Kunnanhallituksen konsernijaosto, kokous 19.4.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 19 Talouden tasapaino-ohjelma/ARA-vapautushakemus

HOLDno-2019-571

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi
Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Kunnan toimintaympäristön muutos on nopeaa ja laajaa. Viimeisen parin vuoden aikana on ensimmäistä kertaa tuotettu laajaa data-pohjaista väestöanalyysiä ja nostettu sitä myös laajempaan tietoisuuteen. Tilastoanalyysit syntyvyyden alentumisen ja muuttoliikkeen vaikutuksista ovat osoittaneet, ettei kysymys ole väliaikaisesta, vaan pysyvämmästä ja laajemmasta ilmiöstä. Samanaikaisesti väestö supistuu, keskittyy ja ikääntyy voimakkaasti. Liitteenä Timo Aron valtuustoseminaarin 5.6.2019 esitys aiheesta.

Tilastojen mukainen syntyvyys Hollolassa vuonna 2017 oli 184 lasta, mikä on  -67 lasta eli yli 25 % vähemmän, kuin vuonna 2010. Lukuvuonna 2018-19  1-9 lk oppilaiden määrä on yhteensä 2619, mutta oppilasmäärän, perustuen syntyvyystilastoon, ennustetaan lukuvuonna 2025-26 olevan  enää 2108 eli lähes 500 oppilasta vähemmän eli n. -20 %. Valtionosuudet vähenevät pelkästään tähän kehitykseen liittyen n. -4 milj. euroa.

Väestöllisillä tekijöillä on laajat vaikutukset kunnan osalta lähes kaikkeen: palvelujen kysyntään, työvoiman saatavuuteen, kustannusten lisäykseen sekä tulojen menetyksiin. Isossa kuvassa tapahtuvaan kehitykseen, kuten syntyvyyden alenemiseen kunnalla ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Kunta voi vaikuttaa lähinnä asukkaiden pysyvyyteen panostamalla elinvoimaa lisääviin tekijöihin. Muuttoliikkeen osalta kehyskunnan osalta olennainen merkitys on laajemmin alueen ja Lahden vetovoimalla.

Elinvoimapanostusten lisäksi kuntaan kohdistuu runsaasti myös uusia tehtävävelvoitteita ja odotuksia. Toimintaympäristön muutos lisää turvallisuuteen ja digitalisaatioon liittyviä panostustarpeita ja muuttuvat arvot panostustarpeita ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja julkiseen liikenteeseen.

Hallitusohjelmassa on useiden satojen miljoonien lisäpalveluvelvoitteita ja kustannuslisäyksiä kunnille. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus: ”Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet sekä kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti muuttamalla valtionosuuksia ja tai vastaavaa kiinteää määrärahaa 100-prosenttisesti taikka poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.” Kirjauksen konkreettinen toteutuminen on tässä vaiheessa epäselvää; olennaista on se, miten kustannusvaikutukset lasketaan ja miten ne kohdistuvat yksittäisille kunnille suhteessa kunnan saamaan kompensaatioon.

Kuntalain 110 §:n mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. 

Vuoden 2018 tilinpäätös oli -2,1 milj. euroa. Osavuosikatsauksessa 1-3 kk ennuste vuoden 2019 tilinpäätöksestä oli -1,4 milj. euroa. Kunnan sote-menojen 4 kk pohjalta tehty trendiennuste päätyy jopa 4 milj. euron ylitykseen. Mikäli kasvu jatkuisi trendin mukaisesti, kunnan tilinpäätös vuonna 2019 päätyisi yli -5 milj. euron alijäämään.

Vuosien 2020-2023 alijäämäennusteet raamilaskelman pohjalta ovat: -3,8 milj. e; -6 milj. euroa ja -6,2 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että taseeseen kertyneet ylijäämät tulisi käytettyä muutamassa vuodessa.  Raamilaskelma ja siihen liittyvä vaikutukset taseeseen liitteenä.

Raamilaskelman osalta on huomioitava, että siinä ei ole pystytty huomioimaan vielä esimerkiksi hallitusohjelman tuomia lisämenopaineita tai tuloja eikä täysimääräisesti vuodelle 2020 tulevaa palkkaratkaisua. Valtionosuuskasvu on tämän hetkisten tietojen mukaan merkittävä edellisiin vuosiin nähden. Tästäkään ei kuitenkaan ole vielä täyttä varmuutta ennen hallituksen budjettiesitystä.  Sote-menot sisältyvät raamiin +3 % kasvu-uralla. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista tekijää, mikä tasapainottaisi taloutta ns. automaattisesti. Päinvastoin väestön vähentymisestä johtuvat paineet valtionosuuksien ja verotulojen vähentymisen osalta voivat olla ennakoitua suurempia.

Valtuutetuille tehdyn kyselyn (huhtikuu) mukaan 54 % vastanneista oli sitä mieltä, että kunnassa tulee ryhtyä välittömästi säästötoimenpiteisiin alijäämän pienentämiseksi ja tilanteen ennakoimiseksi.

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Sen tulee ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.

Kunnan johtoryhmä on analysoinut kunnan kustannuseriä palvelualueittain sekä suhteessa vertailukuntiin. Kevään aikana tehdyssä valmistelussa oli löydettävissä vain muutaman sadantuhannen euron säästöt. Vertailutietojen pohjalta kunnan kustannusrakenne on edelleen varsin edullinen ja tehokas. Myöskään valtuustoryhmille tehdyn kyselyn pohjalta ei ole löytynyt sellaisia selkeitä, laajaa kannatusta saavia toimenpidekokonaisuuksia, joiden avulla taloutta voitaisiin merkittävämmin tasapainottaa suunnitelmavuosien aikana.

Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa sote-menoihin, järjestämisvastuun siirron jälkeen, ovat rajalliset. Suurin paine kohdistuu näin ollen kunnan oman päätöksenteon alaisiin palveluihin ja palveluverkkoon. Tähän analyysiin pohjautuen johtoryhmä on päätynyt siihen, että jatkovalmistelu tulee hajauttaa vastuutoimielimille osana talousarvion 2020 ja taloussuunnitelman 2020-22 valmistelua kuitenkin siten, että valmistelulle hyväksytään tavoitteet ja linjaukset.

Liitteenä olevien 10 -kohdan linjaustoimenpiteillä tavoitellaan yli 4 milj. euron vuosittaisia säästöjä sekä yli 15 milj. euron kertaluonteisen rahoituksen vapauttamista keskeisiin elinvoimapanostuksiin (investoinnit). Toimenpide-esitykset nojaavat kuntastrategiaan. Jatkovalmistelun linjaukset liitteenä.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Ehdotus valtuustolle:

Hyväksytään liitteen mukaiset jatkovalmistelun linjaukset, joiden kautta tavoitellaan kunnan taloudellisen tasapainotilan saavuttamista vuosien 2020-2023 aikana.

Keskeinen linjaus liittyy siihen, että kaikki kouluinvestoinnit keskeytetään välittömästi (lukuunottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia) ja hyvinvointivaliokunnalle annetaan tehtäväksi laatia aikataulutettu kokonaisesitys hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkosta vuoteen 2024. Valtuusto tekee päätökset palveluverkosta viimeistään keväällä 2020.

Kunnanhallitus antaa tarkemmat valmisteluohjeet valiokunnille vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020-2022 talouden tasapainotukseen liittyvien linjausten jatkovalmistelusta kokouksessaan 24.6.2019.

Päätös

Erkki Arvila ehdotti Kati Pölösen kannattamana, että päätösehdotuksen toiseksi viimeinen kappale muutetaan seuraavasti: "Keskeinen linjaus liittyy siihen, että kaikki kouluinvestoinnit keskeytetään lukuunottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia ja Hälvälän koulun lisäosan rakentamista. Hyvinvointivaliokunnalle annetaan tehtäväksi  laatia aikataulutettu kokonaisesitys hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkosta vuoteen 2024. Valtuusto tekee päätökset palveluverkosta viimeistään keväällä 2020."

Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava ehdotus, on asiasta äänestettävä: kunnanjohtajan ehdotus "jaa" ja Arvilan ehdotus "ei".- Äänestysehdotus hyväksyttiin.

Annetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä ja 3 ei-ääntä. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.

