Elinvoimavaliokunnan valvontajaosto, kokous 21.4.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto jätehuoltoviranomaiselle erilliskeräysvelvoitteiden alueellisesta rajauksesta

HOLDno-2020-730

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Perustelut

Kuntien lakisääteinen viranomainen, Päijät-Hämeen jätelautakunta pyytää kuntien ympäristöviranomaisilta ja kunnilta lausuntoa vireillä olevan lainsääädännön mukaisesta biojätteiden keräyksestä.

Liitteenä:

  • lausuntopyyntö
  • karttaliitteet

Eduskunta on ottanut käsittelyyn hallituksen esityksen jätelaiksi. Kiertotaloutta edistetään antamalla kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Yksi keskeinen muutos olisi, että kuntien on järjestettävä keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuljetus. Konkreettisista erilliskeräysvelvoitteista säädettäisiin keväällä annettavilla asetuksilla. Tarkoituksena on, että:

  • Pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys alkaa viimeistään heinäkuussa 2023.
  • Biojätteen erilliskeräys alkaa kaikissa taajamissa vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022 ja laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024. Asetuksen mukainen taajamarajaus tulee olemaan Syken YKR-taajamarajaus.

Esityksen mukaan kunta kilpailuttaisi ja järjestäisi erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella se tarkoittaa Salpakierto Oy:ta, jolle se on annettu tehtäväksi. Salpakierron tulee järjestää pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetukset viimeistään kahden vuoden kuluttua lain voimaan tulosta ja biojätteen kuljetukset viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. 

Lausuntopyynnössä pyydetään ottamaan kantaa:

  • Tulisiko pakolliseen erilliskeräysvelvoitealueeseen lisätä kunnastanne muita alueita ?
  • Tulisiko vapaaehtoisen erilliskeräysalueeseen lisätä kunnastanne alueita pakollisen keräysvelvoitteen ulkopuolelta ?

Ehdotus

Esittelijä

Heli Randell, elinvoimajohtaja, heli.randell@hollola.fi

Elinvoimavaliokunta toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Biojätteen keräys taajama-alueella tulee olemaan kuntalaisten toiminnoissa uusi asia, josta toistaiseksi on vain vähän kokemusta ja tietoa. Tähän perustuen erilliskeräysvelvoitteen toteuttamista lain edellyttämää vähimmäisvelvoitetta laajempana olisi tarkoituksenmukaista harkita vasta, kun biokeräys saadaan toimintaan, siitä on saatu kokemuksia ja palautetta ja mahdolliset käynnistymishaasteet on saatu hallintaan.

Kunnalla ei ole lausuttavaa esitettyjen aluerajauksen osalta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jenna Kenttä, ympäristötarkastaja, jenna.kentta@hollola.fi
  • Kirsi Järvinen, ympäristösihteeri, kirsi.m.jarvinen@hollola.fi

Perustelut

Päijät-Hämeen jätehuoltoviranomainen pyytää Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa liittyen jätelain mukaisten uusien erilliskeräysvelvoitteiden alueelliseen rajaukseen. Valtioneuvosto hyväksyi 25.3.2021 hallituksen esityksen jätelain ja siihen liittyvien eräiden muiden lakien muuttamiseksi, ja esitys on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Kiertotaloutta edistetään antamalla kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Yksi keskeinen muutos olisi, että kuntien on järjestettävä keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuljetus. Uuden jätelain odotetaan tulevan voimaan heinäkuussa 2022.

Tarkoituksena on, että:

  • Biojätteen erilliskeräys alkaa kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022
  • Pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys alkaa kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2023
  • Biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024.

Asetuksen mukainen taajamarajaus tulee olemaan Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) YKR-taajamarajaus, joka on ladattavissa SYKE:n rajapinnasta. Lakiesityksen mukaan kunta kilpailuttaisi ja järjestäisi erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella se tarkoittaa Salpakierto Oy:ta, jolle se on annettu tehtäväksi. Salpakierron tulee järjestää pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetukset viimeistään kahden vuoden kuluttua lain voimaan tulosta ja biojätteen kuljetukset viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Uudet erilliskeräysvelvoitteet on tarkoitus antaa jätelain nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Asetuksessa säädettävien velvoitteiden lisäksi on otettava huomioon kunnan toimivalta: ehdotuksen mukaan kunta voisi joko laajentaa tai supistaa asetuksen erilliskeräysvaatimusta. Kunta voi määrätä laajemman erilliskeräyksen asetuksessa mainituille jätejakeille tai määrätä sellaisen jätejakeen erilliskeräyksestä, joka ei ole mainittu asetuksessa. Tiukkojen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä kunta voisi myös poiketa asetuksessa säädetyistä velvoitteista lievempään suuntaan kunnassa tai jollain kunnan alueella.

