • Lakiin perustuva
    • Yhteistoiminnan merkitys
      • Yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulma: kokonaistaloudellisesti järkevä hoitaa yhteistoiminnassa suhteessa lainsäädännön velvoitteisiin
    • Toiminnalle asetetut tavoitteet

Yhteistyö- ja osakassopimus:

  • Velvoitteiden hoito ja kehittäminen – mahd. tehokkaasti ja taloudellisesti
  • Liikeperiaatteet
  • Palvelutason nosto
  • Jätehuoltorasitusten tasapuolinen kohdentaminen
  • Laaja yhteistyö (kunnat, yritykset)
  • Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
    • Yhtiö on toiminut liiketaloudellisesti (ei kuntien erillisrahoitusta)
  • Muutos- ja toimenpide-ehdotukset
    • Ei toimenpiteitä tässä vaiheessa. 

Päijät-Hämeen liitto 

Päijät-Hämeen liiton perussopimus on uudistettu kesäkuussa 2019 (Hollolan kunnanvaltuusto 17.6.2019). Perussopimus liitteenä.

Kunnan omistusosuus yhtymästä on 11,32 %. Hollolan kuntakonserinin osuus omasta pääomasta on n. 445 t eur. Kunnan maksuosuus Päijät-Hämeen liitolle v. 2019 on n. 233 t euroa. 

Lain mukaan maakunnan liitto on kuntayhtymä, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä (AluekehitysL §5).

Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maakunnassa säädellään laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista. Laki:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140007

Lain 17 §:n mukaan maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä:

1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion viranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjien kanssa; yhteistyöstä voidaan laatia yhteistyösopimuksia;

2) kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet;

3) osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen strategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen sekä osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi;

4) vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua;

5) vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista;

6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla;

7) vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa;

8) laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan rahoitussuunnitelmaan, lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskusten hankkeita;

9) asettaa alueelliset liikuntaneuvostot;

10) edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan;

11) vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta;

12) edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä

13) hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtävänsä.

Konsernijaoston kokouksessa 14.8.2019 on määritelty valtuuston 17.6.2019 hyväksymässä tasapainotusohjelmassa edellytetyn arviointitarkastelun kehikko. Sen mukaisesti:

    • Yhteistoiminnan tarkoitus
      • Lakiin perustuva
    • Yhteistoiminnan merkitys
      • Aluekehittämisen kokonaisuus
    • Toiminnalle asetetut tavoitteet

Perussopimus:

  • Lakisääteiset tehtävät (maankäyttö- ja rakennuslaki, aluekehityslaki
  • Muu kehittämistoiminta maakunnan henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvän elinympäristön turvaamiseksi
  • Vahvistaa maakunnallista yhteenkuuluvuutta
  • Vahvistaa sisäistä ja ulkoista yhteistyöstä
  • Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
  • Muutos- ja toimenpide-ehdotukset
    • Osakkaiden yhteinen keskustelu/linjaukset omistajastrategisista kysymyksistä kuten: Taloudelliset (yleis)tavoitteet, palvelujen yleinen tavoitetaso, kiinteistöjen omistamis- ja vuokrausperiaatteet, tukipalvelujen järjestämisperiaatteet, henkilöstöpolitiikka/erityisetuudet, työnjakokysymykset (kunnat-toimija), yhteisneuvottelua edellyttävät asiakokonaisuudet. Sote-ja maakuntauudistus on vireillä ja tulee muuttamaan näiden palvelujen järjestämistä. Vaikka eräitä tarpeita maakuntaliiton/pelan toiminnan osalta on tunnistettu, aloitteellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä ei tästä syystä pidetä perusteltuna.

Päijät-Hämeen Pelastuslaitos

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on liikelaitos, joka kuuluu hallinnollisesti Päijät-Hämeen liiton organisaatioon. Päijät-Hämeen pelastustoimen yhteistoimintasopimus  liitteenä.

Pelastuslain 24 §:n mukaan Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla (alueen pelastustoimi). Pelastustoimen alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla sopimus pelastustoimen järjestämisestä. Kunnan maksuosuus Pelastuslaitokselle on n 2,3 milj .euroa. 