Äänestystulokset

  • Jaa 6 kpl 67%

    Hannu Heikkilä, Tuula Kilpinen, Helena Maattola, Ilpo Markkola, Hannu Siljander, Eero Virta

  • Ei 3 kpl 33%

    Kristiina Vanhala-Selin, Kati Pölönen, Erkki Arvila

Perustelut

Kunnanhallitus 10.6.2019

Kunnan toimintaympäristön muutos on nopeaa ja laajaa. Viimeisen parin vuoden aikana on ensimmäistä kertaa tuotettu laajaa data-pohjaista väestöanalyysiä ja nostettu sitä myös laajempaan tietoisuuteen. Tilastoanalyysit syntyvyyden alentumisen ja muuttoliikkeen vaikutuksista ovat osoittaneet, ettei kysymys ole väliaikaisesta, vaan pysyvämmästä ja laajemmasta ilmiöstä. Samanaikaisesti väestö supistuu, keskittyy ja ikääntyy voimakkaasti. Liitteenä Timo Aron valtuustoseminaarin 5.6.2019 esitys aiheesta.

Tilastojen mukainen syntyvyys Hollolassa vuonna 2017 oli 184 lasta, mikä on  -67 lasta eli yli 25 % vähemmän, kuin vuonna 2010. Lukuvuonna 2018-19  1-9 lk oppilaiden määrä on yhteensä 2619, mutta oppilasmäärän, perustuen syntyvyystilastoon, ennustetaan lukuvuonna 2025-26 olevan  enää 2108 eli lähes 500 oppilasta vähemmän eli n. -20 %. Valtionosuudet vähenevät pelkästään tähän kehitykseen liittyen n. -4 milj. euroa.

Väestöllisillä tekijöillä on laajat vaikutukset kunnan osalta lähes kaikkeen: palvelujen kysyntään, työvoiman saatavuuteen, kustannusten lisäykseen sekä tulojen menetyksiin. Isossa kuvassa tapahtuvaan kehitykseen, kuten syntyvyyden alenemiseen kunnalla ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Kunta voi vaikuttaa lähinnä asukkaiden pysyvyyteen panostamalla elinvoimaa lisääviin tekijöihin. Muuttoliikkeen osalta kehyskunnan osalta olennainen merkitys on laajemmin alueen ja Lahden vetovoimalla.

Elinvoimapanostusten lisäksi kuntaan kohdistuu runsaasti myös uusia tehtävävelvoitteita ja odotuksia. Toimintaympäristön muutos lisää turvallisuuteen ja digitalisaatioon liittyviä panostustarpeita ja muuttuvat arvot panostustarpeita ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja julkiseen liikenteeseen.

Hallitusohjelmassa on useiden satojen miljoonien lisäpalveluvelvoitteita ja kustannuslisäyksiä kunnille. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus: ”Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet sekä kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti muuttamalla valtionosuuksia ja tai vastaavaa kiinteää määrärahaa 100-prosenttisesti taikka poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.” Kirjauksen konkreettinen toteutuminen on tässä vaiheessa epäselvää; olennaista on se, miten kustannusvaikutukset lasketaan ja miten ne kohdistuvat yksittäisille kunnille suhteessa kunnan saamaan kompensaatioon.

Kuntalain 110 §:n mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. 

Vuoden 2018 tilinpäätös oli -2,1 milj. euroa. Osavuosikatsauksessa 1-3 kk ennuste vuoden 2019 tilinpäätöksestä oli -1,4 milj. euroa. Kunnan sote-menojen 4 kk pohjalta tehty trendiennuste päätyy jopa 4 milj. euron ylitykseen. Mikäli kasvu jatkuisi trendin mukaisesti, kunnan tilinpäätös vuonna 2019 päätyisi yli -5 milj. euron alijäämään.

Vuosien 2020-2023 alijäämäennusteet raamilaskelman pohjalta ovat: -3,8 milj. e; -6 milj. euroa ja -6,2 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että taseeseen kertyneet ylijäämät tulisi käytettyä muutamassa vuodessa.  Raamilaskelma ja siihen liittyvä vaikutukset taseeseen liitteenä.

Raamilaskelman osalta on huomioitava, että siinä ei ole pystytty huomioimaan vielä esimerkiksi hallitusohjelman tuomia lisämenopaineita tai tuloja eikä täysimääräisesti vuodelle 2020 tulevaa palkkaratkaisua. Valtionosuuskasvu on tämän hetkisten tietojen mukaan merkittävä edellisiin vuosiin nähden. Tästäkään ei kuitenkaan ole vielä täyttä varmuutta ennen hallituksen budjettiesitystä.  Sote-menot sisältyvät raamiin +3 % kasvu-uralla. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista tekijää, mikä tasapainottaisi taloutta ns. automaattisesti. Päinvastoin väestön vähentymisestä johtuvat paineet valtionosuuksien ja verotulojen vähentymisen osalta voivat olla ennakoitua suurempia.

Valtuutetuille tehdyn kyselyn (huhtikuu) mukaan 54 % vastanneista oli sitä mieltä, että kunnassa tulee ryhtyä välittömästi säästötoimenpiteisiin alijäämän pienentämiseksi ja tilanteen ennakoimiseksi.

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Sen tulee ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.

Kunnan johtoryhmä on analysoinut kunnan kustannuseriä palvelualueittain sekä suhteessa vertailukuntiin. Kevään aikana tehdyssä valmistelussa oli löydettävissä vain muutaman sadantuhannen euron säästöt. Vertailutietojen pohjalta kunnan kustannusrakenne on edelleen varsin edullinen ja tehokas. Myöskään valtuustoryhmille tehdyn kyselyn pohjalta ei ole löytynyt sellaisia selkeitä, laajaa kannatusta saavia toimenpidekokonaisuuksia, joiden avulla taloutta voitaisiin merkittävämmin tasapainottaa suunnitelmavuosien aikana.

Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa sote-menoihin, järjestämisvastuun siirron jälkeen, ovat rajalliset. Suurin paine kohdistuu näin ollen kunnan oman päätöksenteon alaisiin palveluihin ja palveluverkkoon. Tähän analyysiin pohjautuen johtoryhmä on päätynyt siihen, että jatkovalmistelu tulee hajauttaa vastuutoimielimille osana talousarvion 2020 ja taloussuunnitelman 2020-22 valmistelua kuitenkin siten, että valmistelulle hyväksytään tavoitteet ja linjaukset.

Liitteenä olevien 10 -kohdan linjaustoimenpiteillä tavoitellaan yli 4 milj. euron vuosittaisia säästöjä sekä yli 15 milj. euron kertaluonteisen rahoituksen vapauttamista keskeisiin elinvoimapanostuksiin (investoinnit). Toimenpide-esitykset nojaavat kuntastrategiaan. Jatkovalmistelun linjaukset liitteenä.

Ehdotus valtuustolle:

Hyväksytään liitteen mukaiset jatkovalmistelun linjaukset, joiden kautta tavoitellaan kunnan taloudellisen tasapainotilan saavuttamista vuosien 2020-2023 aikana.

Keskeinen linjaus liittyy siihen, että kaikki kouluinvestoinnit keskeytetään välittömästi (lukuunottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia) ja hyvinvointivaliokunnalle annetaan tehtäväksi laatia aikataulutettu kokonaisesitys hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkosta vuoteen 2024. Valtuusto tekee päätökset palveluverkosta viimeistään keväällä 2020.

Kunnanhallitus antaa tarkemmat valmisteluohjeet valiokunnille vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020-2022 talouden tasapainotukseen liittyvien linjausten jatkovalmistelusta kokouksessaan 24.6.2019.

----------------

Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen esittelee talouden tasapainotusohjelman yhteistyötoimikunnalle.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Yhteistyötoimikunta käy läpi tasapainotusohjelman ja merkitsee asian tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Perustelut

-

Ehdotus

Hyväksytään liitteen mukaiset jatkovalmistelun linjaukset, joiden kautta tavoitellaan kunnan taloudellisen tasapainotilan saavuttamista vuosien 2020-2023 aikana.

Keskeinen linjaus liittyy siihen, että kaikki kouluinvestoinnit keskeytetään välittömästi (lukuunottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia) ja hyvinvointivaliokunnalle annetaan tehtäväksi laatia aikataulutettu kokonaisesitys hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkosta vuoteen 2024. Valtuusto tekee päätökset palveluverkosta viimeistään keväällä 2020.

Kunnanhallitus antaa tarkemmat valmisteluohjeet valiokunnille vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020-2022 talouden tasapainotukseen liittyvien linjausten jatkovalmistelusta kokouksessaan 24.6.2019.