Jätelautakunta pyytää ympäristönsuojeluviranomaista ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

  • Tulisiko pakolliseen erilliskeräysvelvoitealueeseen lisätä kunnastanne muita alueita
  • Tulisiko vapaaehtoisen erilliskeräysalueeseen lisätä kunnastanne alueita pakollisen keräysvelvoitteen ulkopuolelta

Ehdotus

Esittelijä

  • Kirsi Järvinen, ympäristösihteeri, kirsi.m.jarvinen@hollola.fi

Valvontajaosto toteaa jätelain valvontaviranomaisena seuraavaa:

Lausunnon antaminen erilliskeräysalueista on ennenaikaista. 

Jätelain säädöspaketti on eduskunnassa valiokuntakäsittelyvaiheessa. Erilliskeräystä, siihen liittyvää aluetta tai aikarajoja koskevia säännöksiä ei ole annettu. Jätelain säädöspaketin hallituksen esityksessä todetaan, että siirtymäajoissa huomioidaan yritysten kilpailutukseen valmistautumiseen ja itse kilpailutukseen kuluva aika. Lain valmisteluprosessin aikana keskeiset jätehuollon järjestämistä koskevat säännökset ovat muuttuneet jatkuvasti. Tällä hetkellä alueen laajentamisen tai supistamisen kriteeristöä ei ole saatavilla. 

Koska kyse on poliittisesti herkästä aiheesta, on syytä olettaa, että säännösten sisältö muuttuu eduskuntakäsittelyssä. Lain antamisen jälkeen on laadittava erillinen valtioneuvoston asetus. Vasta tämän jälkeen päästään arvioimaan sitä, ovatko säännöstasoisesti esitetyt aluerajaukset relevantteja Hollolassa. 

Näin ollen on tarpeetonta valmistella asiaa, ennenkuin jätelaki ja erilliskeräyksen yksityiskohtaista järjestämistä koskeva asetus on annettu. Selvää on, että Suomi on myöhässä EU-tason kiertotaloussäädösten noudattamisessa, mutta yksi jätelautakunta ei voi asiaa ratkaista. On odotettava lainsäädännön valmistumista. 

Valvontajaosto pyytää jätehuoltoviranomaista huomioimaan, että lausuntopyynnöissä tuotaisiin esiin kaikki asiaan liittyvät ratkaisuvaihtoehdot. Nyt lausuntoa on pyydetty siitä, tulisiko alueita laajentaa. Hallituksen esityksen mukaan alueita voidaan perustellusti myös supistaa, mutta tätä ei ole mainittu lausuntopyynnössä lainkaan. Muutoinkin lausuntopyynnöstä voi syntyä virheellinen kuva siitä, että aikarajoja koskien erillisjätteen keräyksen aloittamista olisi annettu. Näin ei ole, vaan siirtymäajat kytkeytyvät jätelain voimaantuloon. Hallituksen esityksessä mainitaan siirtymäajaksi 2-3 vuotta.

Valvontajaosto pyytää jätelautakuntaa kiinnittämään huomiota siihen, että jätehuoltomääräysten muutosten suunnittelu olisi pitkäjänteisempää. Usein toistuvat lausuntopyynnöt ja pienet jätehuoltomääräysten muutokset rasittavat turhaan valvontaviranomaista ja vievät aikaa muilta, ympäristöriskeiltään merkittäviltä valvontatehtäviltä. Lausuntojen antamiseen tulisi antaa riittävästi aikaa huomioon ottaen lausunnonantajien kokousajat. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Päijät-Hämeen jätelautakunta, elinvoimavaliokunta

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).

Riita-asia käsitellään käräjäoikeudessa.