Laki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110379?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=pelastuslaki

Lain 27 §:n mukaan alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävänä on:

Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista tässä laissa sille säädetyistä tehtävistä.

Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan:

1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa;

2) pelastustoimen valvontatehtävistä;

3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä;

4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä.

Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi pelastuslaitos:

1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 §:n 2 momentin perusteella;

2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu;

3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä.

Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Lain 28 ja 29 §§ mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä.

Konsernijaoston kokouksessa 14.8.2019 on määritelty valtuuston 17.6.2019 hyväksymässä tasapainotusohjelmassa edellytetyn arviointitarkastelun kehikko. Sen mukaisesti:

    • Yhteistoiminnan tarkoitus
      • Lakiin perustuva
    • Yhteistoiminnan merkitys
      • Pelastustoiminnan organisointi ja toteutus alueella
    • Toiminnalle asetetut tavoitteet
      • Pelastuslain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti
      • Pelastuslain 28 §:n mukaan pelastuslaitokselle  säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen
    • Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
      • Palvelutason määrittely
    • Muutos- ja toimenpide-ehdotukset
      • Sote-ja maakuntauudistus on vireillä ja tulee muuttamaan näiden palvelujen järjestämistä. Vaikka eräitä tarpeita maakuntaliiton/pelan toiminnan osalta on tunnistettu, aloitteellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä ei tästä syystä pidetä perusteltuna.

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Konsernijaosto merkitsee arvioinnin tiedoksi ja antaa tarvittavat evästykset jatkokäsittelyä varten. 

Päätös

 

Konsernijaosto merkitsi arvioinnin tiedoksi. Lakisääteisten sopimusten osalta ei ole tarvetta tehdä uudelleen arviointia tässä vaiheessa. 

Päijät-Hämeen liiton ja Pelastuslaitoksen osalta konsernijaosto toteaa seuraavaa: Sote-ja maakuntauudistus on vireillä ja tulee muuttamaan näiden palvelujen järjestämistä. Vaikka eräitä tarpeita maakuntaliiton/pelan toiminnan osalta on tunnistettu, aloitteellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä ei tästä syystä pidetä perusteltuna.

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osalta konsernijaosto toteaa muutos- ja toimenpide-ehdotuksen osalta ettei arviointi tässä vaiheessa aiheuta toimenpiteitä.

Kristiina Vanhala-Selin poistui esteellisenä tämän pykälän osalta Päijät-Hämeen Jätehuoltoa koskevan käsittelyn ajaksi. 

 

Esteellisyys

Kristiina Vanhala-Selin

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Konsernijaosto on kokouksessaan 19.8. hyväksynyt seuraavat  arviointikriteerit omistusten ja yhteistoimintasopimusten arviointia varten: 

Yhtiöitä, joissa kunnalla on omistusta arviointia toteutetaan jatkossa seuraavin kriteerein :

1) Toiminnan tarkoitus

2) Omistamisen merkitys: strateginen- muu

3) omistamisen hyöty/tavoitteet kunnan näkökulmasta

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Kunnan yhteistoimintasopimuksien osalta arviointia toteutetaan:

1) Yhteistoiminnan tarkoitus (1-3, 1 = strateginen 2= lakiin perustuva, 3= muu)

2) yhteistoiminnan merkitys: Strateginen - muu

3) yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Konsernijaosto on kokouksessaaan 9.9.2019 käsitellyt seuraavat toiminnan lakisääteisyyteen liittyvät omiastukset/yhteistyösopimukset: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen liitto sekä Päijät-Hämen Pelastuslaitos.

Nyt arviointilistalla ovat: Lahden Ammattikorkeakoulu Oy, Salpaus -kuntayhtymä ja Wellamo-opisto. 

LAMK

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (LAMK) muodostuu neljästä yksiköstä ja LAMK-palveluista. 