Päätös

Erkki Arvila ehdotti Kati Pölösen ensimmäiseksi kannattamana,​ että päätösehdotuksen toiseksi viimeinen kappale muutetaan seuraavasti: "Keskeinen linjaus liittyy siihen,​ että kaikki kouluinvestoinnit keskeytetään lukuunottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia ja Hälvälän koulun lisäosan rakentamista. Hyvinvointivaliokunnalle annetaan tehtäväksi laatia aikataulutettu kokonaisesitys hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkosta vuoteen 2024. Valtuusto tekee päätökset palveluverkosta viimeistään keväällä 2020."

Puheenjohtaja totesi,​ että koska asiassa on tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava ehdotus,​ on asiasta äänestettävä: kunnanhallituksen ehdotus "jaa" ja Arvilan ehdotus "ei".-​ Äänestysehdotus hyväksyttiin.

Annetussa äänestyksessä annettiin 26 jaa-​ääntä ja 15 ei-​ääntä, 2 poissa. Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Osana kunnanvaltuuston 17.6.2019 hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa ja sen jatkotarkastelua on kirjattu: "HAT:n rooli arvioidaan".

Hollolan Asuntotalot Oy on Hollolan kunnan 100 % omistama tytäryhtiö. Yhtiö omistaa Hollolan Asuntotalot Oy omistaa Hollolassa 504 huoneistoa, joissa on asukkaita 797 (31.12.2018). Asuntokannasta noin 90 prosenttia on valtion tukemia arava- tai korkotukiasuntoja. Yhtiö on perustettu vuonna 1991.

Asunnot ovat kiinteistöissä, jotka on rakennettu vuosien 1969 - 2017 välillä; valtaosin 1980-1990 luvuilla. Pääosin asunnot ovat kerrostaloissa, mutta asuntoja on myös rivi- ja luhtitaloissa. Asuntojen keskimääräinen koko on n. 55 m2.

Asunnot sijaitsevat eri puolilla Hollolaa: Salpakankaalla, Soramäessä, Tiilikankaalla, Kankaantilalla, Hälvälässä ja Kalliolassa. Salpakankaalla sijaitsee 290 asuntoa 11 yhtiössä, Soramäessä 62 asuntoa, Tiilikankaalla 34 asuntoa, Hälvälässä 22, Kankaantilalla 16 ja Kalliolassa 13 asuntoa.

Vuokra-asuntojen käyttöaste oli vuoden 2018 aikana 95,3 %. Tyhjillään on noin 10 isompaa asuntoa, kolmioita ja neliöitä. Isompien asuntojen kysyntä on laskenut.

Hollolan Asuntotalot Oyn omistamista kohteista on teetetty arvio Realia Managementilla, raportti 6.2.2019. Raportissa kuvataan kiinteistöt ja arvioidaan niiden kuntoa, taloudellista tuottoa ja markkina-arvoa. Markkina-arvon määrityksessä ei ole otettu huomioon ARA-rajoituksia.

Arava-rahoituksella rakennetut vuokra-asunnot ovat valtiontukemia asuntoja, joiden asukasvalinnassa noudatetaan Asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksen asetuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. joita arvioidaan hakijan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella.

Arava-asuntojen vuokra määräytyy omakustannusperiaatteen mukaan, eli vuokralla katetaan pääasiassa vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä kiinteistön hoitokulut. Omakustannusperiaatetta noudatetaan laina-ajan, joka on noin 35 vuotta. Tämän jälkeen vuokraan sovelletaan samoja säännöksiä kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa on nostettu esiin HAT:n vuokrataso, mitä ei ole pidetty kilpailukykyisenä.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Konsernijaosto pyytää Hollolan Asuntotalot Oy:ltä seuraavat selvitykset syyskuun 2019 loppuun mennessä:

  • yhtiön investointiohjelma 2020-2025
  • yhtiön kokonaisvaltainen talousselvitys (kokonaistaloudellinen arvio yhtiön kyvystä rahoittaa toimintaa ja tulevia investointeja)
  • yhtiön SWOT-analyysi
  • yhtiön asuintaloluettelo: valmistumisvuosi ja ARA-sääntelyn päättyminen
  • yhtiön selvitys asuntojen vuokrahintojen kilpailukykyisyydestä

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 17.6.2019 hyväksynyt talouden tasapainotusohjelman jatkovalmistelulinjaukset. Jatkovalmistelu jakautuu kunnan eri toimielinten vastuulle niille kuuluvan vastuualuejaon mukaisesti. Kunnanhallitus antaa tarkemman ohjeistuksen vastuutuksesta kokouksessaan 24.6.2019.

Valmisteluvastuunjaon mukaisesti konsernijaoston valmisteluvastuu kohdentuu seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

  • Kunta keskittyy strategiseen omistukseen ja vaikuttavaan yhteistoimintaan

  • Kunta selkeyttää ja linjaa tavoitteitaan omistamisen ja yhteistoiminnan osalta

  • HAT:n rooli arvioidaan

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Konsernijaosto merkitsee tiedokseen jaoston valmisteluvastuulle kuuluvat aihealueet.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Kunnanhallitus 10.6.2019

Kunnan toimintaympäristön muutos on nopeaa ja laajaa. Viimeisen parin vuoden aikana on ensimmäistä kertaa tuotettu laajaa data-pohjaista väestöanalyysiä ja nostettu sitä myös laajempaan tietoisuuteen. Tilastoanalyysit syntyvyyden alentumisen ja muuttoliikkeen vaikutuksista ovat osoittaneet, ettei kysymys ole väliaikaisesta, vaan pysyvämmästä ja laajemmasta ilmiöstä. Samanaikaisesti väestö supistuu, keskittyy ja ikääntyy voimakkaasti. Liitteenä Timo Aron valtuustoseminaarin 5.6.2019 esitys aiheesta.

Tilastojen mukainen syntyvyys Hollolassa vuonna 2017 oli 184 lasta, mikä on  -67 lasta eli yli 25 % vähemmän, kuin vuonna 2010. Lukuvuonna 2018-19  1-9 lk oppilaiden määrä on yhteensä 2619, mutta oppilasmäärän, perustuen syntyvyystilastoon, ennustetaan lukuvuonna 2025-26 olevan  enää 2108 eli lähes 500 oppilasta vähemmän eli n. -20 %. Valtionosuudet vähenevät pelkästään tähän kehitykseen liittyen n. -4 milj. euroa.

Väestöllisillä tekijöillä on laajat vaikutukset kunnan osalta lähes kaikkeen: palvelujen kysyntään, työvoiman saatavuuteen, kustannusten lisäykseen sekä tulojen menetyksiin. Isossa kuvassa tapahtuvaan kehitykseen, kuten syntyvyyden alenemiseen kunnalla ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Kunta voi vaikuttaa lähinnä asukkaiden pysyvyyteen panostamalla elinvoimaa lisääviin tekijöihin. Muuttoliikkeen osalta kehyskunnan osalta olennainen merkitys on laajemmin alueen ja Lahden vetovoimalla.

Elinvoimapanostusten lisäksi kuntaan kohdistuu runsaasti myös uusia tehtävävelvoitteita ja odotuksia. Toimintaympäristön muutos lisää turvallisuuteen ja digitalisaatioon liittyviä panostustarpeita ja muuttuvat arvot panostustarpeita ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja julkiseen liikenteeseen.

Hallitusohjelmassa on useiden satojen miljoonien lisäpalveluvelvoitteita ja kustannuslisäyksiä kunnille. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus: ”Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet sekä kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti muuttamalla valtionosuuksia ja tai vastaavaa kiinteää määrärahaa 100-prosenttisesti taikka poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.” Kirjauksen konkreettinen toteutuminen on tässä vaiheessa epäselvää; olennaista on se, miten kustannusvaikutukset lasketaan ja miten ne kohdistuvat yksittäisille kunnille suhteessa kunnan saamaan kompensaatioon.

Kuntalain 110 §:n mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. 

Vuoden 2018 tilinpäätös oli -2,1 milj. euroa. Osavuosikatsauksessa 1-3 kk ennuste vuoden 2019 tilinpäätöksestä oli -1,4 milj. euroa. Kunnan sote-menojen 4 kk pohjalta tehty trendiennuste päätyy jopa 4 milj. euron ylitykseen. Mikäli kasvu jatkuisi trendin mukaisesti, kunnan tilinpäätös vuonna 2019 päätyisi yli -5 milj. euron alijäämään.

Vuosien 2020-2023 alijäämäennusteet raamilaskelman pohjalta ovat: -3,8 milj. e; -6 milj. euroa ja -6,2 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että taseeseen kertyneet ylijäämät tulisi käytettyä muutamassa vuodessa.  Raamilaskelma ja siihen liittyvä vaikutukset taseeseen liitteenä.

Raamilaskelman osalta on huomioitava, että siinä ei ole pystytty huomioimaan vielä esimerkiksi hallitusohjelman tuomia lisämenopaineita tai tuloja eikä täysimääräisesti vuodelle 2020 tulevaa palkkaratkaisua. Valtionosuuskasvu on tämän hetkisten tietojen mukaan merkittävä edellisiin vuosiin nähden. Tästäkään ei kuitenkaan ole vielä täyttä varmuutta ennen hallituksen budjettiesitystä.  Sote-menot sisältyvät raamiin +3 % kasvu-uralla. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista tekijää, mikä tasapainottaisi taloutta ns. automaattisesti. Päinvastoin väestön vähentymisestä johtuvat paineet valtionosuuksien ja verotulojen vähentymisen osalta voivat olla ennakoitua suurempia.

Valtuutetuille tehdyn kyselyn (huhtikuu) mukaan 54 % vastanneista oli sitä mieltä, että kunnassa tulee ryhtyä välittömästi säästötoimenpiteisiin alijäämän pienentämiseksi ja tilanteen ennakoimiseksi.

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Sen tulee ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.

Kunnan johtoryhmä on analysoinut kunnan kustannuseriä palvelualueittain sekä suhteessa vertailukuntiin. Kevään aikana tehdyssä valmistelussa oli löydettävissä vain muutaman sadantuhannen euron säästöt. Vertailutietojen pohjalta kunnan kustannusrakenne on edelleen varsin edullinen ja tehokas. Myöskään valtuustoryhmille tehdyn kyselyn pohjalta ei ole löytynyt sellaisia selkeitä, laajaa kannatusta saavia toimenpidekokonaisuuksia, joiden avulla taloutta voitaisiin merkittävämmin tasapainottaa suunnitelmavuosien aikana.

Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa sote-menoihin, järjestämisvastuun siirron jälkeen, ovat rajalliset. Suurin paine kohdistuu näin ollen kunnan oman päätöksenteon alaisiin palveluihin ja palveluverkkoon. Tähän analyysiin pohjautuen johtoryhmä on päätynyt siihen, että jatkovalmistelu tulee hajauttaa vastuutoimielimille osana talousarvion 2020 ja taloussuunnitelman 2020-22 valmistelua kuitenkin siten, että valmistelulle hyväksytään tavoitteet ja linjaukset.

Liitteenä olevien 10 -kohdan linjaustoimenpiteillä tavoitellaan yli 4 milj. euron vuosittaisia säästöjä sekä yli 15 milj. euron kertaluonteisen rahoituksen vapauttamista keskeisiin elinvoimapanostuksiin (investoinnit). Toimenpide-esitykset nojaavat kuntastrategiaan. Jatkovalmistelun linjaukset liitteenä.

Päätösehdotus

Ehdotus valtuustolle:

Hyväksytään liitteen mukaiset jatkovalmistelun linjaukset, joiden kautta tavoitellaan kunnan taloudellisen tasapainotilan saavuttamista vuosien 2020-2023 aikana.

Keskeinen linjaus liittyy siihen, että kaikki kouluinvestoinnit keskeytetään välittömästi (lukuunottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia) ja hyvinvointivaliokunnalle annetaan tehtäväksi laatia aikataulutettu kokonaisesitys hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkosta vuoteen 2024. Valtuusto tekee päätökset palveluverkosta viimeistään keväällä 2020.

Kunnanhallitus antaa tarkemmat valmisteluohjeet valiokunnille vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020-2022 talouden tasapainotukseen liittyvien linjausten jatkovalmistelusta kokouksessaan 24.6.2019.

Päätös:

Erkki Arvila ehdotti Kati Pölösen kannattamana, että päätösehdotuksen toiseksi viimeinen kappale muutetaan seuraavasti: "Keskeinen linjaus liittyy siihen, että kaikki kouluinvestoinnit keskeytetään lukuunottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia ja Hälvälän koulun lisäosan rakentamista. Hyvinvointivaliokunnalle annetaan tehtäväksi  laatia aikataulutettu kokonaisesitys hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkosta vuoteen 2024. Valtuusto tekee päätökset palveluverkosta viimeistään keväällä 2020."

Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava ehdotus, on asiasta äänestettävä: kunnanjohtajan ehdotus "jaa" ja Arvilan ehdotus "ei".- Äänestysehdotus hyväksyttiin.

Annetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä ja 3 ei-ääntä. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.

Valtuusto 17.6.2019

Hyväksytään liitteen mukaiset jatkovalmistelun linjaukset, joiden kautta tavoitellaan kunnan taloudellisen tasapainotilan saavuttamista vuosien 2020-2023 aikana.

Keskeinen linjaus liittyy siihen, että kaikki kouluinvestoinnit keskeytetään välittömästi (lukuunottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia) ja hyvinvointivaliokunnalle annetaan tehtäväksi laatia aikataulutettu kokonaisesitys hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkosta vuoteen 2024. Valtuusto tekee päätökset palveluverkosta viimeistään keväällä 2020.

Kunnanhallitus antaa tarkemmat valmisteluohjeet valiokunnille vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020-2022 talouden tasapainotukseen liittyvien linjausten jatkovalmistelusta kokouksessaan 24.6.2019.

Päätös:

Erkki Arvila ehdotti Kati Pölösen ensimmäiseksi kannattamana,​ että päätösehdotuksen toiseksi viimeinen kappale muutetaan seuraavasti: "Keskeinen linjaus liittyy siihen,​ että kaikki kouluinvestoinnit keskeytetään lukuunottamatta akuutteja sisäilmakorjauksia ja Hälvälän koulun lisäosan rakentamista. Hyvinvointivaliokunnalle annetaan tehtäväksi laatia aikataulutettu kokonaisesitys hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkosta vuoteen 2024. Valtuusto tekee päätökset palveluverkosta viimeistään keväällä 2020."

Puheenjohtaja totesi,​ että koska asiassa on tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava ehdotus,​ on asiasta äänestettävä: kunnanhallituksen ehdotus "jaa" ja Arvilan ehdotus "ei".-​ Äänestysehdotus hyväksyttiin.

Annetussa äänestyksessä annettiin 26 jaa-​ääntä ja 15 ei-​ääntä, 2 poissa. Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

-----------

Kunnanhallitus 24.6.2019

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 17.6.2019 hyväksynyt talouden tasapainotusohjelman jatkovalmistelulinjaukset. Jatkovalmistelu jakautuu kunnan eri toimielinten vastuulle niille kuuluvan vastuualuejaon mukaisesti. Liitteenä tarkennettu valmisteluvastuunjako.

Kuntalain mukaisesti kunnanhallitus vastaa mm. kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, kunnan henkilöstöpolitiikasta, toimintojen yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta.

Valmisteluvastuunjaon mukaisesti kunnanhallituksen valmisteluvastuu kohdentuu seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

  • Kokonaisanalyysi kunnan taloudesta

  • Talouden tasapainotus lyhyellä tähtäimellä: analysointi, priorisointi ja karsinta

  • Kunta on aktiivinen toimija sote-palvelujen kulukehityksen hallinnassa

  • Henkilöstön osaamista (suhteessa toimintaympäristön) muutokseen arvioidaan aktiivisesti

Konsernijaosto valmistelee kunnanhallitukselle:

  • Kunta keskittyy strategiseen omistukseen ja vaikuttavaan yhteistoimintaan

  • Kunta selkeyttää ja linjaa tavoitteitaan omistamisen ja yhteistoiminnan osalta

  • HAT:n rooli arvioidaan

Kunnanhallitus osallistuu päätöksentekovastuujaon mukaisesti seuraavien asioiden valmisteluun:

  • Kunta pyrkii välttämään omia kiinteistöinvestointeja vaihtoehtoisin palvelumallein (mm. palveluseteli, investorit, vuokraus)
  • Kunnanviraston toimistotilat sijoittuvat pääosin olemassa oleviin kunnan tiloihin

  • Yhteisöllinen kirjasto muodostaa julkisten palvelujen keskeisimmän toimipisteen; sen toimintakonseptin kautta tehostetaan kunnan palveluja ja palveluohjausta

  • Jokainen täytettävä tehtävä arvioidaan suhteessa yksikön/organisaation osaamisvajeeseen ja kriittisimpien tehtävien resurssivajeeseen