Yksiköt ovat: 

  • Liiketalouden ja matkailun ala
  • Muotoiluinstituutti
  • Sosiaali- ja terveysala
  • Tekniikan ala 

Opiskelijoita vuosittain noin 5 000 tutkinto-opiskelijaa. Opettajia ja muuta henkilöstöä on noin 400.  Oppilaitos tarjoaa koulutusta myös avoimessa ammattikorkeakoulussa sekä täydennyskoulutuksessa.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy on vuonna 2017 liitetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT-konsernin osaksi (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto). Osana järjestelyjä Hollolan kunnan osakkeet 1516 kpl (omistusosuus 7,58 %) ja niiden omistus on siirtynyt LUT:lle. Samalla Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:stä tuli LUT:n tytäryhtiö.

LUT-korkeakoulujen hallitukset ovat päättäneet, että Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät uudeksi ammattikorkeakouluksi (LAB). Tavoitteena on, että uusi ammattikorkeakoulu on toiminnassa 1.1.2020. Fuusion toteutuminen riippuu enää siitä, hyväksyykö valtioneuvosto uuden ammattikorkeakoulun toimiluvan. Hallitukset valitsivat LABin rehtoriksi KTT Turo Kilpeläisen, joka toimii tällä hetkellä Lahden ammattikorkeakoulun rehtorina.

Uudella ammattikorkeakoululla on kampukset Lahdessa ja Lappeenrannassa, 8500 opiskelijaa sekä 360 opettajaa ja TKI-asiantuntijaa. Uuden ammattikorkeakoulun liikevaihto on noin 65 miljoonaa euroa ja se on Suomen kuudenneksi suurin ammattikorkeakoulu opiskelijamäärällä mitattuna.

LAB-ammattikorkeakoulusta rakentuu työ- ja elinkeinoelämän innovaatiokorkeakoulu, joka toimii Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla. LABin sisällöllinen lisäarvo syntyy kampusten yhteisistä vahvuuksista, niitä tukevista alueellisista profiileista sekä kansainvälisestä vaikuttavuudesta.

Järjestelyn päämääränä on ollut yhteistyössä luoda Suomeen uudenlainen korkeakoulukonserni, joka on tavoitteiltaan kunnianhimoinen ja luo aidosti uutta suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään.  Korkeakoulukoulutuksen vahvistaminen Lahden seudulla tukee kaupunkiseudun kilpailukykystrategian  visiota yritysystävällisimmästä kaupunkiseudusta. Toiminnan keskiössä ovat vahva ja innovatiivinen yritysyhteistyö sekä sujuvat opintopolut työelämään. Tavoitteena on Lahdessa annettavan koulutuksen (sekä yliopisto- että ammatti-korkeakoulukoulutuksen) vetovoimaisuuden kasvattaminen sekä samalla yliopisto-opiskelijoiden määrän merkittävä kasvattaminen Lahdessa keskipitkällä aikavälillä.

Arviointi:

1) Yhteistoiminnan tarkoitus 

  • Strateginen: alueen elinvoiman ja vetovoiman ylläpitäminen

2) yhteistoiminnan merkitys

  • Strateginen  alueen elinvoiman ja vetovoiman ylläpitäminen

3) yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta

  • Yhteistoiminnan (sopimuksellinen yhteistyö, oppilaitoksen osaamisen hyödyntäminen) kautta alueen elinvoiman ja vetovoiman ylläpidon kautta vahvistetaan työllisyyttä ja työpaikkojen olemassaoloa, tarjotaan nuorille koulutusmahdollisuuksia ja lisätään osaamista sekä mahdollistetaan alueen kasvua.

4) toiminnalle asetetut tavoitteet

  • Muutosten jälkeen Hollolan kunnalla ei ole omistusta tai vaikutusmahdollisuuksia yhtiön toimintaan.

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

  • Omistusjärjestelytavoitteen todentamiseksi ei ole kirjattu mittareita eikä seurantaa.  Seudullinen, säännöllinen yhteiskokoontuminen strategisesti keskeisten oppilaitosten toiminnan ja tavoitteiden suunnan ja suunnitelmien tiedottamisen ja tiedonvaihdon toteuttamiseksi olisi perusteltua.