  • Palvelupisteiden väheneminen edellyttää henkilöstön siirtoa työyksiköiden välillä ja eläköitymisen hyödyntämistä osana kysynnän muutoksia

  • Nuorten työelämävalmiuksien ja –harjoittelumahdollisuuksien lisääminen

  • Vaikuttava hyvinvoinnin- ja terveydenedistämistyö:

    • Kunta keskittyy keskeisimpiin (volyymi: määrä/eurot) haasteisiin ja etsii niihin vaikuttavimpia, systemaattisia toimintamalleja

    • Yhdyspintatyö määritellään (roolit, vastuut) soten kanssa sujuvien prosessien ja vaikuttavuuden lisäämiseksi

    • Kunnan organisaation muutostarpeita arvioidaan suhteessa vaikuttavan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tavoitetilaan 1.6.2021 valtuustokauden alkuun

  • Yksityisrahoitteisten investointien edistämiseen kehitetään malleja ja kumppanuussopimuksia

  • Kunnanviraston kiinteistön tilalle haetaan yksityistä investointia, jonka synnyttämisessä kunta voi olla mukana kaikkia kuntalaisia palvelevan tilan/tilojen osalta
  • Nostavan seisakkeen toteuttaminen

Kunnanhallitukselle kuuluu kokonaisvastuu taloudenhoidosta. Tähän vastuuseen liittyen kunnanhallitus kokoaa valiokunnille ja jaostoille annetut valmisteluvastuuasiat ja arvioi lopullisesti niiden kokonaistalousvaikutuksia.

Lisäksi osana kevään tarkastelua ja myös arviointikertomuksessa on nostettu esille kunnan pito- ja vetovoiman tarkastelutarve. Kunnan muuttoliikkeestä on tehty ulkopuolinen selvitys (FCG) vuonna 2016. Selvityksen perusteella kuntaan muuton keskeisimmät syyt olivat: asuminen (tontin sopivuus ja alueen rauhallisuus), elämäntilanne ja perhe sekä työpaikka. Vastaavasti poismuuton keskeisimmät selittävät tekijät olivat: elämäntilanne ja perhe, asuminen (muutto isompaan, asumisen kustannukset) sekä työpaikka ja opiskelu.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Kunnanhallitus:

  • hyväksyy liitteenä olevan yksityiskohtaisemman valmisteluvastuunjaon koskien talouden tasapainotusohjelman jatkovalmistelua 
  • ohjeistaa toimielimiä käynnistämään valmistelun välittömästi; tavoitteena on saada osaksi talousarvio ja -suunnitelmakäsittelyä mahdollisimman monta aihekokonaisuutta (ml. tavoitteet ja mittarit)
  • ohjeistaa toimielimiä laatimaan asiakokonaisuuksista ennakkovaikutusten arviointia ml. taloudelliset vaikutukset (liite/Kuntaliiton ohjeistus)

Kunnanhallitus käy lähetekeskustelun koskien kunnanhallituksen vastuualueelle kuuluvien asiakokonaisuuksien valmistelua ja käsittelyaikataulutusta.

 

Päätös

Keskustelun kuluessa Ilpo Markkola ehdotti, että päätökseen lisätään seuraavaa: ”Kaikki keinot kyläkoulujen hyödyntämiseksi tulisi selvittää palveluverkkoselvityksen yhteydessä.” Ehdotus raukesi, koska sitä ei kannatettu.

Kunnanjohtajn ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi

Perustelut

Osana valtuuston hyväksymää talouden tasapainottamisohjelmaa tarkastellaan kaikkien palvelualueiden osalta palvelualueen tulo- ja menorakennetta sekä mahdollisia lyhyen ja pitkän tähtäimen tasapainottamiskeinoja. 

Konsernipalveluiden palvelualue on kunnanhallituksen alaisuudessa, joten kustannusrakennetarkastelu käsitellään kunnanhallituksessa. Palvelualuejohtajana toimii talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi.

Kustannusrakennetarkastelun mukaan konsernipalveluiden toimintatulot ovat alustavassa v. 2020 talousarvioehdotuksessa  2,3 milj. euroa ja toimintamenot 5,5 milj .euroa.  

Tarkempi tarkastelu sekä alustava ehdotus vuoden 2020 talousarvion tuloista ja menoista esitellään kokouksessa. Lopullinen talousarvioehdotus käsitellään kunnanhallituksessa marraskuussa. 

Talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi esittelee asiaa kokouksessa.

 

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Kunnanhallitus merkitsee kustannusrakennetarkastelun tiedoksi ja antaa tarvittavat evästykset vuoden 2020 talousarvion ja tasapainottamistoimenpiteiden valmisteluun. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Kunnanhallitus antoi evästyksenään, että koska konsernipalvelut tuottaa muille palvelualueille yhteisiä tukipalveluja ja kehittää yhteisiä palveluja, tämä hyödyntää myös muita palvelualueita. Kustannusten lisäys voidaan tällä perusteella hyväksyä. 

Valmistelija

Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi

Perustelut

Valtuustoseminaari talouden tasapainotusohjelmaan ja vuoden 2020 talousarvioon liittyen pidetään 10.10.2019. Seminaariin liittyvää oheismateriaalia lähetetään yhteistyötoimikunnalle tiedoksi sähköpostilla sitä mukaa, kun sitä valmistuu. 

Palvelualuejohtajat esittelevät yhteistyötoimikunnan kokouksessa ko. asioita omien palvelualueidensa osalta. 

Ehdotus

Esittelijä

Minna Hutko, henkilöstöpäällikkö, minna.hutko@hollola.fi

Yhteistyötoimikunta käy läpi Hollolan kunnan talouden tasapainotusohjelman ja vuoden 2020 talousarvion valmistelun tämän hetkisen tilanteen ja merkitsee sen tiedoksi. 

Päätös

Yhteistyötoimikunta kävi läpi Hollolan kunnan talouden tasapainotusohjelman ja vuoden 2020 talousarvion valmistelun tämän hetkisen tilanteen ja merkitsi sen tiedoksi. 

Valmistelija

Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi

Perustelut

.

Ehdotus

Esittelijä

Minna Hutko, henkilöstöpäällikkö, minna.hutko@hollola.fi

Yhteistyötoimikunta käy läpi Hollolan kunnan talouden tasapainotusohjelman ja vuoden 2020 talousarvion valmistelun tämän hetkisen tilanteen ja merkitsee sen
tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

 

Valmistelija

Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi

Perustelut

Osana kunnanvaltuuston 17.6.2019 hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa ja sen jatkotarkastelua on kirjattu: "HAT:n rooli arvioidaan". Konsernijaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan 24.6.2019. 

Hollolan Asuntotalot Oy on Hollolan kunnan 100 % omistama tytäryhtiö. Yhtiö omistaa Hollolan Asuntotalot Oy omistaa Hollolassa 504 huoneistoa, joissa on asukkaita 797 (31.12.2018). Asuntokannasta noin 90 prosenttia on valtion tukemia arava- tai korkotukiasuntoja. Yhtiö on perustettu vuonna 1991.

Asunnot ovat kiinteistöissä, jotka on rakennettu vuosien 1969 - 2017 välillä; valtaosin 1980-1990 luvuilla. Pääosin asunnot ovat kerrostaloissa, mutta asuntoja on myös rivi- ja luhtitaloissa. Asuntojen keskimääräinen koko on n. 55 m2.

Asunnot sijaitsevat eri puolilla Hollolaa: Salpakankaalla, Soramäessä, Tiilikankaalla, Kankaantilalla, Hälvälässä ja Kalliolassa. Salpakankaalla sijaitsee 290 asuntoa 11 yhtiössä, Soramäessä 62 asuntoa, Tiilikankaalla 34 asuntoa, Hälvälässä 22, Kankaantilalla 16 ja Kalliolassa 13 asuntoa.

Vuokra-asuntojen käyttöaste oli vuoden 2018 aikana 95,3 %. Tyhjillään on noin 10 isompaa asuntoa, kolmioita ja neliöitä. Isompien asuntojen kysyntä on laskenut.

Hollolan Asuntotalot Oyn omistamista kohteista on teetetty arvio Realia Managementilla, raportti 6.2.2019. Raportissa kuvataan kiinteistöt ja arvioidaan niiden kuntoa, taloudellista tuottoa ja markkina-arvoa. Markkina-arvon määrityksessä ei ole otettu huomioon ARA-rajoituksia.

Arava-rahoituksella rakennetut vuokra-asunnot ovat valtiontukemia asuntoja, joiden asukasvalinnassa noudatetaan Asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksen asetuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. joita arvioidaan hakijan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella.

Arava-asuntojen vuokra määräytyy omakustannusperiaatteen mukaan, eli vuokralla katetaan pääasiassa vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä kiinteistön hoitokulut. Omakustannusperiaatetta noudatetaan laina-ajan, joka on noin 35 vuotta. Tämän jälkeen vuokraan sovelletaan samoja säännöksiä kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa on nostettu esiin HAT:n vuokrataso, mitä ei ole pidetty kilpailukykyisenä

Konsernijaosto on osana talouden tasapainottamisohjelman täytäntöönpanoa pyytänyt kokouksessaan 24.6.2019  Hollolan Asuntotalot Oy:ltä seuraavat selvitykset: 

  • yhtiön investointiohjelma 2020-2025
  • yhtiön kokonaisvaltainen talousselvitys (kokonaistaloudellinen arvio yhtiön kyvystä rahoittaa toimintaa ja tulevia investointeja)
  • yhtiön SWOT-analyysi
  • yhtiön asuintaloluettelo: valmistumisvuosi ja ARA-sääntelyn päättyminen
  • yhtiön selvitys asuntojen vuokrahintojen kilpailukykyisyydestä

 

Yhtiö on toimittanut selvitykset, jotka liitteenä. Hollolan Asuntotalot Oy:n toimitusjohtaja Reijo Reponen ja hallituksen puheenjohtaja Tatu Söyrilä esittelevät kokouksessa asiaa. 

Yhtiön toimittamat selvitykset ovat yhtiön itsensä laatimia. Arvioinnin tueksi on tarkoituksenmukaista tarkastella yhtiötä myös riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan tekemän arvioinnin kautta. 

 

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Konsernijaosto 

1. merkitsee yhtiön laatimat selvitykset tiedoksi

2. antaa tarvittaessa evästykset yhtiölle

3. päättää antaa konsernipalveluiden tehtäväksi tilata ulkopuolinen selvitys/arviointi osana talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvää arviointia

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. Konsernijaosto päätti pyytää elinvoiman palvelualueelta selvityksen HAT-arvioinnin yhteensovittamisesta kaavoitukseen ja asunto-ohjelmaan. Lisäksi konsernijaosto päätti antaa konsernipalveluiden tehtäväksi tilata ulkopuolisen arvioinnin. 

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi
Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi

Perustelut

Kunnanvaltuusto on päätöksellään 17.6.2019 linjannut talouden tasapainotustoimenpiteitä jatkovalmistelun pohjaksi. Jatkovalmistelun tavoitteeksi on asetettu kunnan taloudellisen tasapainotilan saavuttaminen vuosien 2020-2023 aikana.

Osana ohjeistusta on akuuttina toimenpiteenä valiokunnille ja kunnanhallitukselle annettu tehtäväksi toimintamenoerien analysointi, priorisointi, säästöt ja tasapainotus talousarvion 2020 osalta. Pidemmän aikajänteen tavoitteeksi asetettiin rakenteelliset muutokset, elinvoimaan panostaminen, valmistelu/jäsentäminen taloussuunnitelman 2020-2022 osalta.

Valmistelu on tapahtunut valtuustoon linjaamalla tavalla ja valtuuston linjaamien 42 kohdan osalta pääosin kaikissa on myös edetty.

Kunnan resursseista johtuen syksyn 2019 valmistelu on keskittynyt vuoden 2020 talousarvioon sekä taloussuunnitelmavuosien ikärakenteen muutosten ennakointiin sekä palveluverkon valmisteluun.

Valtuuston linjausten jälkeen, syksyn 2019 aikana kunnan taloudellinen tilanne on heikentynyt kahdesta ennakoimattomasta syystä; verotulokertymä on ollut poikkeuksellisen heikkoa ja sosiaali- ja terveysmenojen kasvu poikkeuksellisen suurta. Näihin tekijöihin liittyen talousarviosta on vähennetty verotuloja 2,6 milj. euroa ja lisätty sosiaali- ja terveysmenoihin 3 milj. euroa. Vuoden 2019 tilinpäätösennuste on -4,4 milj. euroa.

Vuoden 2019 talouden heikentyminen on vaikuttanut suoraan vuoden 2020 talouspohjaan siten, että talousarvio on jäänyt alijäämäiseksi -1,1 milj. euroa ja toteutumaan liittyvät riskit ovat kasvaneet (sote-menojen kasvuvaraus 1,1 milj. euroa). Verotulojen osalta oletus on, että kuntien verotulokertymän lasku vuonna 2019 johtuu pitkälti tuloverotuksen järjestelmämuutoksista (verokorttiuudistus, tulorekisteri), mikä myöhentää verotulojen kertymistä ja aiheuttaa ensi vuodelle ”rytmihäiriön” ja vaikeuttaa ennustettavuutta.

Toisaalta kuntien tilanne on edelleen laajasti suurten linjojen osalta pimennossa, koska sote-uudistuksen tavoiteaikataulu ja uudistuksen keskeinen sisältö kuntatalousvaikutuksineen on kaikin osin epäselvä ja osin ennakoimaton.

Kunnanhallitus käsittelee talousarvioehdotusta valtuustolle 25.11.2019. Samassa yhteydessä on syytä todeta seuraavat johtopäätelmät:

  • vuoden 2020 talousarvio on alijäämäinen samoin kuin kaikki suunnitelmavuodet 2020-2023
  • valiokuntien ja kunnanhallituksen talousarvion käsittelyssä ei ole ollut löydettävissä sellaisia merkittävämpiä kustannuseriä, joista luopumalla kuntataloutta olisi voitu riittävällä tavalla tasapainottaa
  • ilman valtuuston 17.6.2019 linjaavien toimenpiteiden lisäksi tehtäviä, kuntataloutta nopeammin tasapainottavia toimenpiteitä kunnan kertyneet ylijäämät tulevat ”syötyä” taloussuunnitelmavuosien aikana

Edellä esitettyyn perustuen talouden kokonaisvaltaista jatkotarkastelua on tarkoituksenmukaista syventää ja laajentaa.

Kuntalain mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kuntastrategian 9.4.2018. Kuntastrategia on kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoite-asiakirja. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Tarkistus ei vaadi strategian uudelleen laatimista vaan toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten huomioon ottamista kunnan pitkän aikavälin tavoitteissa.

Talouden jatkotarkasteluun on tarkoituksenmukaista kytkeä valtuuston 9.4.2018 hyväksymän kuntastrategian tarkistus, jolloin asiakirjat ovat keskenään synkronissa.

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

 Kunnanhallitus perustaa kuntastrategia- ja taloustyöryhmän. Työryhmään nimetään:

  • Jarkko Niemi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
  • Juha Rehula, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja
  • Jarmo Talvitie, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja
  • Eero Virta, kunnanhallituksen puheenjohtaja
  • Ilpo Markkola, kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja
  • Markku Pulkkanen, hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja
  • Miikka Lönnqvist, elinvoimavaliokunnan puheenjohtaja
  • Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja
  • Matti Ruotsalainen, hyvinvointijohtaja
  • Heli Randell, elinvoimajohtaja
  • Minna Hutko, henkilöstöpäällikkö
  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja

Kunnanhallitus nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ryhmälle.

Työryhmän tehtävänä on pyrkiä laajentamaan ja syventämään kuntatalouden vuosien 2020-2023 jatkotarkastelua sekä määrittää taloustasapainon saavuttamisen vaatimia lisätoimenpiteitä sekä päivittää vuonna 2018 hyväksytty kuntastrategia vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia.

 

Päätös

Kunnanhallitus päätti, että kuntastrategia- ja taloustyöryhmää ei perusteta.

Todettiin, että  kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta.

Valmistelija

Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, hanna.hurmola-remmi@hollola.fi
Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Konsernijaosto on kokouksessaan 18.11.2019 (111 §) päättänyt osana talouden tasapaino-ohjelmaa antaa konsernipalveluiden tehtäväksi tilata ulkopuolisen selvityksen/arvioinnin. Lisäksi elinvoiman palvelualueelta päätetty pyytää selvitys HAT-arvioinnin yhteensovittamisesta kaavoitukseen ja asunto-ohjelmaan. 