Koulutuskeskus Salpaus-kuntayhtymä

Kuntayhtymä johtaa ja koordinoi jäsenkuntiensa puolesta ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Kuntayhtymän toimitusjohtaja on Martti Tokola ja Koulutuskeskus Salpauksen rehtorina toimii Päivi Saarelainen

Jäsenkunnat ovat:

  • Asikkala
  • Hartola
  • Heinola
  • Hollola
  • Kuhmoinen
  • Kärkölä
  • Lahti
  • Orimattila
  • Padasjoki
  • Pertunmaa
  • Sysmä

Liitteenä koulutuskeskus Salpaus-kuntayhtymän perussopimus (uudistettu 2017). Perussopimuksen mukaan Hollolan kunnalla on yhtymäkokouksessa 4 edustajaa.

Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä ja toiminnan tarkoituksena on kirjattu seuraavaa:

Kuntayhtymän tehtävänä on toimia lainsäädännön mukaisena koulutuksen järjestäjänä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja tässä tarkoituksessa johtaa ja koordinoida sen jäsen kutnien puolest ajoko suoraan tai tytäryhteisöjensä kautta toisen asteen ammatillista koulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä koulutukseen liittyvää maksullista palvelutoimintaa sekä osallistua alue- ja yritystoiminnnan kehittämiseen liittyvään hanketoimintaan.

Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on kehittää ammatilillista koulutusta ja työelmäpalveluja alueen kannalta tehokkasti, tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Koulutuksen tarjonnan tavoitteena on tukea omistajakuntien alueella toimivien yritysten ja työyhteisöjen kilpailukyvyn parantamista ja elinkeinorakenteen monipuolistumista.

Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä, kuten alueen korkea-asteen koulutuksessa. 

Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja.

Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän johdolla ja kunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan toiminnasta saaduilla tuloilla, jotka sisältävät voimassa olevan rahoituslain mukaiset tulot.

Arviointi:

1) Yhteistoiminnan tarkoitus 

  • Strateginen: alueen elinvoiman ja vetovoiman ylläpitäminen

2) yhteistoiminnan merkitys

  • Strateginen  alueen elinvoiman ja vetovoiman ylläpitäminen

3) yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta

  • Alueen elinvoiman ja vetovoiman ylläpidon kautta vahvistetaan työllisyyttä ja työpaikkojen olemassaoloa, tarjotaan nuorille koulutusmahdollisuuksia ja lisätään osaamista sekä mahdollistetaan aluueen kasvua

4) toiminnalle asetetut tavoitteet

  • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja työelämäpalvelujen järjestäminen alueen kannalta tehokkasti, tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti tukien omistajakuntien alueella toimivien yritysten ja työyhteisöjen kilpailukyvyn parantamista ja elinkeinorakenteen monipuolistumista.
  • Kunnilta pyydetään lausunto vuosittain yhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman osalta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

  • Tavoitteen todentamiseksi ei ole kirjattu mittareita eikä seurantaa. Nämä olisi tarkoituksenmukaista asettaa.

Wellamo-opisto

Vuonna 2007 perustettiin alueellinen Wellamo-opisto, johon siirrettiin Lahden, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan kansalaisopistojen henkilöstö. Opiston ylläpitäjäksi tuli Lahden kaupunki. Opiston hallinnosta määrätään Lahden kaupungin sivistystoimialan johtosäännössä ja Lahden kaupungin sivistyslautakunnan toimitnasäännössä. Opiston 9-jäseniseen johtokuntaan Hollola valitsee yhden edustajan.

Wellamo-opiston rahoitusosuus vuonna 2019 Hollolan osalta oln 109 000 euroa, annettavia opetustunteja 10498.

Liitteenä opiston perustamista koskeva sopimus. Sopimus on uudistettu 2016.

Suunnitelmatavoitteisiin on kirjattu:

Wellamo-opiston lv. 2018 - 2019 pedagogisten tavoitteiden toteumassa on huomioitu erilaiset asiakasryhmät kurssisuunnittelussa, kehitetty opetuksen ja opetusmenetelmien monimuotoisuutta sekä osallistuminen laatu- ja kehittämishankkeisiin sekä kartoitettu vertaismentoroinnin mahdollisuuksia.