Hollolan Asuntotaloja koskeva arviointi kilpailutettiin. Tarjousta pyydettiin 12.12.2019 tarjouspyynnöllä seuraavista asiakokonaisuuksista: 

Talousanalyysi:
- omaisuuden arvo ja mahdollinen myyntihinta
- tulevaisuuden investointien suhde yhtiön taloudelliseen asemaan, yhtiön kyky selviytyä
tulevista investoinneista, arvio lainamäärän kasvusta

Realisointivaihtoehdot
- omistajan kannalta taloudellisesti paras vaihtoehto mahdollisen realisoinnin osalta – myynti
kokonaisuudessaan, myynti osina esim. ara-vapausten suhteessa, realisointiajankohdan
analysointi

Omistuksen säilyttäminen
- säilyttämisen osalta keskeiset suunnitelmat, reunaehdot ja suositukset, millä ehdoilla kunnan
kannattaa säilytää yhtiö omistuksessaan

Ara-rajoitusten analysointi - millaisia mahdollisuuksia on vapautua rajoituksista

Kilpailutuksen voitti Inspira Oy. 

Arviointiraportti on valmistunut 19.3.2020.

Inspira on laatinut Hollolan kunnan ja HAT:n antamien lähtötietoihin perustuvan taloudellisen mallin yhtiön taloudesta. Taloudellisen mallin avulla on tehty ennuste
yhtiön taloudesta vuosille 2020 2029. Talousennuste on sisältänyt herkkyystarkasteluja, joilla on tarkasteltu inflaation, käyttöasteen, korkotason sekä investointien
laajuuden ja hinnan muutosten vaikutuksia yhtiön talouteen vuosina 2020-2029. Taloudellisella mallilla on myös tehty skenaario tarkasteluja yhtiön omaisuuden
realisointivaihtoehdoista. Yhtiön kiinteistöille, asunto-osakkeille sekä kunnan omistamille As Oy Hollolan Tervasmiilun osakkeille on tehty arvonmääritys tuottoarvomenetelmällä.
Inspira on analysoinut myös kunnan mahdollisuuksia saada vapautukisa ARA rajoituksiin ja Inspira on tehnyt analysoinneista johtopäätöksiä ja laatinut raportin Hollolan kunnan käyttöön.

Arviointiraportti liitteenä.  

Kokouksessa Inspira Oy:n asiantuntijat esittelevät asiaa (etäyhteys).

Arvioinnin keskeiset johtopäätökset ovat seuraavat: 

  • Yhtiö tarvitsee 2,4 miljoonaa euroa lisärahoitusta ennustejaksolla 2020 - 2029, mikäli asuntojen käyttöaste ei nouse
  • Omaisuuden tuottoarvo voimassa olevilla vuokratasoilla on noin 11,4 -2,8 miljoonaa euroa
  • ARA tekee päätöksen rajoituksista vapauttamisesta perustuen kokonaisarvioon yhtiön ja kohteen tilanteesta
  • Omaisuutta realisoidessa tulee pohtia, halutaanko pitää asunto-osakkeita tai peruskorjata suurempia kohteita
  • Koko yhtiöstä luopuminen johtaa kunnan päätösvallan menettämiseen asuntopolitiikassa
  • ARA-rajoitteet vaikuttavat kohteiden myytävyyteen ja kauppahintaan

Kokouksessa Inspira Oy:n asiantuntijat esittelevät asiaa (etäyhteys).

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Konsernijaosto merkitsee tiedokseen HAT:n taloudellisen arvioinnin.

HAT:n omistajapolittiset linjaukset on saatettava valtuuston arvioitavaksi.

Hollolan kunnalla on vuokra-asutoyhtiön osalta on määriteletävissä vaihtoehdot:

  • Pitää vuokra-asuntoyhtiö kunnan omistuksessa
    •  Pitää vuokra-asuntokantaa nykyisessä laajuudessa peruskorjaamalla kiinteistöjä tarpeen mukaan
    • Pitää vuokra-asuntokantaa nykyisessä laajuudessa; peruskorjaamalla, osin luopumalla, osin uudisrakentamalla
    • Lisätä vuokra-asuntokantaa (uudistuotanto) ja peruskorjata olemassa olevaa asuntokantaa 
  • Luopua vuokra-asuntoyhtiöstä
    • Kerralla toiselle ARA-kelpoiselle 
    • Vähitellen, kun vuokratalo vapautuu ARA-rajoituksista

Konsernijaosto suosittaa, että kunnanvaltuuston kantaa jatkovalmisteltavasta vaihtoehdosta käsitellään seuraavassa valtuustoseminaarissa. Valttavaa vaihtoehtoa ryhdytään senjälkeen jatkovalmistelemaan.

 

 

Päätös

Konsernijaosto merkitsee arvioinnin tiedoksi ja suosittaa omana linjauksenaan, että kunta

  • Pitää vuokra-asuntoyhtiö kunnan omistuksessa peruskorjaamalla, osin luopumalla, osin uudisrakentamalla siten, että lisärahoitustarve on mahdollisimman pieni.

Konsernijaosto antaa asian valtuuston arvioitavaksi. 

Valmistelija

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

HAT:n linjauksia käsiteltiin valtuustoseminaarissa 5.10.2020. Alunperin linjauksia oli tarkoitus käsitellä kesäkuun seminaarissa, mutta talouteen liittyvistä tarkastelutarpeista ja Koronasta johtuen käsittely siirtyi.

Valtuustoryhmien yhtinen näkemys 5.10.2020 oli, että HAT:n toimintaa jatkokehitetään1 B vaihtoehdon mukaisesti eli konsernijaoston suosittaman vaihdoehdon mukaisesti.

Tämä tarkoittaa, että yhtiön heikoimmasta kiinteistökannasta (sijainti, korjausaste) pyritään luopumaan (myymällä tai purkamalla), muuta rakennuskantaa korjataan ja ylläpidetään sekä vetovoimaa lisätään ja uusien vuokra-asuntojen rakentamista harkitaan. Yhtiö ei lähtökohtaisesti vaadi lisärahoitusta/lisätakauksia toimintaansa. Yhtiön rahoitustarpeita tuetaan vapautetun ARA-asuntokannan myymisellä ja yksittäisten asunto-osakkeiden myynnillä.

HAT:n hallitus on 16.4.2020 käsitellessään Inspira Oy:n selvitystä esittänyt, että yhtiölle annettaisiin lupa myydä Koulurinteentie 1 ja 3, sekä Vanhantalontie 4.

Elinvoiman palvelualue/kaavoitus on todennut:

  • Kunta on luovuttanut rakennukset Koulurinteentie 1 ja 3 ja Vanhantalontie 4 korvauksetta HAT:lle (apporttiomaisuuden luovutuskirja 2009)
  • Tilan RN:o 24:78 maapohjan, missä rakennukset sijaitsevat,  omistus on tulkinnallinen. Kunnan näkemyksen mukaan kunta omistaa maapohjan, vaikka maanvuokrasopimusta ei ole. Tätä tulkintaa tukee se seikka, että yhtiö ei ole maksanut kiinteistöveroa (kunnan omistamasta maasta ei makseta kiinteistöveroa)
  • Kunta voi aloittaa kaavoituksen omistamatta rakennuksia. Kunnan kaavoitusohjelmassa tila RN:o 24:78 kuuluu alueeseen, jonka kaavoitus on mainittu kaavoitusohjelmassa 2022 alkavissa kaavoituskohteissa
  • Kiinteistö sijaitsee keskusta-alueella; maapohjan omistus tulee pitää kunnalla (ainakin siihen saakka, kunnes alue kaavoitettu)

 

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Konsernijaosto toteaa, että:

  • Hollolan Asuntotalot Oy:n toiminta kunnan 100 % omistamana vuokra-asuntoyhtiönä jatkuu.
  • Yhtiön tulee kehittää toimintaansa siten, että yhtiö ei lähtökohtaisesti tarvitse lisärahoitusta/kunnan takausta toimintaansa. Tämä tarkoittaa, että omistusta arvioidaan aktiviisesti ennakoiden ja kokonaisvaltaisesti. Yhtiö voi luopua osasta rakennuskantaa  myymällä tai purkamalla. Myös uudisrakennustarvetta tulee arvioida suhteessa asuntomarkkinoihin.  
  • Yhtiön tulee laatia linjausta vastaavan suunnitelman 2020-2029 (peruskorjattavat, purettavat, uudisrakennettava), mikä sisältää myös taloustarkastelun/kassavirtatarkastelun ml. kh:n ja konsernijaoston jo antamat päätökset (mm. yksittäisten asunto-osakkeiden myyntitulon ja Harmaalepän myyntitulon käyttö investointitarpeisiin)
  • Purettavien kohteiden osalta tulee hakea ARA-avustusta ja suunnitella prosessi siten, että asukkaille on löydettävissä/osoitettavissa korvaavia asumisen vaihtehtoja
  • Yhtiön tulee laatia asuntojen vetovoimaisuutta lisäävän suunnitelma (keskeiset toimenpiteet) sekä markkinointisuunnitelma 

Suunnitelmat tulee esittää konsernijaostolle vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä.