Toimenpiteet ovat linjassa asiakaslähtöisen suunnittelun kanssa, jossa toimintaa kehitetään asiakkaiden tarpeiden perusteella.

Arviointi:

1) Yhteistoiminnan tarkoitus 

  • Kansalaisopistotoiminnan järjestäminen yhteisellä toimialueella

2) yhteistoiminnan merkitys

  • Kuntalaisten hyvinvoinvointi, kytkentä strategiakirjaukseen: edistämme kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta

3) yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta

  • Kustannustehokkuuden lisääminen palvelutuotannossa/yhteinen hallinto

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

  • Tavoitekirjausta ei ole sopimuksessa
  • Kunnilta pyydetään lausunto vuosittain yhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman osalta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

  • Toiminnan tavoitekirjauksen lisääminen sopimukseen sekä siihen liittyvät mittarit ja seuranta
  • Kunnan strategisten tavoitteiden kytkennän vahvistaminen opiston kuntakohtaiseen toimintaan/painopisteisiin

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Konsernijaosto hyväksyy arvioinnin johtopäätelmät ja niihin liittyvät muutostarpeet sopimuksiin/yhteistoimintaan.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Konsernijaosto on kokouksessaan 19.8. hyväksynyt seuraavat  arviointikriteerit omistusten ja yhteistoimintasopimusten arviointia varten: 

Yhtiöitä, joissa kunnalla on omistusta arviointia toteutetaan jatkossa seuraavin kriteerein :

1) Toiminnan tarkoitus

2) Omistamisen merkitys: strateginen- muu

3) omistamisen hyöty/tavoitteet kunnan näkökulmasta

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Kunnan yhteistoimintasopimuksien osalta arviointia toteutetaan:

1) Yhteistoiminnan tarkoitus (1-3, 1 = strateginen 2= lakiin perustuva, 3= muu)

2) yhteistoiminnan merkitys: Strateginen - muu

3) yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Konsernijaosto on kokouksessaaan 9.9.2019 käsitellyt seuraavat toiminnan lakisääteisyyteen liittyvät omiastukset/yhteistyösopimukset: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen liitto sekä Päijät-Hämen Pelastuslaitos. Kokouksessa 8.10.2019 on arvoitu Lahden Ammattikorkeakoulu Oy, Salpaus -kuntayhtymä ja Wellamo-opisto.  

Nyt arviointilistalla ovat Lahden seudun kehitys Ladec Oy ja Lahti Region Oy rahoittajasopimukset

Ladec Oy

Rahoitussopimus ja Q3 raportti esityslistan oheismateriaalina.

1) Toiminnan tarkoitus

Rahoitussopimuksella 7 Päijät-Hämeen kuntaa on sitoutunut rahoittamaan Lahden seudun kehitys Ladec Oy:n toimintaa. Yhtiön pääasiallisena tarkoituksen aon kehittää ja uudistaa Lahden seudun elinkeinoelämää, edistää yritystoiminnan toimintaedellytyksiä, tuottaa kaupunkiseudulle uusia työpaikkoja, yrityksiä ja verotuloja sekä vastata rajuun rakennemuutokseen, kaupunkiseutujen väliseen kilpailuun ja kansallisen innovaatiojärjestelmän muutoksiin

2) Omistamisen merkitys: strateginen: tavoitteena lisästä seudun työpaikkoja ja tätä kautta työllisyyttä sekä väestökasvua. Hollolan työpaikkaomavaraisuus on n. 70 %, mikä tarkoittaa, että seudulliselle tarkastelulle on erityiset perusteet.

3) Yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta: Yhteistoiminnan konkreettisia hyötyjä on vaikea mitata yksittäisen kunnan näkökulmasta.

4) Toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta: 

Yhtiön toiminta-ajatuksen perustana on Lahden kaupunkiseudun kilpailukykystrategia, sopijapuolten yhteiset elinkeinopoliittiset tavoitteet ja sopijapuolten omat elinkeinopoliittiset kehittämishankket/-asiat.

Yritys raportoi osavuosittain sovituittujen mittareiden toteutumasta mm. yrityskontaktoinneista, yritysmäärän ja työpaikkojen kasvusta.

Oheismateriaalina myös kilpailukykystrategia.

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Muuta: vuonna 2018 allekirjoitettu sopimus on voimassa toistaiseksi 1.1.2019 alkaen. Sopimus on irtisanottavissa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä, jolloin se päättyy kuluvan vuoden lopussa. Ensimmäinen mahdollisuus irtisanoa sopimus on vuonna 2020. Tässä yhteydessä kunta arvioi osaltaan tavoitteiden toteutumista.

Lahden seutu-Lahti Region Oy Rahoittajasopimus

Sopimus esityslistan oheismateriaalina.

1) Yhteistoiminnan tarkoitus 

  • 3 (muu)

2) yhteistoiminnan merkitys

  • Yhtiön pääasiallisena tarkoituksen on vastata maakunnan matkailullisen vetovoiman kasvattamisesta, tuoda alueelle lisää matkailijoita ja näin kasvattaa alueen matkailutuloa ja verotuloja.

3) yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta

  • Kunnan välitön hyöty yritystoiminnan kautta on vähäinen, koska kunnassa on vain niukasti matkailuyrityksiä tai matkailusta tuloja saavia yrityksiä.
  • Yhteistoiminnan merkitys kunnalle on välillinen: työpaikkojen ja alueen vetovoiman kautta.

4) toiminnalle asetetut tavoitteet: näkyvyys sopimuksissa/toteutuman seuranta

  • Tavoitekirjausta/mittareita ei ole sopimuksessa

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

  • Toiminnan tavoitekirjauksen lisääminen sopimukseen sekä siihen liittyvät mittarit ja seuranta
  • Kunnan strategisten tavoitteiden kytkennän vahvistaminen kuntakohtaiseen toimintaan/painopisteisiin

Kymenlaakson Sähkö Oy (esittelijä Hanna Hurmola-Remmi)

Osakassopimus (muutettu ehdotus) oheismateriaalina. 

1) Toiminnan tarkoitus: sähkön tuotanto

2) Omistamisen merkitys: muu,  vastuullinen sijoitus, toimintavarmuus

3) Yhteistoiminnan hyöty/kunnan näkökulmasta: Yhteistoiminnan konkreettisia hyötyjä on vaikea mitata yksittäisen kunnan näkökulmasta, sijoitustuotto (osinko), toimintavarmuus

4) Toiminnalle asetetut tavoitteet: Yritys raportoi osavuosittain, varsinaisia tavoitteita ei asetettu, sijoitustuotto, omistuksen arvon säilyminen

5) Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: tilanne halutaan toistaiseksi pitää ennallaan

Ehdotus

Esittelijä

  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi
  • Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi

Ehdotus

Konsernijaosto hyväksyy arvioinnin johtopäätelmät ja niihin liittyvät muutostarpeet sopimuksiin/yhteistoimintaan.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin muutoin, mutta Kymenlaakson Sähkö Oy:n oslata täsmennettiin omistuksen merkitystä toimintavarmuudella. Lisäksi todettiin, että omistus halutaan toistaiseksi myös pitää.  Päivi Rahkonen merkittiin esteelliseksi koskien Kymenlaakson Sähkö Oy:n arviointia. 

Esteellisyys

  • Päivi Rahkonen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Hollolan kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Hollolan kunta.

Hollolan kunta / Kirjaamo
Postiosoite: PL 66, 15871 Hollola
Käyntiosoite: Virastotie 3, 15870 Hollola
Sähköposti: kirjaamo(at)hollola.fi
Faksinumero: 03 880 3474
Puhelinnumero: 044 780 1427

Kirjaamon aukioloajat: ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00, aattopäivinä klo 9.00-15.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon vaaditaan oikaisua
  • miten päätöstä vaaditaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite, puhelinnumero ja muut asian hoitamiseksi tarvittavat yhteystiedot. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Hollolan kunnan kirjaamosta.