Koulurinteentie 1 ja 3, sekä Vanhantalontie 4 osalta konsernijaosto ei anna myyntilupaa, koska kiinteistöt sijaitsevat keskusta-alueella, jonka kaavoitus on tulossa vireille. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Turkka Rantanen, hallinto- ja talousjohtaja, turkka.rantanen@hollola.fi

Perustelut

Konsernijaosto on kokouksessaan 19.10.2020 §72 käsitellyt HAT Oy:n toiminnallisia linjauksia.

Konsernijaosto totesi, että:

  • Hollolan Asuntotalot Oy:n toiminta kunnan 100 % omistamana vuokra-asuntoyhtiönä jatkuu.
  • Yhtiön tulee kehittää toimintaansa siten, että yhtiö ei lähtökohtaisesti tarvitse lisärahoitusta/kunnan takausta toimintaansa. Tämä tarkoittaa, että omistusta arvioidaan aktiivisesti ennakoiden ja kokonaisvaltaisesti. Yhtiö voi luopua osasta rakennuskantaa myymällä tai purkamalla. Myös uudisrakennustarvetta tulee arvioida suhteessa asuntomarkkinoihin.  
  • Yhtiön tulee laatia linjausta vastaavan suunnitelman 2020-2029 (peruskorjattavat, purettavat, uudisrakennettava), mikä sisältää myös taloustarkastelun/kassavirtatarkastelun ml. kh:n ja konsernijaoston jo antamat päätökset (mm. yksittäisten asunto-osakkeiden myyntitulon ja Harmaalepän myyntitulon käyttö investointitarpeisiin)
  • Purettavien kohteiden osalta tulee hakea ARA-avustusta ja suunnitella prosessi siten, että asukkaille on löydettävissä/osoitettavissa korvaavia asumisen vaihtoehtoja
  • Yhtiön tulee laatia asuntojen vetovoimaisuutta lisäävän suunnitelma (keskeiset toimenpiteet) sekä markkinointisuunnitelma 

Suunnitelmat tulee esittää konsernijaostolle vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä.

Koulurinteentie 1 ja 3, sekä Vanhantalontie 4 osalta konsernijaosto ei anna myyntilupaa, koska kiinteistöt sijaitsevat keskusta-alueella, jonka kaavoitus on tulossa vireille. 

Yhtiön hallitus on käsitellyt toimenpiteitä kokouksessaan 17.12.2020 ja päätynyt anomaan Aralta vapautukset käyttö- ja luovutusrajoituksiin, sekä vuokranmääritysrajoituksiin; Söyriläntie, Kansankuja 6, Kansankatu 1, Tiilijärventie 7AB, Setäläntie 1 ja Setäläntie 5 kiinteistöille.

Lisäksi yhtiö on valmistellut kiinteistöjärjestelyjä joihin liittyen yhtiö hakee konsernijaoston linjausta kahden kiinteistön osalta. 

Kokouksessa suunnitelmia esittelee yhtiön toimitusjohtaja Reijo Reponen.

Hallintosäännön mukaisesti konsernijaosto antaa kunnan ennakkokannan konserniohjeen edellyttämissä asioissa, kuten kiinteistökauppa sekä yhtiöitä sitovien merkittävien rahavelvoitteiden ehtojen muuttaminen.

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Kunnan ennakkokantana konsernijaosto toteaa ARA-rajoitusten vapautushakemuksen olevan annettujen omistajaohjauslinjausten mukainen, sekä hyväksyy omalta osaltaan suunnitelman Kansankuja 6 ja Söyriläntie 1 kiinteistöjen myynnistä.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Merk. Hollolan Asuntotalot Oy:n toimistusjohtaja Reijo Reponen esitteli yhtiön kiinteistösuunnitelmia tuleville vuosille ja esittelytekstin mukaisia hankkeita.

Valmistelija

  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Perustelut

Konsernijaosto on käsitellyt Hollolan asuntotalot Oy:n (HAT:n) talouden ja toiminnan suunnittelua kunnanvaltuuston 17.6.2019 ja kunnanhallituksen 24.6.2019 linjausten sekä valtuustoseminariin 5.10.2020 pohjalta kokouksessaan 19.10.2020: 

  • Hollolan Asuntotalot Oy:n toiminta kunnan 100 % omistamana vuokra-asuntoyhtiönä jatkuu.
  • Yhtiön tulee kehittää toimintaansa siten, että yhtiö ei lähtökohtaisesti tarvitse lisärahoitusta/kunnan takausta toimintaansa. Tämä tarkoittaa, että omistusta arvioidaan aktiviisesti ennakoiden ja kokonaisvaltaisesti. Yhtiö voi luopua osasta rakennuskantaa  myymällä tai purkamalla. Myös uudisrakennustarvetta tulee arvioida suhteessa asuntomarkkinoihin.  
  • Yhtiön tulee laatia linjausta vastaavan suunnitelman 2020-2029 (peruskorjattavat, purettavat, uudisrakennettava), mikä sisältää myös taloustarkastelun/kassavirtatarkastelun ml. kh:n ja konsernijaoston jo antamat päätökset (mm. yksittäisten asunto-osakkeiden myyntitulon ja Harmaalepän myyntitulon käyttö investointitarpeisiin)
  • Purettavien kohteiden osalta tulee hakea ARA-avustusta ja suunnitella prosessi siten, että asukkaille on löydettävissä/osoitettavissa korvaavia asumisen vaihtehtoja
  • Yhtiön tulee laatia asuntojen vetovoimaisuutta lisäävän suunnitelma (keskeiset toimenpiteet) sekä markkinointisuunnitelma 

Suunnitelmat tulee esittää konsernijaostolle vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä.

Lisäksi konsenrijaosto on kokouksessaan 18.1.2021 HAT:n hallituksen esitykseen perustuen todennut kunnan ennakkokantana ARA-rajoitusten vapautushakemuksen olevan annettujen omistajaohjauslinjausten mukainen, sekä hyväksyi omalta osaltaan suunnitelman Kansankuja 6 ja Söyriläntie 1 kiinteistöjen myynnistä.

HAT on saanut vapautuksen ARA-rajoituksista ARA:n päätöksellä Kansankuja 6 ja Söyriläntie 1 osalta ja on asettanut Söyriläntie 1:n myyntiin.

Myynnin tärkein syy HAT:n antaman kannanoton mukaan Ara-selvitys eli kassavarannon kasvattaminen ja korjaushankkeiden vaatiman rahoituksen toteuttaminen. Söyriläntie osalta on korjausvelkaa erityisesti lämpökeskuksen, kattojen, salaojien ja huoneistojen osalta.

Söyriläntie 1 asukkaat ovat lähettäneet liitteen mukaisen kirjelmän kannanottona myyntiin.

Ehdotus

Esittelijä

  • Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, paivi.rahkonen@hollola.fi

Konsernijaosto merkitsee asukkaiden antaman kirjelmän tiedokseen ja toteaa vastauksena kirjelmään seuraavaa:

Söyriläntie 1 vuokratalo on asetettu myyntiin osana Hollolan Asuntotalojen talouden pitkäjänteistä suunnitelmaa. Asuinvuokrataloa myydään ensisijaisesti vastaavaan vuokrauskäyttöön, jolloin nykyiset vuokrasopimukset siirtyvät myynnin yhteydessä uudelle omistajalle. 

Päätös ja vastaus asukaskirjelmään annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle.

Päätös

Keskustelun aikana kunnanjohtaja teki muutetun päätösehdotuksen:

Konsernijaosto merkitsee asukkaiden antaman kirjelmän tiedokseen ja toteaa vastauksena kirjelmään seuraavaa:

Söyriläntie 1 vuokratalo on asetettu myyntiin osana Hollolan Asuntotalojen talouden pitkäjänteistä suunnitelmaa. Asuinvuokrataloa myydään vastaavaan vuokrauskäyttöön, jolloin nykyiset vuokrasopimukset siirtyvät myynnin yhteydessä uudelle omistajalle. 

Päätös ja vastaus asukaskirjelmään annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle.

 

Kunnanhallituksen konsernijaosto hyväksyi kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen.

Merk. Asiantuntijana kuultiin toimitusjohtaja Reijo Reposta.